Huima kehitys 30 vuodessa: Hyväosaisten ihmisten määrä kolminkertaistunut maailmassa – mutta suomalainen elää 21 vuotta pitempään kuin nigeriläinen

Ruusuisaa kehitystä varjostaa epätasa-arvo niin maiden välillä kuin niiden sisälläkin. Vaikka yhä useampi lapsi pääsee kouluun, rikkaissa maissa asuvat saavat opiskella seitsemän vuotta piempään kuin huono-osaisimmat.

Kansainvälinen kehitys
Koulupoikia istuu vihkot edessään.
Yhä useampi lapsi pääsee kouluun, mutta koulujen taso vaihtelee. Kuvassa koululaisia Liberian pääkaupungin Monrovian West Pointin slummissa.Ahmed Jallanzo / EPA

Vaikka maailman väestö on puolitoistakertaistunut vuodesta 1990 lähtien, kaikkein huono-osaisimpien määrä on pudonnut kolmannekseen entisestä.

Tämä käy ilmi YK:n kehitysohjelman UNDP:n perjantaina julkaisemasta inhimillisen kehityksen indeksistä. Indeksi mittaa koulutustasoa, eliniänodotetta ja tulotasoa.

Jo yli puolet ihmisistä, 51 prosenttia, kuuluu korkean inhimillisen kehityksen ryhmään. Vuonna 1990 heitä oli alle neljännes.

Huono-osaisimpia on enää 12 prosenttia maailman väestöstä, kun vuonna 1990 heitä oli 60 prosenttia.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Muut Pohjoismaat Suomen edellä

Suomi on indeksissä sijalla 15, kuten myös vuosi sitten.

Kärkisijalla on Norja, ja Suomen edellä ovat myös Islanti, Ruotsi ja Tanska.

Tämä selittyy pitkälti muiden Pohjoismaiden korkeammalla bruttokansantuotteella henkeä kohden, mutta myös Ruotsin ja Norjan korkeammalla odotettavissa olevalla eliniällä. Islannissa ja Tanskassa opiskellaan pidempään.

11 huonointa sijoitusta on Afrikan mailla. Peränpitäjänä on Niger.

Viidessä vuodessa sijoitustaan eniten kohentaneiden maiden joukossa on kuitenkin afrikkalainen Botswana. Vahvasti nousivat myös Turkki ja Dominikaaninen tasavalta. Suurin nousija on Irlanti. Se on kohentanut sijoitustaan 13 sijaa vuodesta 2012 ja on nyt neljäs.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Edistystä, mutta myös takapakkia

Inhimillisen kehityksen mittarilukemat ovat parantuneet kaikilla maailman alueilla. Ihmiset elävät keskimäärin seitsemän vuotta pidempään kuin vuonna 1990. Yli 130 maassa kaikki lapset pääsevät kouluun.

Kehitys ei toki ole edennyt tasaisesti Jotkut maat ovat ottaneet takapakkia konfliktien, talouskriisien tai epidemioiden takia. 1990-luvulla näin kävi monissa Itä-Euroopan ja Keski-Aasian maissa, kun ne aloittivat kivuliaan siirtymän sosialismista kohti markkinataloutta. Aids-epidemia puolestaan koetteli kehitystä erityisesti Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. 2000-luvulla maat ovat olleet jälleen kasvun tiellä.

Viime vuosina taantujia ovat olleet etenkin arabikevään jälkeisten konfliktien repimät Libya, Syyria ja Jemen.

Naiset kävelevät ohi aids-neuvontaa mainostavan seinämaalauksen.
Aids-epidemia taannutti inhimillistä kehitystä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa 1990-luvulla. 2000-luvulla suunta kääntyi ja alueesta tuli nopeimmin kehittyvä UNDP:n indeksillä mitattuna. Kuvassa aids-neuvontaa mainostava seinämaalaus Kiberan slummissa Kenian pääkaupungissa Nairobissa.Dai Kurokawa

Todellisuus monimutkaisempi

Vaikka tilastojen valossa kehitys näyttää ruusuiselta, UNDP toteaa, etteivät ne kerro kaikkea. Maailmassa on edelleen laajoja köyhyyden ja epätasa-arvon pesäkkeitä.

Maailma näyttää olevan muuttumassa entistä epätasa-arvoisemmaksi ja epävakaammaksi. Ilmastonmuutos ja muut ympäristöongelmat horjuttavat kehitystä nyt ja tulevaisuudessa.

UNDP myös huomauttaa, että vaikka kuilu eri maiden välillä kapenee, se on edelleen huima.

Esimerkiksi hyvin korkean inhimillisen kehityksen ryhmään kuuluvissa maissa ihmisten odotettavissa oleva elinikä on 19 vuotta korkeampi kuin heikoimmassa ryhmässä. Koulua käydään seitsemän vuotta pitempään.

Konkreettisemmin: hongkongilainen voi odottaa elävänsä yli 84-vuotiaaksi, mutta Sierra Leonessa kuollaan keskimäärin vähän yli 52-vuotiaina.

Naisten ja miesten tulokuilu ammottaa vielä pitkään

Yksi suurimmista kehityksen hidastajista on naisten ja tyttöjen epätasa-arvoinen asema.

Naisten inhimillisen kehityksen indeksi on 5,9 prosenttiyksikköä heikompi kuin miesten. Suurimmat syyt ovat alemmat tulot ja vähäisempi koulutus. Suurin kuilu on vähiten kehittyneiden maiden ryhmässä.

Mielenosoittajia
Pakistanissa naisten keskimääräiset tulot ovat viidennes miesten tuloista. Pojat myös käyvät koulua pari vuotta pitempään kuin tytöt. Kuva naistenpäivän mielenosoituksesta Karachissa 8. maaliskuuta.Shahzaib Akber/ EPA-EFE

Peruskoulutuksessa tyttöjen ja poikien tasa-arvo on lisääntynyt, mutta aikuisten naisten asema on maailman mittakaavassa edelleen heikko.

Parlamenttipaikoista alle neljännes on naisilla, naiset käyvät vähemmän töissä ja heidän työttömyytensä on korkeampaa. Naiset elävät keskimäärin pitempään kuin miehet, mutta miehet saavat useammin eläkettä kuin naiset. Kotiväkivaltaa on kokenut yli neljännes eurooppalaisista ja keskiaasialaisista naisista ja lähes kolmannes naisista Etelä-Aasiassa sekä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.

Naisten mahdollisuuksia kohentaa asemaansa heikentää monissa maissa se, että monet menevät naimisiin jo ennen kuin tulevat täysi-ikäisiksi. Alle 20-vuotiaista on synnyttänyt koko maailmassa 4,4 prosenttia ja Saharan eteläpuolisessa Afrikassa joka kymmenes.

Töissä, mutta köyhä

Yli neljännes työssäkäyvistä on YK:n määritelmän m ukaan köyhiä eli he ansaitsevat vähemmän kuin 3,1 dollaria päivässä (noin 2,7 euroa).

Alhaisen kehityksen maissa aikuisista liki puolet on lukutaidottomia ja alle viidenneksellä on pääsy internetiin.

Vanhana terve?

Ihminen saa elää terveenä keskimäärin 88 prosenttia eliniästään.

Esimerkiksi Suomessa odotettavissa oleva elinikä on 81,5 vuotta, mutta terveenä ajasta eletään keskimäärin 71,7 vuotta.

Terveydenhoidon saatavuus vaihtelee melkoisesti. Euroopassa ja Keski-Aasiassa on liki 25 lääkäriä 10 000 asukasta kohden, mutta Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ei kahtakaan.

Opiskelijoita luennolla
Suomen sijoitus kohenee, jos mahdollisuuksien tasa-arvo otetaan huomioon.Antti J. Leinonen / Leinonen Productions

Oppiiko koulussa?

Vuonna 1990 maailman ihmiset kävivät koulua keskimäärin 5,8 vuotta. Nykyisin kouluikäiset voivat odottaa saavansa koulutusta 9,2 vuotta.

UNDP:n mukaan huolena on kuitenkin, miten hyvin koulussa opitaan. Esimerkiksi vähiten kehittyneissä maissa opettajalla on luokassa kolme kertaa niin paljon oppilaita kuin kehittyneimmissä.

Lisäksi monen opettaja on epäpätevä. Kaikista opettajista 76 prosentilla on opettajankoulutus, mutta esimerkiksi Madagaskarissa vain 15 prosentilla.

"Epätasa-arvo vaarallista"

Maiden sisällä inhimillistä kehitystä nakertavat suuret kuilut paitsi tulonjaossa, myös ihmisten mahdollisuuksissa saada koulutusta ja terveydenhuoltoa, käyttää teknologiaa sekä saada äänensä kuuluviin.

UNDP:n laskelmien mukaan inhimillisestä kehityksestä menetetään maailmanlaajuisesti viidennes, kun maiden sisäinen epätasa-arvo otetaan huomioon. Suurinta epätasa-arvoisuus on afrikkalaisessa Komorien saarivaltiossa, pienintä Japanissa.

Myös Suomi sijoittuu tasa-arvokorjatussa indeksissä kärkipäähän.

UNDP huomauttaa, ettei epätasa-arvo ole ainoastaan väärin, vaan myös vaarallista. Se voi lietsoa ääriajattelua sekä horjuttaa tukea kestävälle kehitykselle. Suuri epätasa-arvoisuus voi myös heikentää yhteiskunnan yhtenäisyyttä ja siten hidastaa inhimillistä kehitystä, YK-järjestö varoittaa.