Pientä metsäpeurakantaa vahvistetaan totutustarhalla Karstulassa – yleisöllä tarhalle vapaa pääsy

Karstulan seudulla elävää pientä metsäpeurakantaa vahvistetaan siirtämällä uusia peuroja väliaikaiseen tarhaukseen.

Metsäpeura
Metsapeurahirvas päästetään Karstulan totutustarhaan.
Metsapeurahirvas päästetään Karstulan totutustarhaan.Milla Niemi

Karstulan Aittosuon tuntumaan on juuri valmistunut uusi totutustarha, johon on siirretty kuusi hirvasta eli urosmetsäpeuraa Ähtärin eläinpuistosta. Totutustarhassa metsäpeuroja pidetään muutaman kuukauden ajan ennen kuin ne vapautetaan luontoon.

Tarkoituksena on, että eläimet jäävät asumaan lähialueelle ja vahvistavat Ähtärin, Soinin ja Karstulan alueella elävää muutaman kymmenen yksilön kokoista metsäpeurakantaa.

Nyt tähdätään siihen, että perimä vähän monipuolistuisi.

Sakari Mykrä

Karstulan seudulla elävä pieni peurakanta on peräisin 1988-1993 tehdyistä siirtoistutuksista, jolloin alueelle tuotiin 16 yksilöä Ähtärin eläinpuistosta. Tällä hetkellä metsäpeuroja arvioidaan alueella olevan 30 yksilöä.

– Se on käynyt välillä 40 yksilössä. Niiden 16 vapautetun yksilön perimässä on ainoastaan kolme metsäpeurakantayksilöä edustettuna eli perimä on hyvin kapea. Nyt tähdätään siihen, että perimä vähän monipuolistuisi, kertoo projektipäällikkö Sakari Mykrä Metsähallituksesta.

Metsäpeurahirvas siirrettiin Ähtärin eläinpuistosta Karstulan totutustarhaan.
Kuusi metsäpeurahirvasta siirrettiin Ähtärin eläinpuistosta Karstulan totutustarhaan.Milla Niemi

Jatkossa totutustarhaan tuodaan myös metsäpeuranaaraita eli -vaatimia, joita ei tällä hetkellä ole saatavilla. Muutaman kuukauden pituisia totutustarhausjaksoja toteutetaan kolme kertaa vuoteen 2022 asti. Tarkemmat aikataulut riippuvat muun muassa siitä, kuinka paljon metsäpeuranvasoja eläintarhoihin syntyy.

Metsäpeurat tutuksi yleisölle

Metsäpeura kuuluu Suomen alkuperäiseen eläinlajistoon, ja yhdessä tunturipeuran kanssa se on asuttanut aikoinaan lähes koko maata eteläisimpiä rannikkoseutuja lukuun ottamatta. Karstulan seudulta metsäpeura hävisi tiettävästi 1800-luvun alkupuolella.

On suotavaakin, että yleisöä käy, koska näin peurat tulevat tunnetummaksi.

Sakari Mykrä

Metsäpeura on poroa muistuttava, mutta sitä kookkaampi ja pitkäjalkaisempi peuran alalaji. Karstulan Aittosuon totutustarhalle on yleisöllä vapaa pääsy. Petoriskin vuoksi tarhaa kiertää sähköpaimenlanka kolmessa eri tasossa aidan ulkopuolella.

– Tietysti on ihan suotavaakin, että yleisöä käy, koska näin peurat tulevat tunnetummaksi. Ja ei haittaa yhtään, että ihmiset jättävät vähän hajujälkiä, vakuuttaa Sakari Mykrä.

Suomenselän alueella arvioidaan elävän kaikkiaan liki 1 500 metsäpeuraa (siirryt toiseen palveluun). Karstulan lisäksi totustustarhoja on myös Seitsemisessä ja Lauhanvuoren kansallispuistossa. Niihin on tuotu kantayksilöitä eläintarhoista. Lisäksi tarhoihin on pyydystetty yhteensä kolme villiä metsäpeuraa Kainuun osakannasta.

Täydennysistutukset ovat osa syksyllä 2016 alkanutta, Metsähallituksen Eräpalvelujen koordinoimaa EU-rahoitteista metsäpeuran kannanhoito- ja suojeluhanketta (siirryt toiseen palveluun) MetsäpeuraLIFE.