1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. valtatiet

Valtatie 8 halutaan osaksi runkoverkkoa Pohjanmaalla – ministeriön mielestä tien tulevaisuus on parempi sen ulkopuolella

Valtatie kahdeksan paikoittainen kapeus ja huono kunnossapito on herättänyt keskustelua jo vuosia. Suunniteltu runkoverkkoasetus uhkaa huonontaa kasitietä entisestään.

Kuva: Tuomo Rintamaa/Yle

Marcus Långs on tuohtunut. Hän seisoo huoltoasemansa pihassa Vöyrin Palviksessa ja kertoo näkevänsä vaaratilanteita päivittäin vieressä kulkevalla valtatie kahdeksalla. Ohittaminen on paikoin hankalaa huonon näkyvyyden ja tien kapeuden takia. Tiellä ei ole paikoin kunnollisia pientareita.

– Piirustukset ovat olleet ohituskaistoille olemassa ehkä jo 30 vuotta, mutta kun on tämä byrokratia Suomessa. Tutkitaan ja tutkitaan ja tutkitaan. Tiet eivät saa rahaa ja sinne ne jäävät pöydälle suunnitelmat. Surullista, Långs sanoo.

Liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee asetusta maanteiden runkoverkosta. Runkoverkkoon on tarkoitus liittää olemassaolevista maanteistä ne valtakunnallisesti merkittävät tiet, jotka palvelevat pitkän matkan henkilö- ja tavaraliikennettä, sekä yhdistävät suurimmat keskukset ja solmukohdat.

Jatkossa runkoverkkostatuksen saaneiden teiden turvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden kehittäminen olisi etusijalla muuhun tieverkkoon verrattuna.

Valtatiestä 8 runkoverkkoon on ministeriön luonnoksessa liitetty vain Turun ja Porin väli, sekä Uudenkaarlepyyn ja Kokkolan välinen osuus.

Parempi tulevaisuus runkoverkon ulkopuolella?

Runkoverkkoasetusta valmisteleva erityisasiantuntija Tero Jokilehto Liikenne- ja viestintäministeriöstä näkee kasitien tulevaisuuden parempana runkoverkon ulkopuolella.

– Olemme lähteneet siitä, että valtatie kahdeksan palvelutaso turvataan muilla keinoin, kuin runkoverkkoasetuksen kautta. Arviomme mukaan alueen elinkeinoelämälle on ehdottomasti parempi vaihtoehto olla runkoverkon ulkopuolella, kuin kuulua siihen.

Jokilehdon mukaan kasitien runsaat kiertoliittymät ja paikallisen poikittaisliikenteen suuri määrä puoltaa sen jättämistä pois runkoverkosta. Runkoverkossa on hänen mukaansa etusijalla pitkän matkan liikenne ja sen ennakoitavuus.

– Näkemyksemme mukaan alueen elinkeinoelämälle tärkeä poikittaisliikenne saattaisi häiriintyä, jos me priorisoisimme vain kasitien suuntaa, Jokilehto perustelee.

Valtatie 8 Maksamaalla. Kuva: Tuomo Rintamaa / Yle

Pohjanmaa häviäjien joukossa

Pohjanmaalla runkoverkkoluonnos on herättänyt närää. Pohjanmaan kauppakamari tilasi aiemmin tänä vuonna liikenneprofessori Jorma Mäntyseltä selvityksen, jonka mukaan valtatie 8 kuuluu osaksi runkoverkkoa. Perusteluna on se, että väylä on tärkeä alueen vientiteollisuudelle.

Pohjanmaan maakuntajohtaja Kaj Suomela ei hyväksy ministeriön perusteluja pienistä liikennemääristä ja liittymien suuresta määrästä.

– Olen kuullut argumentteja liikennemäärien vähyydestä ja liittymistä, mutta mielestäni ne eivät ole mitään argumentteja. Valtatie 8 on nimenomaan rannikon valtaväylä ja alueiden kehittämisen edellytys. Jos maakuntiamme halutaan kehittää, täytyy olla toimivat yhteydet satamiin ja tietenkin maakunnan sisällä. Jos liittymiä on liikaa, niitä täytyy järjestellä, Suomela sanoo.

Koko kasitie ykkösluokkaan

Kuljetusyrittäjä Hans Ahola Kokkolasta suhtautuu erittäin penseästi liikenneministeriön runkoverkkosuunnitelmiin.

Hän perustelee, että juuri kasitie yhdistää vientivoittoiset pohjalaiskunnat Etelä-Suomeen. Vientituotteet eivät voi liikkua yhtä vaivattomasti rautateitä pitkin esimerkiksi Turun satamaan, sillä Kokkolan ja Turun välillä ei ole suoraa rautatieyhteyttä.

– Yhtiömme kuljettaa noin 50 000 kuormaa tavaraa vuodessa teitä pitkin. Arvioisin, että näistä noin 70 prosenttia käyttää kasitietä jossain vaiheessa, kun tavaraa viedään ulkomaille. Väitän, että koko maan elinkeinon etu on, että suurimman viennin alueilla infra on parhaassa kunnossa.

Hans Aholaa huolestuttaa suuresti, jos nykyäänkin huonossa kunnossa olevaa tietä hoidetaan jatkossa mahdollisesti vieläkin huonommin.

Ahola Transportin toimitusjohtaja Hans Ahola. Kuva: Juha Kemppainen / Yle

Aholan mielestä jo nyt esimerkiksi Vaasan pohjoispuolella Oravaisissa ja Koivulahdessa tie on liian kapea, mutkainen ja mäkinen. Se tarvitsisi monessa paikoin myös ohituskaistoja ihan turvallisuussyistä.

– Kun näin paljon liikennöidään, jokainen hidaste ja liikenne-este tuovat isoja kuluja. Olen laskenut, että jos jokainen automme joutuisi vuoden mittaan ajettujen matkojen aikana pysähtymään kolme ylimääräistä kertaa, lisäkustannukset olisivat meillä noin miljoona euroa. Yllätyin itsekin siitä, miten suuri summa se on, mutta kun tonnien painoinen rekka pysähtelee ja kiihdyttää uudestaan, polttoainetta ja aikaa kuluu valtavasti, samoin renkaat kuluvat.

Pohjalainen kuljetusyrittäjä patistaa päättäjiä miettimään infrastruktuuria nykyistä pitkäjänteisemmin, jopa 50 tai 100 vuoden perspektiivillä, kuten vaikkapa Ruotsissa ja Norjassa. Mistä sitten rahaa moiseen?

– Minä kannatan tietulleja. Niillä myös ulkomaalaiset liikennöitsijät saataisiin maksamaan tien käytöstä.

Syksyn aikana lisätietoa

Runkoverkkoasetuksen valmistelu kytkeytyy elokuun alussa voimaan astuneeseen uuteen maantielakiin. Asetuksen valmistelu on lausuntokierroksella, ja vastauksia asetusehdotukseen on pyydetty lokakuun ensimmäiseen päivään mennessä.

Lausuntoja on pyydetty muun muassa suurimmilta kaupungeilta, maakuntaliitoilta ja elinkeinoelämän edunvalvojilta. Sen jälkeen virkamiesvalmistelijat tekevät lausuntojen perusteella mahdolliset muutokset runkoverkkoluonnokseen, jonka jälkeen asia menee liikenneministeri Anne Bernerin arvioitavaksi.

Pohjanmaan liiton lausunnon valmisteleva maakuntajohtaja Suomela on luottavainen, että kasitielle käy vielä hyvin.

– Uskon siihen, että järki voittaa ja valtatie kahdeksan on jatkossa osa runkoverkkoa.