"Korkki" ja "Koho" avaavat ovensa kaikelle kansalle – Korkeimman oikeuden palatsi on Suomen oloissa harvinaislaatuinen kokonaisuus

Presidentinlinnan naapurissa sijaitseva oikeustalo oli aikoinaan kaupungin seuraelämän keskus. Tulevana lauantaina tiloihin on avoin pääsy.

korkein oikeus
Korkein oikeus on toiminut vuodesta 1934 lähtien Helsingissä Kauppatorin laidalla, Presidentinlinnan naapurissa osoitteessa Pohjoisesplanadi 3.
Korkein oikeus on toiminut vuodesta 1934 lähtien Helsingissä Kauppatorin laidalla, Presidentinlinnan naapurissa osoitteessa Pohjoisesplanadi 3.Vesa Marttinen / Yle

Jo rakennuksen fyysinen sijainti antaa suoran vihjeen sen arvovallasta: korkeimman oikeuden toimitilat sijaitsevat Presidentinlinnan naapurissa, Helsingin Pohjoisesplanadilla. Rakennuksen tärkein huone on toisessa kerroksessa Kauppatorin puolella sijaitseva täysistuntosali.

– Koko Suomessa ei tällaisia niin sanottuja oikeuspalatseja kovin paljoa ole. Minusta tämä rakennuskokonaisuus itsessään on näkemisen arvoinen, sanoo korkeimman oikeuden presidentti Timo Esko.

Salin seiniä koristavat entisten presidenttien muotokuvat ja katosta roikkuu juhlavat kristallikruunut. Talossa työskentelee noin 75 ihmistä.

Korkein oikeus (KKO) käyttää ylintä tuomiovaltaa riita- ja rikosasioissa. Sen keskeisin tehtävä on antaa ennakkopäätöksiä kysymyksistä, joihin laki ei anna selvää vastausta. Eskon mukaan tuomioistuimiin tulevien ennakkoluonteisten tapausten määrä on viime vuosina vähentynyt, mutta tapausten luonne on EU:n myötä monimutkaistunut.

– Täältähän haetaan jutuille valituslupaa, ja yksi jatkuvista haasteistamme on löytää ne hakemukset, jotka sopivat ennakkopäätösten perustaksi. Ajan myötä kysymykset vaihtelevat juttutyypistä toiseen. Viime aikoina on ollut paljon sellaista, jossa EU-oikeudella, Luxembourgin tuomioistuimen ja ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuilla on ollut tärkeä osa.

Timo Esko on toiminut korkeimman oikeuden presidenttinä vuoden 2016 alusta.
Timo Esko on toiminut korkeimman oikeuden presidenttinä vuoden 2016 alusta.Vesa Marttinen / Yle

Tavalliselle rivikansalaiselle korkeimman oikeuden palatsi on tuttu lähinnä uutiskuvista, mutta tulevana lauantaina 15.9. sekä KKO:n että Fabianinkadulla sijaitsevan korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) ovet avataan kaikille halukkaille.

Taustalla on paitsi valtionhallinnon läpinäkyvyys, myös juhlavuosi: tänä vuonna korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden perustamisesta tulee kuluneeksi sata vuotta.

KKO:n kansliapäällikön Tommi Vuorialhon mukaan tuomioistuimet voivat näyttäytyä kansalaisille etäisinä ja jähmeinä instansseina – ja näin on osittain tarkoituskin.

– Tällaiset tilaisuudet edustavat sitä yhteydenpitoa kansalaisiin, jota nykyaikainen läpinäkyvä yhteiskunta toivoo ja edellyttää. On kuitenkin hyvä muistaa, että kyseessä on pysyvä insituutio, joka juuri sillä jähmeydellään ja pysyvillä arvoillaan turvaa yhteiskuntarauhaa vaikeissakin tilanteissa.

Hieman kepeämpään arvovaltaan voi törmätä hallintoslangissa ja alan opiskelijoiden kielenkäytössä: näissä yhteyksissä korkeimmat oikeusasteet ovat usein "Korkki" ja "Koho".

Entinen tanssisali palvelee nyt täysistuntoja

Korkein oikeus on toiminut nykyisissä tiloissaan vuodesta 1934 lähtien. Vuosina 1816–1830 valmistunut rakennus kuului alun perin satamakapteeni C.G. Castegrenille.

Presidentti Timo Eskon mukaan rakennuksen vaiheissa keskeinen muutos tapahtui 1800-jälkipuoliskolla, kun liikemies, eversti Hugo Standertskjöld osti rakennuksen ja rakensi siihen yhden kerroksen lisää.

Standertskjöldin koti oli vuosikymmenien ajan Helsingin seurapiirien keskeinen kohtaamispaikka. Nykyinen täysistuntosali toimi tuolloin tanssiaissalina.

Pekka Halosen maalaus "Tukkinuotiolla" (1893) koristaa Korkeimman oikeuden toimitilojen aulaa.
Pekka Halosen maalaus "Tukkinuotiolla" (1893) koristaa Korkeimman oikeuden toimitiloja.Vesa Marttinen / Yle

– Standertskjöld kuoli yli 80-vuotiaana, lapsettomana. Kerrotaan, että kaukaisille perillisille olisi tullut rakennuksen vastaanottamisesta niin suuri vero, että rakennus meni veroista valtiolle. Siitä tehtiin sitten korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden yhteinen talo, Esko kertoo.

KHO muutti tiloista vuonna 1984, jolloin rakennus jäi kokonaisuudessaan KKO:n käyttöön.

Suullisia käsittelyjä 10–15 vuodessa

Suoraan täysistuntosalin yläpuolella kerrosta ylempänä sijaitsee suullisten käsittelyjen sali. Riita- ja rikosasioiden ratkaiseminen korkeimmassa oikeudessa perustuu pitkälti kirjalliseen menettelyyn. Tämä tarkoittaa, että tapauksen osapuolet eivät ole käsittelyssä läsnä.

– Jos otetaan näyttöä vastaan vielä korkeimmassa oikeusasteessa, kokoonnutaan tapausta käsittelemään tähän saliin, Vuorialho kertoo.

KKO vastaanottaa vuosittain yli 2 000 asiaa, joista suurin osa on valituslupahakemuksia. Lupa myönnetään vähän yli sadassa tapauksessa ja ennakkopäätöksiä annetaan noin sata. Vuosittain vain 10–15 tapausta kokoonnutaan käsittelemään suullisesti.

– Tämä on osin resurssikysymys: ei ole voimavaroja tutkia kaikkia asioita näyttöä myöten, mutta toisaalta se ei ole myöskään korkeimman oikeuden tehtävä. Se on se juridiikka, ei näytön arviointi, Vuorialho sanoo.

KHO ja KKO avaavat ovensa yleisölle lauantaina 15. päivä syyskuuta klo 11–15. KHO sijaitsee osoitteessa Fabianinkatu 15, ja KKO osoitteessa Pohjoisesplanadi 3.