Nettiyhteys pikavauhtia ja katuja repimättä – Vaihtoehtoinen asennustapa nopeuttaisi töitä, mutta kestääkö lähelle maanpintaa jäävä valokuitu talvea?

Pientaloalueella ei välttämättä tarvitse repiä koko katua auki nopean nettiliittymän vuoksi. Uusi asennustapa nopeuttaa töitä, mutta kunnat epäilevät sitä.

Valokuitukaapelit
Valokuitukaapelia vedetään mikro-ojituksella Kirkkonummella
Valokuitukaapelia työnnetään sahattuun railoon.Antti Kolppo / Yle

Pientaloalueille voidaan asentaa valokuitu kevyemmällä menetelmällä, mikro-ojittamalla. Asennuksessa sahataan vain kapea railo katuun ja työ häiritsee asukkaita vain vähän. Mikro-ojitetun valokuidun suosiota laskee sen kalleus kuluttajalle, mutta myös kunnat ovat epäileväisiä uuden tekniikan suhteen.

Pientaloalueen mikro-ojitetuista valokuituverkoista on tuoreita kokemuksia esimerkiksi Helsingistä, Länsi-Pakilasta.

Helsingin kaupungin rakennusviraston alueiden valvonnan tiimipäällikkö Tapio Kaitainen kertoo, että Länsi-Pakilan kokemukset viime vuodelta ovat olleet pääosin myönteisiä. Alue oli erinomainen mikro-ojitetun valokuidun testaamiseen.

– Omakotialue, vähän liikennettä, katujen ei tarvitse kestää suuria kantavuuksia, kuvailee Kaitainen.

Menetelmää rakennetaan nyt Kirkkonummella, jossa ruotsalaiset asentajat ovat parhaillaan työssään. Ensin katua pitkin ajaa kulkuneuvo, joka sahaa asvalttiin muutaman sentin levyisen, mutta 40 senttimetriä syvän uran. Perässä tulee toinen ajoneuvo, joka asentaa kaapelin uraan. Lopuksi ura peitetään bitumimassalla. Mikro-ojitetun valokuidun asentaminen on arviolta 3–4 kertaa nopeampaa kuin perinteisen kaivuun menetelmällä.

Valokuitukaapelia vedetään mikro-ojituksella Kirkkonummella.
Valokuitukaapelia vedetään mikro-ojituksella Kirkkonummella.Antti Kolppo / Yle

– Jos tavallinen kaapeli annettaisiin kaivaa niin matalalle samalla menetelmällä, niin nopea sekin olisi, toteaa Kaitainen.

Asukkaat hyötyvät, sillä katua ei tarvitse sulkea. Liikenne soljuu koko ajan pienemmällä häiriöllä ja häiriö kestää vähemmän aikaa.

Valokuitu maksaa maltaita vaikka mikro-ojitettuna

Hintaan uusi ja nopea asennusmenetelmä ei vaikuta. Liittyminen valokuituun, kaivuutavasta riippumatta, maksaa taloudelle Telian mallissa noin 2 000–3 000 euroa, mikäli liittyjiä tulee mukaan tarpeeksi. Telian Avoimen kuidun liiketoimintajohtaja Sanna Mutka ei suostu arvioimaan miten hinnalle käy tulevaisuudessa, jos mikro-ojitus yleistyy.

Supernopeiden valokuitujen määrän kasvusta on puhuttu jo pitkään. Operaattorit uskovat, että nopeita liittymiä tarvitaan esimerkiksi virtuaalitodellisuuden ja pelaamisen yleistymisen myötä. Yle on aiemmin kertonut, että esimerkiksi Kainuun maaseudulla nopeasta valokuidusta ei kuitenkaan haluta maksaa.

Kunnat epäilevät uutta tekniikkaa

Operaattorit ovat arvostelleet kuntia niiden vähäisestä kiinnostuksesta mikro-ojitusta kohtaan.

– Kunnat ovat vähän varovaisia ottamaan tätä menetelmää käyttöön, koska tämä on uutta, Mutka kertoo.

– Ruotsissa tätä on tehty jo paljon, mutta Suomessa isoissa kaupungeissa pientalokuiduttamista ei ole tehty. Kunnat ovat vielä varovaisia uusien menetelmien hyödyntämisessä. Uskomme, että kun kuiduttaminen yleistyy tällaisilla pientaloalueilla, niin kunnatkin hyödyntävät tekniikkaa innokkaammin.

Liiketoimintajohtaja Sanna Mutka, Avoin Kuitu, Telia
Sanna Mutka Kirkkonummen valokuitutyömaalla.Antti Kolppo / Yle

Suomessa kunta vastaa koko katuinfrasta ja sen toimivuudesta. Kunta käytännössä myös omistaa maahan rakennettavan katuinfran lukuunottamatta eri operaattoreiden johtoja ja putkia.

– Uuteen ja tuntemattomaan menetelmään varmasti suhtaudutaan varauksellisesti, yhdyskuntatekniikan päällikkö Paavo Taipale Kuntaliitosta toteaa.

Taipale arvioi, että taustalla ovat myös kuntien huonot kokemukset operaattoreiden työstä yleisesti laajakaistojen asentamisesta. Taipale kertoo saavansa kunnilta palautetta muun muassa siitä, että operaattoreiden työn jälkeen ei olla tyytyväisiä. Muun muassa kaivausten asennussyvyyksiä ei mitata tarkasti, tai niitä ei ilmoiteta tarkasti.

– Kunnat ovat kokeneet, että laajakaistarakentaminen on jossain määrin villiä toimintaa, Taipale kuvailee.

Kuntia epäilyttää mikro-ojituksessa muun muassa kaapelin asentaminen lähelle maan pintaa. Kun perinteisessä kaivuussa kaapelit sijoitetaan noin 70 senttimetrin syvyyteen, mikro-ojituksessa valokuitu jää noin 30–40 senttimetrin syvyyteen.

Helsingin kaupungin rakennusviraston alueiden valvonnan tiimipäällikköTapio Kaitainen kertoo, että lähelle maan pintaa jäävä kaapeli vaatii kestävän kadun. Esimerkiksi routainen maa saattaa saada maa-aineksen liikkeelle, ja pahimmillaan hajottaa valokuitukaapelin.

– Lohjennut tai rikkonainen asvaltti tuppaa Suomen oloissa talven aikana murentumaan, Kaitainen sanoo.

Kunta ei voi velvoittaa operaattoreita yhteistyöhön

Mikro-ojituksen hyöty asiakkaalle on siis vähäinen häiriö kotikadulla. Mutta riskinä on, että seuraavana kesänä toinen operaattori tulee ja kaivaa alueen auki.

Katurakentaminen pirstaloituu, vaikka kunnat kuinka haluaisivat, että kaikki työ tehdään yhtä aikaa ja eri operaattoreiden kaapelit ja putket laitetaan kulkemaan samaa reittiä maan alla. Kuntaliiton Paavo Taipale sanoo, että kunta ei voi velvoittaa operaattoreita käyttämään yhteistä reittiä tai rakennuttamaan kaapeleitaan muun katurakentamisen yhteydessä.

Telialta kuitenkin sanotaan, että he antavat tilaa muillekin operaattoreille.

– Meillä on avoin malli, muut operaattorit ovat tervetulleita hyödyntämään samaa infraa, jota me nyt rakennamme, Sanna Mutka sanoo.

Valokuitukaapelia vedetään mikro-ojituksella Kirkkonummella
Valokuitukaaplia varten tiehen sahataan kapea railo.Antti Kolppo / Yle

Miksi mikro-ojitus on yleisempää Ruotsissa?

Ruotsissa mikro-ojitettu valokuitu on ollut käytössä pitkään. Kuntaliiton Paavo Taipale sanoo, että Ruotsissa joillakin alueilla operaattorit pujottavat oman kaapelinsa valmiiksi rakennettuun, yhteiseen verkostoon, toisin kuin Suomessa. Taipaleen mukaan esimerkiksi Tukholmassa yhteiskaapelista on hyviä kokemuksia. Yhteiskaapeleita käytetään Ruotsissa sekä mikro-ojitetuissa että perinteisellä tavalla kaivetuissa kaapeliverkostoissa.

Suomessakin on joissakin kaupungeissa rakennettu kokeiluluonteisesti yhteisiä verkkoja, joihin operaattori voisi kaivon kannen kautta sujauttaa oman kuitunsa. Toistaiseksi operaattorit eivät ole juuri innostuneet yhteisverkon käytöstä.

Taipaleen mukaan Kuntaliitto ja liikenne- ja viestintäministeriökin ovat ehdottaneet yhteiskaapelin käyttöä.

– Operaattorit saattavat pelätä, että vikatilanteessa yhteiskäyttöisessä kaapelissa saattaisi tulla riitoja ja kysymyksiä siitä, kuka on korvausvelvollinen, arvioi Taipale.

Täsmennetty 14.9. kello 09.12: Viimeisen alaotsikon jälkeen lisätty sana joillakin.