Talousnobelisti Stiglitz Ylelle: Trump on erittäin suuri uhka maailmantaloudelle

Uhittelu ja kauppasodat hidastavat maailman kauppaa. Se on pienille, viennistä riippuvaisille maille kuten Suomelle suuri ongelma, ekonomisti Joseph Stiglitz sanoo.

talous
Joseph Stiglitz

Joseph Stiglitz on yksi maailman tunnetuimpia ja vaikutusvaltaisimpia taloustieteilijöitä. Hän on neuvonut niin Yhdysvaltain presidenttejä kuin Euroopankin hallituksia taloudenpidossa.

Yle tapasi hänet perjantaina YK:n ajatushautomon UNU-Widerin seminaarissa Helsingissä.

"Finanssikriisin hoito jäi puolitiehen"

Stiglitzin mielestä vuoden 2008 finanssikriisistä ei ole opittu, ja sen hoito on jäänyt keskeneräiseksi. Vain pieni osa ekonomistien suosittelemista uudistuksista toteutettiin.

Hän uskookin, että kriisejä on vielä edessä.

– Markkinoilla on yhä läpinäkymättömiä sijoitustuotteita. Seuraavassakaan mullistuksessa kukaan ei voi tietää, missä kunnossa jokin toinen rahalaitos tosiasiassa on. Järjestelmä voi jäätyä aivan kuten vuonna 2008, Stiglitz arvioi.

Finanssikriisi alkoi Yhdysvalloista, mutta Stiglitzin mielestä maa on ollut "täydellisen vastahakoinen" tunnustamaan tehtyjä virheitä ja korjaamaan niitä.

Presidentti Donald Trump vain pahentaa tilannetta:

– Trump haluaa poistaa sääntelyä ja palata vanhaan maailmaan. Silloin todellakin joutuisimme taas lähemmäksi uutta finanssikriisiä.

"Pieni maa kärsii, kun säännöistä luovutaan"

Sääntöjen ja laillisuusperiaatteiden noudattaminen on Stiglitzin mielestä aivan yhtä tärkeää maailmanlaajuisesti kuin valtioiden sisälläkin.

– Trump on erittäin iso uhka maailmantaloudelle. Hän hyökkää sääntöihin perustuvaa järjestelmää vastaan.

Suomen kaltaiselle pienelle, viennistä riippuvaiselle taloudelle Trumpin lietsomat kauppasodat ovat erityinen riski.

– Kauppajärjestelmä kutistuu. Sääntöihin perustuva järjestelmä on pienen maan etu, koska siinä isot ja pienet ovat tasa-arvoisia. Trump korostaa sitä vastoin voimaa ja valtaa.

Suomen tilannetta auttaa Stiglitzin mielestä kuitenkin se, että se kuuluu EU:hun.

– Sillä on ympärillään isompi yhteisö, jossa se voi käydä kauppaa.

"Euroalueella on tiedossa ongelmia"

Stiglitz on pitkään tunnettu yhteisvaluutta euron kriitikkona. Yhteisvaluutta muodostaa yhä uhan Euroopan taloudelle, hän sanoo.

Kreikan jälkeen seuraava ongelmatapaus on Italia.

– Ennen euroa Italia olisi nykyisessä tilanteessaan laskenut korkoja ja valuuttansa arvoa, mutta nyt se ei voi, koska se on eurossa. Kreikan tragedia vaikutti EU:hun vain hyvin vähän, mutta Italia on aivan eri asia, Stiglitz varoittaa.

Jos Italiaa kohdellaan "yhtä epäoikeudenmukaisella ja huonolla kuristuspolitiikalla" kuin Kreikkaa, tilanne voi äityä todella pahaksi.

"Tarvitaan parempia palkkoja"

Euroopan taloudessa tarvittaisiinkin Stiglitzin mielestä elvytystä ja kasvuhakuista talouspolitiikkaa, jos talouskasvu nyt hidastuu.

– Erityisesti ylijäämämaiden, kuten Saksan, pitää korottaa palkkoja ja lisätä merkittävästi kulutusta. Saksan kulutuksen ja kysynnän kasvusta hyötyisivät muutkin Euroopan maat, Stiglitz sanoo.

Palkkoja pitäisi nostaa, koska hyvät palkat parantavat hänen mukaansa tuottavuutta. Esimerkiksi Suomessa elinkeinoelämä ja päättäjät ovat kuitenkin väittäneet, että palkankorotuksiin ei ole varaa, ja ne uhkaavat kilpailukykyä.

– On väärin väittää, että ei olisi varaa. Päinvastoin, Suomella ei ole varaa olla korottamatta palkkoja – ei ole varaa olla investoimatta ihmisiin ja infrastruktuuriin, jotka ovat talouskasvun perusta ja lisäävät kilpailukykyä.

Jokainen vahva demokratia perustuu vahvaan keskiluokkaan, Stiglitz huomauttaa. Ihmisten elintaso paranee vain paremmilla tuloilla.

– Talouden pitäisi toimia kansalaisten eduksi, ei toisinpäin. On nurinkurista ajatella, että ihmisten pitäisi uhrautua, jotta bruttokansantuote paranee.

Kun työntekijät saavat parempaa palkkaa, luovuus yrityksissä lisääntyy, ja samalla tuottavuus paranee. Markkinoiden valta on kasvanut liian suureksi, kun omaisuudet kasautuvat, Stiglitz sanoo.

– Yritysten voitot suhteessa bruttokansantuotteeseen kasvavat, mutta investoinnit eivät, kun halutaan vain lyhyen aikavälin voittoja.

Stiglitzin mielestä länsimaissa pitäisikin nyt ennen kaikkea valaa ihmisiin uskoa:

– Jokainen vahva demokratia perustuu vahvaan keskiluokkaan. Se tarvitsee hyvät palkat.

Aiheesta lisää: Neljä silminnäkijää kertoo, miltä tuntui, kun maailman rahamarkkinat syöksyivät sekasortoon.