Kun peli on kesken, tiskit saavat odottaa: kolmekymppiset Vallit pelaavat jopa 8 tuntia töiden jälkeen – ilman WoWia ei seurustelu olisi edes alkanut

Tietokone- ja konsolipelaaminen on muuttunut nuorten poikien ja miesten harrastuksesta lähes koko kansan ajanviettotavaksi. Esimerkiksi suomalaisten menestys e-urheilussa on siivittänyt digitaalisen pelaamisen suosiota.

Videopelaaminen
Pekka ja Aino Valli.
Petri Aaltonen / Yle

Ovikellon soidessa käytävälle kuuluu koirien iloinen tervehdys. Vallit ovat vasta muuttaneet uuteen kerrostaloon Jyväskylän Keljoon, vehreälle asuinalueelle. Asunnon valinnassa painoi valokuitu, nopea nettiyhteys.

Vaikka nopea netti on keskeisessä osassa Vallin pariskunnan elämää, niin heti käteltäessä sulaa pinttynyt mielikuva juroista nörteistä. Aino ja Pekka Valli ovat ennakkoluulon vastakohtia, yhtä eloisia ja iloisia kuin koiransakin, Pablo ja Musu.

Mutta Vallit ovat oikeita nörttejä, omasta mielestään ihan supernörttejä. He pelaavat erilaisilla pelikonsoleilla ja tietokoneella arkisin jopa 4–8 tuntia töiden jälkeen. Viikonloppuisin vielä enemmän.

– Päivästä riippuen, mutta jos ei ole viikonloppuna muita suunnitelmia, niin sitä saattaa vetää striimia kymmenenkin tuntia putkeen ilman taukoa, valottaa kolmekymppinen Pekka Valli avioparin yhteistä harrastusta.

– Nyt kun on ollut muutto ja kaikkea, niin ei ole ollut energiaa pelata niin paljon, sanoo pari vuotta nuorempi Aino Valli, jonka pelaaminen käynnistyi pikkutyttönä 8-bittisellä Nintendolla.

Pekka Valli aloitti pelaamisen alle kouluikäisenä vanhalla pöytäkoneella.

Pelaaminen harrastuksesta ajanvietteeksi

Digitaalinen pelaaminen on hyvin nopeassa ajassa yleistynyt nuorten poikien ja miesten harrastuksesta lähes koko kansan ajanviettotavaksi. 2015 julkaistun Tampereen yliopiston selvityksen mukaan 70 prosenttia ihmisistä pelaa digitaalisia pelejä vähintään kerran kuukaudessa.

– Tämä on hyvin laajalle levinnyt harrastus, vanhempiin ikäluokkiin mentäessä pelaaminen toki vähenee. Mutta joidenkin tutkimusten mukaan pelaaminen on nykyisin ihan yhtä lailla naisten kuin miestenkin harrastus tai ajanviete, sanoo Neogamesin johtaja Koopee Hiltunen.

Neogamesin mukaan digitaaliseen maailmaan eli 1990-luvulla syntyneillä ikäryhmillä pelaaminen on samalla tasolla kuin vaikkapa television katselu tai muut tavat käyttää aikaa. Digitaalisen pelaamisen mahdollisuudesta syrjäyttää television katselu ollaan montaa mieltä, mutta pelialan kattojärjestössä ei tähän uskota.

– Itse olen sitä mieltä, että digitaalinen pelaaminen ei syrjäytä kokonaan mitään, vaan painopisteet vaihtelevat, sanoo Hiltunen.

Koti pelimaailmana

Tähtien sota- ja Batman elokuvataulut koristavat Vallien valoisan kolmion eteiskäytävää. Olohuoneen persoonalliset tummat verhot muistuttavat erehdyttävästi oikeaa kirjahyllyä. Musta Alien-naamio komeilee ikkunalaudalla keittiöolohuoneyhdistelmän välissä. Olohuoneessa on iso taulu-TV, johon on kytketty PlayStation 4 Pro. TV:n edessä on muhkea nahkainen nojatuoli.

Katse kiertää eri peli- ja elokuvamaailmasta tehdyissä koriste-esineissä, joita löytyy joka puolelta asuntoa. Jopa koirien pehmolelut ovat elokuvien ja pelien taruhahmoja. Pariskunta on keräillyt erilaista peli- ja elokuvarekvisiittaa neljä vuotta.

– Toisella koiralla on Tähtien Sota -hupparikin. Jotkut kaverit antavat myös aina lahjaksi kaikkea pelikrääsää, nörttikamaa, kun he tietävät, että tykkäämme niistä, iloitsee Aino Valli.

Alien-naamio ikkunalaudalla.
Petri Aaltonen / Yle

Makuhuoneen vieressä sijaitsee varsinainen pelihuone. Siellä on kaksi valtavaa työpöytää, joiden päällä sijaitsevat suuret näytöt ja tehokkaat pöytäkoneet kaikilla virityksillä. Toimistotuolitkin on valittu nimenomaan pelaamista silmällä pitäen.

Valleilla on yhteensä seitsemän erilaista pelikonetta, käsi- ja pelikonsoleita tietokoneiden lisäksi. Niissä on pieni omaisuus kiinni. Pelkästään pelivälineisiin on mennyt 5000–6000 euroa.

– Onhan tämä vähän tällaista kilpavarustelua. Jossain vaiheessa ajattelin, että tämä on aika kallis harrastus, mutta toisaalta kyllähän muutkin harrastukset maksavat, vaikka joku jääkiekko, pohtii Pekka Valli.

WoW-rakkaustarina

Samanhenkinen nörttipariskunta löysi toisensa sattuman kautta. Tarina kuulostaa kuin tähtiin – tai paremminkin koodiin – kirjoitetulta.

Neljä vuotta sitten Pekka Valli asui vielä Järvenpäässä ja Aino Lahdessa. Molemmat olivat Tinderissa, mutta olivat laittaneet hakualueeksi ainoastaan lähiseudut. Kohtalo kuitenkin puuttui peliin.

– Tapahtui varmaan joku ohjelmistovirhe, joka "matchasi" meidät yhteen, vaikka olimmekin hakualueiden ulkopuolella, kertoo Pekka Valli iloisesti.

– Ja tässä sitä ollaan, jatkaa vaimo onnea hehkuen.

Ensimmäinen Tinderissa singahtanut kysymys oli Pekalta Ainolle: Horde vai Alliance? Pekka oli huomannut Ainon laittaneen WoW:in yhdeksi kiinnostuksen kohteekseen. Molemmat pelasivat siihen aikaan World of Warcraft -fantasiapeliä, ja tämä hahmoihin liittyvä kysymys oli kuulemma ratkaiseva.

Väärä vastaus ei olisi johtanut jatkoon, Pekka vitsailee.

Pekka ja Aino Valli.
Petri Aaltonen / Yle

Ensimmäiset treffit pidettiin Järvenpäässä, ja viikkoa myöhemmin Pekka ja Aino pelasivat Heartstonea sylikkäin. Yhdet treffit järjestettiin myös WoW:issa. Kaksi vuotta myöhemmin tanssittiin parin häitä, peli- ja elokuvamaailmasta sovitetun musiikin tahtiin tietenkin.

– Fallout-peliaiheinen hääkakku tehtiin kavereiden kanssa. Ja toisen kakun koristeet olivat Han Solo ja prinsessa Leia Tähtien Sodasta, nauraa Aino.

Ennen häitä tapahtunut kosinta oli ollut myös tietenkin pelaamiseen liittyvä. Pokémon kuului molempien lapsuuteen ja parin tapaamisen aikoihin suosittu Pokémon Go -peli tuli markkinoille.

– Metsästin Pokémon-palloa ympäri Uusimaata varmasti 200 kilometriä ajaen. Aino oli kipeänä kotona, kun vein hänelle sänkyyn irtokarkkipussin, jossa oli Pokémon-pallo ja siellä sisällä sormus, kertoo Pekka Valli.

– Kyllä minä siitä sormuksesta yllätyin. Mutta olen kyllä vieläkin vähän katkera, ettei pallon sisällä oikeasti ollut yhtään Pokémonia, sanoo Aino Valli puolitosissaan virnistäen.

Parin häämatka suuntautui Yhdysvaltoihin Los Angelesiin, jossa reissun kohokohtana oli yksi maailman suurimmista pelitapahtumista BlizzCon. Tapahtuma on supersuosittu ja ensimmäisen aallon liput myytiin loppuun 15 sekunnissa. Vallit olivat valjastaneet kaverit ja veljet ostamaan toisen ja viimeisen aallon lippuja aamuneljältä. Kaikki oli sen vaivan arvoista.

– Se oli ihan uskomaton kokemus! Siellä oli kaikkea, omaan pelihistoriaan liittyvää ja jengi pukeutui peleistä tutuiksi hahmoiksi, kertoo Pekka Valli silmin nähden innostuen.

– Minun Super Mario -mekkoa kehuttiin tosi paljon. Siellä oli niin paljon iloa ja hyvä fiilis, hehkuttaa Aino Valli myös silmät säihkyen.

Peliala kasvaa voimakkaasti

Yksi kasvavia aloja maailmassa ovat digitaaliset pelit. Entistä useampi pelaa, ja pelaamisesta tulee koko ajan selkeämmin osa kulttuuria ja viestintäympäristöä kerrotaan Neogamesista, pelialan kattojärjestöstä.

– Jos ajatellaan pelien koko ilmiötä, tuotteita ja palveluita, niin silloin puhutaan reilusti yli 100 miljardin dollarin pelibisneksestä, kertoo Koopee Hiltunen.

Neogamesilta kerrotaan, että Suomen pelialan liikevaihto oli viime vuonna 2,4 miljardia euroa ja pelialan osuus bruttokansantuotteesta nousi 0,6 prosenttiin. Ala on jo kansantaloudellisesti merkittävää toimintaa, sanoo Hiltunen. Hän uskoo Suomen mahdollisuuksiin pelialalla.

– Mutta pitää muistaa, että se on äärimmäisen kilpailtu globaalisti ja kilpailu on koko ajan voimakkaampaa ja voimakkaampaa.

Pelialan kasvun taustalla on Neogamesin mukaan ihmisten halu kuluttaa viihdettä. Digitaalisten laitteiden kehittyminen on tuonut aivan uuden tavan kuluttaa viihdettä ja osallistua sen tekemiseen. Pelien voima piilee Neogamesin mielestä siinä, että ne kiinnostavat ja vetävät puoleensa, niille on kysyntää.

Pelialan koulutus on myös lisääntynyt voimakkaasti. Neogamesin selvityksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan Suomessa on jo kymmeniä alan opiskelupaikkoja ympäri maata Lappia lukuun ottamatta. Vuoden 2010 jälkeen koulutusmahdollisuudet ovat kasvaneet räjähdysmäisesti, tarjolla on muun muassa koulutusta kilpapelaamiseen.

Pelaaminen tuo sopua suhteeseen

Vallit pelaavat tällä hetkellä eniten Overwatch-tietokonepeliä. Se on nopeatempoinen ammuntapeli, jossa sarjakuvamaiset hahmot taistelevat keskenään. Aviopari pelaa samassa joukkueessa ja heillä on keskenään selkeä taktiikka.

– Tiedämme, mitä teemme. Minä toimin tukena ja Pekka hoitaa kaikki tappelut. Minä tulen Pekan perässä pitäen meidät hengissä, selventää Aino.

Vallien perheessä ei oikeassa elämässä sitten tapellakaan. Heille ei aiheudu konfliktia esimerkiksi siitä, että toinen on pelaamassa ja koirat pitäisi käyttää lenkillä tai tiskikone täyttää.

– Ei tule epäselvyyttä siitä, että jos toisella on peli kesken, niin sitten se homma hoidetaan sen jälkeen, kun peli on päättynyt, sanoo Pekka Valli.

Pelirekvisiittaa ja pleikkariohjaimia pöydällä.
Petri Aaltonen / Yle

Yhtenä kesänä kuitenkin lusikat meinasivat mennä jakoon, kun Pekan pelaaminen oli lähtemässä käsistä.

– Silloin pelattiin kaverin kanssa Ark: Survival of the Fittest -peliä ja yllettiin tosi korkealle tasolle. Oltiin koko maailman tilastossa sijoilla 2. ja 4. Mutta joo, se meni kyllä vähän yli silloin, mies myöntää.

Sinä kesänä pidettiin perheessä kehityskeskustelu.

Vaikka pariskunta pelaa yhdessä, ei se heidän mukaansa kuitenkaan ole kahdenkeskistä aikaa. Sitä on esimerkiksi elokuvan katsominen kotona.

– Ja nyt meillä on vähintään kerran kuussa treffipäivä, jolloin ei pelata, vaan käydään yhdessä ulkona syömässä tai leffassa, Vallit kertovat .

Pelaamisen riistäytymistä hallinnasta he eivät pelkää. Toinen kuulemma aina muistuttaa tarvittaessa toista ajankäytöstä.

E-urheilu vauhdittanut pelaamisen suosiota

Elektronisen urheilun kehittyminen huippu-urheiluksi on tuonut lisää uskottavuutta kaikelle digitaaliselle pelaamiselle. E-urheilu on lisännyt pelaamisen arvoa ja muuttanut asenteita digitaalista pelaamista kohtaan positiivisemmaksi. Tarkalleen ei tiedetä kuinka moni pelaa kilpaa, mutta kilpapelaajia uskotaan olevan tuhansia, kerrotaan Suomen Elektronisen Urheilu Liitosta (SEUL).

– Tuoreen gallupin mukaan e-urheilu on nuorten miesten 18–29-vuotiaiden parissa kolmanneksi suosituin urheilulaji jalkapallon ja jääkiekon jälkeen Suomessa. Ammattipelaajia on 30–50, sanoo SEUL:n puheenjohtaja Joonas Kapiainen.

E-urheilun suosiota ovat siivittäneet uudet kilpapelitapahtumat ja suuret turnaukset, joita esimerkiksi Yle on näyttänyt kanavillaan jo useita vuosia.

Myös suomalaisten kilpailijoiden menestys on nostanut lajin profiilia ja lisännyt sen tunnettavuutta. Suomalaiset e-urheilijat ja -tiimit ovat pärjänneet hyvin maailmalla. Välissä oli kuitenkin pitkä tauko, jolloin menestystä ei tullut, mutta nyt menee jälleen hyvin.

– Voisi mainita esimerkiksi Joona Sotalan, StarCraft 2 -pelaajan, joka on voittanut tänä vuonna neljä sen pelin korkeimman tason turnausta, sanoo Kapiainen.

Kilpapelaaminen muuttuu koko ajan ammattimaisemmaksi. Pelaajia rekrytoidaan uusiin suomalaisiin organisaatioihin, joiden kanssa solmitaan mainossopimuksia. Joukkueella saattaa olla urheiluvalmentajan lisäksi myös mentaalivalmentaja, manageri ja muuta huoltohenkilökuntaa. E-urheilussa liikkuu paljon rahaa.

– Globaalisti e-urheilussa liikkuu miljardeja. Palkkiot voivat turnauksissa nousta miljooniin dollareihin. Suurin yksittäinen turnauspalkkio on jopa 10 miljoonaa dollaria, kertoo Koopee Hiltunen Neogamesista.

Pelaamisesta vastapainoa työlle

Aino ja Pekka Vallilla on Overwatch-pelin joukkueen 2–3 tunnin harjoitukset joka tiistai ja torstai. Pelit ovat lauantaisin ja ne kestävät tunnista kolmeen tuntiin, mutta sitä ennen lämmitellään pelaten kaksi tuntia.

Vallit pelaavat Overwatchia tällä hetkellä avoimessa divisioonassa, mikä on alin kilpapelaamisen tasa. Tavoitteena on päästä joku päivä pelaamaan BlizzConiin.

– Se on korkea tavoite, sanoo Pekka Valli.

– Ja haaveemme, jatkaa Aino Valli.

Kehitys omassa pelaamisessa näkyy Vallien mukaan joka päivä. Voittaminen pelissä on heistä parasta.

Pekka Valli pelaa.
Petri Aaltonen / Yle

Pekka Valli toimii OnePlus -puhelinvalmistajalla Keski- ja Pohjois-Suomen aluemyyntipäällikkönä. Aino Valli opiskelee lastenohjaajaksi ja on parhaillaan työharjoittelussa päiväkodissa. Pelaamisesta he hakevat vastapainoa työlle.

– Se on tosi rentouttavaa, kun pääsee siihen omaan pelimaailmaan, missä pääsee tapaamaan kavereita ja juttelemaan. Jotkut pelit ovat enemmän kuin elokuvia, koska niissä pääsee itse vaikuttamaan pelin lopputulokseen, se on mielekästä, kertoo Pekka Valli.

Aino Valli pelaa.
Petri Aaltonen / Yle

Vallit vaihtelevat peliä ja pelikonsolia sen mukaan millaisen tilan haluavat itselleen luoda.

– Jos haluaa istua ja juoda kupin kahvia niin sille löytyy tietynlainen peli. Sitten jos haluaa striimata ja jutella ihmisten kanssa, niin voi pistää sellaisen pelin, ettei tarvitse ajatella yhtään ja voi vaan jutella ihmisten kanssa. Ja räiskintäpeleissä puolestaan pääsee purkamaan energiaa.

– Tykkään pelata kauhupelejä, saan adrenaliinin pyörimään kehossa. Ja jollakulla on vielä tapana säikytellä kun pelaan, siitä saa semmoisen kivan vipinän kanssa, Aino Valli sanoo hymyillen.

Pekka kohauttaa hartioitaan virnistellen – kuin ei tietäisi, mistä Aino puhuu.

Pelaaminen aina iso osa elämää

Aino Vallin puhelimesta löytyy kuvia hänen taiteilemistaan peliaiheisista leipomuksista. Yhtenä Pekan syntymäpäivänä Aino teki miehelleen Super Mario -kakun.

– Tykkään tehdä kaikkia nörttileipomuksia, kertoo Aino.

– Ai tykkäät vai? Ei se siltä kyllä kuulosta, kun leivot, virnuilee Pekka vaimolleen.

– No, on se vähän välillä stressaavaa ja pääsee kyllä ärräpäitä, nainen myöntää.

Kuva kännykässä.
Petri Aaltonen / Yle

Televisiosta perinteisiä kanavia Vallien perheessä ei katsota laisinkaan. Ainoastaan Netflixistä he seuraavat joitain sarjoja. Vallit kokevat, että pelaamisessa on televisioon verrattuna vuorovaikutteisuutta ja se tuntuu henkilökohtaisemmalta.

– Jos miettii omia kavereita, joiden kanssa pelaa, niin harva katsoo telkkaria ollenkaan. Vain silloin, jos on joku hyvä sarja. That's it, sanoo Pekka Valli.

Vallit ovat tutustuneet suureen osaan kavereistaan internetin kautta. Samanhenkisten kavereidensa kanssa he eivät ainoastaan pelaa, vaan käyvät yhdessä joskus myös vaikka kahvilla. Laneja, yhteisiä pelikokoontumisia, he eivät enää niin usein järjestä, koska nettiyhteydet ovat niin paljon parantuneet.

Pelatessaan kavereidensa kanssa he keskustelevat paljon muustakin kuin ainoastaan peliin liittyvistä asioista.

Pekka Valli on saanut pelimaailman kautta paljon myös arvokasta henkistä tukea ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Varsinkin nuorena, kun häntä kiusattiin koulussa.

– Varmaan kaikki yläasteen käyneet ovat joskus tunteneet itsensä ulkopuoliseksi. Joten jos on ollut hirveä päivä ja pääset netin kautta purkamaan fiiliksiä ja pelaamaan kavereiden kanssa, niin onhan se tosi kivaa.

Koira sohvalla.
Petri Aaltonen / Yle

Uutisia pariskunta seuraa aamuisin puhelimiensa kautta. Esimerkiksi iltapäivälehtien sovellukset ovat heillä käytössä.

– Kaverit linkittävät usein Discordissa tai WhatsAppissa meitä kiinnostavia uutisia, sanoo Pekka Valli.

Liikuntaa pariskunta ei koirien ulkoiluttamisen lisäksi juurikaan harrasta, mutta Aino pyöräilee koulu- ja työmatkat.

– Ajan paljon työkseni ja jos on istunut autossa kahdeksan tuntia, niin ei riitä energiaa enää lähteä lenkille, Pekka Valli toteaa.

Vallit eivät usko peli-innostuksensa hiipuvan koskaan, vaan näkevät itsensä pelaamassa lastensa kanssa ja lanittavansa vielä vanhainkodissakin.

– Vähän olisi siistiä, kun voisi lapsi pelata iskänsä kanssa, nauraa Pekka Valli.

– Se olisi vielä siistimpää äidin kanssa, napauttaa Aino Valli ja taputtaa miestänsä olkapäälle.

– No, se on kyllä totta, myöntää Pekka hymyillen.

Muutettu 16.9.2018 klo 13.55: Tarkennettu kohtaa, missä puhutaan e-urheilun suosiosta. Laji on kolmanneksi suosituin nuorten miesten parissa, ei kaikkien. Lisäksi muutettu Joona Sotalan etunimi oikeaksi, samoin kuin muutettu pelaamansa pelin nimi oikeaan muotoon.

Muutettu 17.9.2018 klo 8.21: Korjattu Ark: Survival of the Fittest -pelin nimi oikein.