Säästätkö pahan päivän varalle? Liian harva suomalainen säästää, ja se voi tuoda ongelmia, kun korkotaso nousee ja talouskasvu hiipuu

Matala korkotaso ja kuluttajien vahva luottamus omaan talouteensa ovat saaneet suomalaiset vähentämään säästämistä ja lisäämään kulutusta, myös osittain velkarahalla.

Lainamarkkinat
miniatyyriperhe kolikkopinon päällä
AOP

Suomalaistalouksien säästäminen on laskenut jo vuodesta 2010 ja viimeiset kaksi vuotta säästämisaste on ollut miinuksella. Olemme siis viime vuodet kuluttaneet keskimäärin enemmän kuin tienanneet, eikä säästöjä ole juuri kertynyt. Myös velkaantuminen on kasvanut.

Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen myöntää, että tähän tilanteeseen sisältyy riskejä.

– Sen takia näen positiivisena alkuvuoden käänteen. Tämän vuoden tammi-maaliskuussa tulot pitkästä aikaa kasvoivat enemmän kuin kulutus, ja säästämisastekin nousi uudestaan plussan puolelle.

Grafiika
Jos säästämisaste on negatiivinen, kotitaloudet ovat kuluttaneet enemmän kuin ovat ansainneet. Jos säästämisaste on positiivinen, eivät taloudet ole kuluttaneet kaikkea tuloaan ja siitä on jäänyt rahaa myös säästöön.Yle Uutisgrafiikka

Kotitalouksien velkaantuminen on jatkunut jo pitkään, ja kasvu on jatkunut alkuvuonnakin. Elämmekö me jo yli varojemme?

– Tällä hetkellä velkaantumisastetta nostaa kaksi asiaa, jotka kasvavat nopeasti eli toisaalta taloyhtiölainat ja toisaalta kulutusluotot ja pikavipit. Sieltä kumpuavat mahdolliset ylivelkaantumisongelmat. En ole niinkään huolissani koko kansantalouden tasolla, mutta yksittäisillä kotitalouksilla alkaa olla jo riskin paikkoja, Kärkkäinen varoittaa.

Kuluttaminen vaikka velkarahalla houkuttaa enemmän kuin säästäminen

Velkaantuneita auttavan Takuusäätiön kehittämispäällikön Minna Markkasen mukaan, me elämme tänä päivänä hyvin kulutushenkisessä luottoyhteiskunnassa.

– Me eletään tässä ja nyt -hetkessä ja siihen myös markkinat meitä vahvasti johtaa eli osta tänään ja maksa huomenna. Ikään kuin se kuluttaminen ja siitä saatava välitön hyöty koetaan suuremmaksi kuin säästämisen kautta tuleva myöhempi hyöty.

Esimerkiksi verkkokaupat, digitaalinen maksaminen ja kasvanut luottotarjonta ovat tehneet velkarahalla ostamisen kuluttajalle helpoksi. Aikaisemmin kuluttajat saivat lainaa selvästi harvemmista paikoista. Nyt osalla suomalaisista on jo yhtä paljon vakuudetonta kulutusluottoa kuin asuntolainaa.

Varaudu ajoissa asuntolainojen korkotason nousuun

Olli Kärkkäisen mielestä esimerkiksi asuntovelallisten kannattaisi jo nyt varautua korkojen nousuun, vaikka Euroopan keskuspankin koronnostoja odotellaankin vasta ensi vuoden lopulle.

– Tässä vaiheessa jokainen kotitalous voisi katsoa sen oman taloustilanteensa läpi. Miltä se näyttäisi silloin, jos korot olisivat prosentin tai kaksi prosenttia korkeammalla kuin nyt, ja tarkistaisi, että talous pysyy myös silloin tasapainossa.

Minna Markkanen uskoo, että Takuusäätiössä vaikkapa korkotason nousu näkyisi nopeasti uusina asiakkaina. Työtä riittää jo nyt, esimerkiksi luottohäiriömerkinnät ovat kasvaneet jatkuvasti vuodesta 2009.

Takuusäätiössä ollaan eniten huolissaan niistä kotitalouksista, joissa asuntovelkaa ja ehkä muutakin velkaa on vielä paljon jäljellä, eikä säästöjä tai helposti rahaksi muutettavaa varallisuutta ole.

– Pienikin muutos siihen jo tiukkaan vedettyyn talouteen voi olla sitten dramaattinen eli esimerkiksi meidän asiakkaat kertovat hyvin vahvasti, että se velkakierre voi alkaa hyvin pienestä muutoksesta, Markkanen kuvaa.

Tilanne voi myös lähteä hyvin äkkiä pahenemaan entisestään, etenkin jos vanhoja velkoja yritetään maksaa uudella luotolla.

Avain ja seteleitä.
Asuntovelkaisia asiantuntijat kehottavat varautumaan ajoissa velkarahan kallistumiseen tarkistamalla, millaiset koronnostot oma talous kestää.Ismo Pekkarinen / AOP

Säästä puskurirahastoa pahan päivän varalle

Odottamattomia tilanteita varten on järkevää säästää pankkitilille puskurirahastoa.

Pankkitilillä voisi olla ainakin noin reilun kuukauden tai kahden nettopalkkaa vastaava summa puskurina pahan päivän varalle. Näin, jos jotain yllättävää tapahtuu, ei olisi heti ongelmissa, eikä tarvitsisi heti ostaa velaksi tai turvautua kalliisiin pikavippeihin.

Tällaisia odottamattomia tilanteita ovat vaikkapa työttömäksi tai pitkälle sairauslomalle joutuminen, mutta myös kalliin kodinkoneen tai auton rikkoutuminen voi kaataa talouden.

– Jos se oma talous on jo hyvin tiukkaan viritetty, kun kaikki menee hyvin, ja sitten, jos tapahtuu jotain odottamatonta ja tulot tippuvat tai menot kasvavat, niin se yleensä johtaa helposti esimerkiksi velkakierteeseen. Sen takia jo hyvinä aikoina varautuminen olisi tarpeen, Minna Markkanen sanoo.

Olli Kärkkäinen kannustaa, että mitä enemmän ennakoi ja mitä enemmän suunnittelee pidemmän päälle, niin sitä enemmän säästämisestä hyötyy.

– Voi säästää omaan asuntoon, voi säästää lomapäiviä varten, voi säästää siihen, että eläkkeellä voi saavuttaa vähän paremman tulotason. Ja silloin, kun tekee tällaista etukäteisvarautumista niin korkoa korolle -mekanismi toimii säästäjän puolella. Jos taas rahoittaa kaiken lainalla, niin silloin se toimii kuluttajaa vastaan eli hän joutuu maksamaan enemmän.

Miksi niin harva säästää?

Minna Markkanen muistuttaa, että meillä on iso joukko ihmisiä, joilla tulot kerta kaikkiaan ovat niin pienet, ettei säästöön jää rahaa pakollisten, elämiseen menevien kulujen jälkeen.

– Mutta sitten on toki myös paljon ihmisiä, joilla periaatteessa pitäisi olla mahdollisuus varautua etukäteen ja säästää, mutta hyvä aikomus ei syystä tai toisesta toteudu.

Asiantuntijat arvelevat, että säästämättömyydessä kyse on aloittamisen vaikeudesta sekä usein väärästä käsityksestä, että omat rahat eivät riitä säästämiseen.

mies pudottaa euroa lasipurkkiin
Suomessa on paljon kotitalouksia, joilla ei ole säästöjä tai niitä on hyvin vähän.AOP

Markkanen rohkaisee aloittamaan säästämisen aivan pienellä summalla.

– Muutaman kympin säästöön laittaminen tuntuu ehkä turhauttavalta, mutta ajan kanssa siitä voi syntyä isokin säästösumma. Ja sitten kun näkee, että se onnistuu, niin se rohkaisee myös korottomaan sitä säästösummaa.

Kärkkäinen tietää, että jos on pienet tulot, on työttömyyttä tai elää opiskelijataloudessa, niin silloin säästäminen on vaikeaa.

– Senkin takia ehkä suosittelen, että jos säästämisen aloittaa aikaisessa vaiheessa, niin voi elämänvaiheesta riippuen kasvattaa tai vähentää säästösummaa. Esimerkiksi siinä vaiheessa, kun siirtyy vanhempainvapaalle, voi ehkä hyödyntää niitä säästöjä ja sitä kautta tasoittaa kulutusta yli koko elämänkaaren.

Lue myös:

Sofia Holmberg, 34, on yrittänyt säästää vuosia onnistumatta: "Nettikirppikset ovat täynnä lastenvaatteita" – lue asiantuntijan viisi säästövinkkiä