Tiesitkö, että virvoitusjuomasi kuplat ovat usein muun teollisuuden sivutuotetta

Sekä virvoitusjuomien hiilihapotuksessa että kasvihuoneviljelyssä käytetään yhä useammin hiilidioksidia, joka on valmistettu muun teollisuuden päästöistä.

hiilidioksidi
Kivennäisvettä kaadetaan lasiin.
AOP

Hiilihapotuslaitteet suhisevat yhä useammassa kodissa, uusissa isoissa jäähdytysjärjestelmissä kylmäaineena on hiilidioksidia ja elintarviketeollisuus suihkuttaa sitä pakkauksiin suojakaasuksi.

Kun mukaan otetaan vielä hellekesän vauhdittama valmiiden hiilihapollisten virvoitusjuomien kulutus, oli viime kesän aikana hiilidioksidista paikoin jopa pulaa.

Nyt pula on ainakin kaasunvalmistaja Woikosken kokemuksen mukaan hellittänyt.

Kesän CO2 -pula takanapäin

Woikosken markkinointipäällikkö Maarit Könönen kertoo, että hiilidioksidipula aiheutti heille kyselyitä siitä, pystyykö yhtiö toimittamaan kaasua.

– Näiden kyselyiden määrä on nyt selkeästi vähentynyt syyskuun aikana, eli tästä voitaisiin päätellä, että tilanne on tasoittunut markkinoilla, Könönen sanoo.

Yhtiössä kuitenkin uskotaan, että yleisesti ottaen hiilidioksidin käyttö lisääntyy.

– Trendi on kasvava. Ja se kasvu tulee syntymään nimenomaan tällaisten uusien innovaatioiden ja käyttöalueiden myötä, arvioi Könönen.

Samansuuntaisia havaintoja on tehty myös toisessa kaasuyhtiössä, Linde-ryhmään kuuluvassa Suomen AGA:ssa. Etenkin kasvihuoneviljelijät ovat yhä useammin siirtyneet kaasuyhtiöiden toimittamaan puhtaaseen hiilidioksidiin.

– Kyllä Suomessa puhtaan hiilidioksidin käyttö on vallitseva tapa, koska se on turvallisin ja varmin tapa varmistaa kasvuolosuhteet, sanoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen.

Esimerkiksi nestekaasun polttamisessa saatavaan hiilidioksidiin verrattuna puhtaan hiilidioksidin keskeinen etu on se, että siinä ei ole kasveille haitallisia typen oksideja.

– Ne ovat sellaisina pitoisuuksina, että niitä ei edes mittatarkkuus riitä havaitsemaan, mutta kasvi jo havaitsee ja kärsii ja ei kasva hyvin, Jalkanen kertoo.

Rankkitynnyristä ja maakaasusta

Huomattavaa on, että useimmiten kaasutehtaiden toimittama hiilidioksidi on peräisin muun teollisuuden oheistuotteista.

Tyypillinen prosessi, josta otetaan talteen hiilidioksidia, on alkoholijuomien valmistus käymisteitse. Hiilidioksidia otetaankin talteen niin olutpanimoissa kuin väkevämpiäkin etanolituotteita tekevien laitosten käymisastioista.

Laajamittaisinta puhtaan hiilidioksidin valmistus on kuitenkin Suomessa Porvoossa, missä raaka-aineena on maakaasu.

– Käytännössä raakakaasu tulee vedyn valmistuksen sivutuotteena, ja sitä hyödynnetään meidän tuotteen valmistuksessa, kertoo AGA:n Suomen prosessiteollisuussegmentin päällikkö Martti Härkänen.

Vetyä Porvoon Kilpilahdessa tarvitaan öljynjalostuksessa. Sivutuote-hiilidioksidia syntyy niin paljon, että sen vientiä varten AGA:lla on käytössään tankkilaiva.

AGA:n Porvoossa puhdistamaa hiilidioksidia viedään muun muassa virvoitusjuomateollisuuden käyttöön Ruotsiin.

Pieni osa pois kierrosta

Kaasua käytetään myös muun muassa kemiallisessa metsäteollisuudessa prosessien happamuuden säätelyyn. Lisäksi halonien kiellon jälkeen hiilidioksidi on noussut jälleen yleiseksi tulensammutuksessa käytettäväksi kaasuksi.

Tärkeä asema sillä on myös hitsauksen suojakaasuna, joko sellaisenaan tai osana kaasuseosta.

Paikoin paperitehtaiden yhteydessä on myös talteenottolaitoksia, joissa esimerkiksi savukaasujen hiilidioksidia käytetään paperin täyteaineeksi sopivan karbonaatin tekemisessä.

Vaikka hiilidioksidin käyttömahdollisuudet ovat laajat, maailmanlaajuisen ilmaston lämpenemisen torjunnan kannalta kaasutehtaiden talteenottamalla ja puhdistamalla hiilidioksidilla on toistaiseksi vain pienehkö merkitys. Suunta on kuitenkin oikea.

– Se, mitä pystytään hyödyntämään, on tietysti loistavaa. Kun hyödynnetään, niin se ei mene suoraan taivaan tuuliin, vaan sitä käytetään vähintään kerran. Joissakin tapauksissa se jopa häviää siitä kierrosta, kun siitä tehdään uusia tuotteita, sanoo AGA:n Härkänen.