"Halusimme tuoda päättäjät saamelaisalueelle tutustumaan paikalliseen elämään" – Arktisen alueen parlamentaarikkokonferenssi starttaa Inarissa

Suomi isännöi arktisen alueen parlamentaarikkokonferenssia joka 18. vuosi. Tänä vuonna kansainvälinen konferenssi järjestetään ensimmäistä kertaa saamelaisalueella Inarissa.

arktinen alue
Katri Kulmuni
Arktisen parlamentaarikkokonferenssin Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja Katri Kulmuni iloitsee siitä, että Suomi isännöi tämän vuoden konferenssia nimenomaan saamelaisalueella.Keskusta

Viitisenkymmentä kansanedustajaa arktiselta alueelta kokoontuu tänään maanantaina Arktisen alueen parlamentaarikkokonferenssiin Inariin.

Parlamentaarikkokokous järjestetään saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa 17.–19. syyskuuta. Kokoukseen osallistuu edustajia kaikista Pohjoismaista, Kanadasta, Venäjältä, Euroopan parlamentista, alkuperäiskansojen järjestöistä sekä Arktisen neuvoston tarkkailijamaista kuten esimerkiksi Kiinasta ja Singaporesta.

Konferenssi järjestetään Suomessa joka 18. vuosi. Tällä kertaa kokous päätettiin järjestää saamelaisalueella Inarissa hyvästä syystä, kertoo Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja Katri Kulmuni.

– On hienoa tuoda tämä kokous Lappiin ja saamelaisalueelle. Toivottavasti se levittää tietoisuutta arktisista asioista myös laajemmin kansalliseen ja kansainväliseen keskusteluun.

– Halusimme tuoda muiden maiden kansanedustajat nimenomaan tänne, jotta vieraat näkevät omin silmin, miten täällä eletään, Kulmuni jatkaa.

Kansainvälisen konferenssin keskiössä ilmastoasiat – myös alkuperäiskansoilla vahva edustus

Arktisen alueen yhteistyön tavoitteena on parantaa alueen sekä siellä elävien alkuperäiskansojen ja muiden asukkaiden elinolosuhteita ja asemaa. Ensimmäinen arktisen alueen parlamentaarikkokonferenssi järjestettiin vuonna 1993.

Tänään maanantaina konferenssin avajaistilaisuuteen Inarissa osallistuvat Kulmunin lisäksi muun muassa eduskunnan puhemies Paula Risikko, ulkoministeri Timo Soini sekä Suomen Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio. Myös Ruotsin ja Norjan Saamelaiskäräjillä on vahva edustus parlamentaarikkokokouksessa.

Kokouksessa parlamentaarikot tekevät julkilausuman, jolla tehdään yhteislinjaus siihen, miten arktista aluetta halutaan tulevaisuudessa kehittää. Kulmunin mukaan myös saamelaiset ja muut arktisen alueen alkuperäiskansat on huomioitu julkilausumaa laadittaessa.

– Alkuperäiskansojen tilanne ja mahdollisuuksien kehittäminen sekä luonnon kanssa yhdessä eläminen on meidän toiminnan pohjalla ja myös siellä julkilausumassa. Oletan, että konferenssissa paikalla olevat saamelaiskäräjien edustajat tuovat näitä asioita esille omista näkökulmistaan, kertoo Kulmuni.

Arktisen alueen parlamentaarikkokonferenssin Suomen valtuuskunta tapaamassa presidentti Sauli Niinistöä.
Arktisen alueen parlamentaarikkokonferenssin Suomen valtuuskunta tapaamassa presidentti Sauli Niinistöä.Eduskunta

Koulutuksen ylläpitäminen arktisilla alueilla ei ole itsestäänselvää

Suomen valtuuskunnan arktisia kärkiteemoja ovat tänä vuonna muun muassa ympäristönsuojelu, viestintäyhteydet, meterologinen yhteistyö sekä koulutus.

Kulmunin mukaan konferenssin yhteydessä on hienoa näyttää, miten saamelaisalueella on onnistuttu ylläpitämään pohjoisen alueen koulutusta. Koulutus ei ole itsestäänselvää pitkien välimatkojen arktisella alueella, kertoo Kulmuni.

– Koulutuskysymykset ovat sellaisia asioita, jotka pitäisi pystyä kaikilla alueilla tuomaan lähelle ihmisiä. On hienoa näyttää Inarissa, miten Saamelaisalueen koulutuskeskus on pystynyt järjestämään koulutuksensa. Toivottavasti siellä jaetaan hyviä esimerkkejä eri maiden kesken.

Saamelaiskulttuurikeskus Sajos
Saamelaiskulttuurikeskus Sajokseen kerääntyy maanantaina viitisenkymmentä arktisen alueen parlamentaarikkoa.Vesa Toppari / Yle

Virallisen konferenssiohjelman lisäksi parlamentaarikot pääsevät tutustumaan Inarissa paikalliseen elämänmenoon. Ohjelmaan on sisällytetty muun muassa marjanpoimintaa, Inarijärven risteily sekä tutustumista saamelaiskulttuuriin.

– Pitkien konferenssipäivien päätteeksi haluamme ohjelmassamme näyttää myös tavallisten ihmisten arkea täällä pohjoisessa Suomessa, Katri Kulmuni kertoo.