Idlibin humanitaarinen katastrofi vältettiin ainakin toistaiseksi – joutuvatko pakolaiset ihmiskilviksi?

Idlibissä on valmistauduttu henkisesti Syyrian sodan viimeiseen suureen yhteenottoon. Turkki ja Venäjä sopivat aseettomasta puskurivyöhykkeestä viime hetkellä. Siviilien kärsimys Idlibissä ei kuitenkaan ole ohi.

Syyria
Mies ja kaksi laista istuvat luolassa.
27-vuotias Hadheefa al-Shahadh istui kahden lapsensa kanssa taloonsa rakentamassaan pommisuojassa Idlibissä Syyriassa.Omar Haj Kadour / AFP

Voimapolitiikan taiturit, Turkin ja Venäjän presidentit tekivät maanantaina näyttävän sopimuksen. Kaksikko löysi sovun siitä, että suurhyökkäystä pelolla odottaneeseen Idlibin maakuntaan luodaan puskurivyöhyke Syyrian hallituksen joukkojen ja kapinallisten välille.

Idlibin maakunta on viimeinen maa-alue, joka on kapinallisten hallussa.

15-25 kilometrin levyiseltä demilitarisoidulta vyöhykkeeltä vedetään lokakuun 10. päivään mennessä raskaat aseet. Kaistaleen rauhanomaista rinnakkaiseloa alkavat vahtia Turkin ja Venäjän sotilaat.

Tarkoitus on, että kapinallisjoukot poistuvat vyöhykkeeltä ja pakolaisille avataan pääsy turvaan. Idlibissä on yli kolme miljonaa ihmistä. Joukossa on yli miljoona ihmistä, jotka ovat paenneet Syyrian seitsemän vuotta jatkunutta sisällissotaa.

Turkki tuli takaisin

Jos suurhyökkäys olisi alkanut ja pakolaiset olisivat jääneet taisteluiden jalkoihin, olisi se aiheuttanut YK:n mukaan sisällissodan suurimman humanitaarisen katastrofin. Idlibin valtava pakolaisväestö aiheuttaa jo nyt suuria paineita ruoka-, vesi- ja terveydenhuollolle.

Olennaista sopimuksessa on se, että se tulee Syyrian ulkopuolelta. Siksi epävarmaa on, kuinka paljon kapinalliset lopulta tahtovat sopimusta noudattaa.

Toinen keskeinen asia on se, että otettaan Syyrian sodan pelurina menttänyt Turkki pääsi näin takaisin niihin neuvottelupöytiin, joissa Syyrian tulevaisuutta muokataan.

Turkin kannalta se on elintärkeää, koska Luoteis-Syyriassa sijaitseva Idlibin maakunta rajoittuu Turkkiin. Jos kiihtyvä sota olisi aiheuttanut pakolaisaallon, se olisi lyönyt yli rajan.

Turkki on sulkenut rajansa, mutta satojen tuhansien ihmisten vyöryssä mikään raja ei pidä. Turkin tuskaa lisää se, että Turkissa on ennestään yli 3 miljoonaa syyrialaispakolaista.

Ympäri käydään ja yhteen tullaan

Idlibissä Syyrian liittolaisen Venäjän ilmaiskut sekä Iranin lähettämät tuhannet kanssataistelijat ovat auttaneet Syyrian hallinnon vahvasti niskan päälle taisteluissa eri kapinallisryhmittymiä vastaan.

Idlibin maakuntaan on keskittynyt kirjava joukko kapinallisia, sekä jihadisteja että maallisia Bashar al-Assadin hallinnon vastustajia.

Arviot siitä, kuinka paljon eri kapinallisryhmissä on taistelijoita, vaihtelevat. Suurimmissa arvioissa puhutaan jopa 70 000 kapinallisesta. Joka tapauksessa Syyrian hallinnon kaatumista tavoittelevia taistelijoita on pakkautunut Idlibiin kymmeniä tuhansia.

Hayat Tahrir al-Sham (HTS) on vahvin ryhmä. HTS on al-Qaidan liittolainen ja sen riveissä on ainakin 10 000 taistelijaa.

Myös Isisin ruodussa lienee lähes saman verran ääri-islamilaista kalifaattia asein rakentavaa taistelijaa. Näiden lisäksi on erilaisia pienempiä jihadisti- ja islamistiryhmittymiä sekä monenkirjava joukko maallisia Syyrian hallituksen kaatamista halajavia ryhmiä.

Ideologisesti monellakaan ryhmittymällä ei ole toistensa kanssa mitään yhteistä. Pikemminkin jihadistien ja muiden ryhmien välillä on ollut väkivaltaisiakin välienselvittelyjä.

Mutta Idlibissä oppositio on hakenut toisistaan voimaa aivan kuin Aleppossa, jossa oppositio liittoutui hallintoa vastaan.

– Kun löytyy yhteinen uhka, niin keskinäiset asiat siirtyvät taka-alalle, konfliktinratkaisujärjestö CMI:n Lähi-Idän asiantuntija Mikko Patokallio sanoo.

Syyrian kartta
Yle Uutisgrafiikka

Tuleeko verilöyly kuitenkin?

Lähi-Idän asiantuntija Mikko Patokallio arvioi, että nyt tehty sopimus ei lopultakaan muuta isoa kuvaa Idlibin kohdalla. Maakunta on edelleen kapinalliskeskittymä ja ulkoa orkestroitu sopimus ei välttämättä loppuun saakka kestä.

– Tämä tuo ehkä muutaman kuukauden lisäaikaa, Mikko Patokallio arvioi.

HTS on pitkin aika vannonut jatkavansa taisteluaan loppuun saakka. Maanpuolustuskorkeakoulun strategian pääopettaja Jaakko Jäntti sanoo, että ääri-islamistiset kapinalliset piiloutuvat siviilien selän taakse.

– Näiden kapinallisten kannalta olisi sitä parempi mitä suurempi verilöyly Idlibissä tulisi, Jaakko Jäntti sanoo.

Hänen mukaansa ääri-islamististen kapinallisten ajatuksen logiikka on se, että mahdollisimman suurella tuholla ja ihmishenkien menetyksellä voidaan lisätä kansainvälistä painetta Syyrian hallitusta, Venäjää ja Irania kohtaan.

Jäntin mukaan al-Assad näyttää päättäneen, että Idlib puhdistetaan, eikä edes Venäjä saa Assadin päätä kääntymään.

Tilanne lukossa ja varaventtiili puuttuu

CMI:n Lähi-Idän asiantuntija Mikko Patokallio arvioi, että myös Idlibissä toistuu sama kuin aiemmin muiden kapinallisalueiden luhistumisessa – moni antautuu, luopuu aseista tai katoaa muun väestön joukkoon. Osa nuorista taistelijoista liittyy Syyrian armeijaan.

Lisäksi Idlibin tulevat taistelut eroavat tähänastisista Syyrian hallituksen ja kapinallisten välisistä voimainkoitoksista olennaisesti siinä, että nyt ei ole tarjolla mitään varaventtiiliä. Aiemmilla kerroilla kapinallistaistelijoita perheineen päästettiin pois, jopa kuljetettiin ulos.

Nyt tiet ovat tukossa. Koko tilanne on lukossa. Tämä muuttaa taisteluiden logiikan.

– Idlibissä on linnottauduttu ja valmistauduttu taistelemaan loppuun saakka. Koska ympärillä on suuri siviiliväestö, niin tästä voi tulla valtava verilöyly, strategian pääopettaja Jaakko Jäntti sanoo.

Vaikka kapinalliset menettävät Idlibin maakunnan hallinnan, ei se lopeta sotatoimia Syyriassa. Väkivalta tulee jatkumaan vielä pitkään, kun ryhmät painuvat maan alle.

– Kapinalliset eivät pidä maantieteellisiä alueita hallussaan, mutta he pystyvät jatkamaan taistelua epäsymmetrisen sodan keinoin eli terrori-iskuin, Jaakko Jäntti arvioi.

Mies tutkii sairaalahuonetta.
Mies tutki hallituksen joukkojen ilmaiskun vaurioita sairaalassa Idlibissä 8. syyskuuta.Omar Haj Kadour / AFP

Humanitaarinen katastrofi

Syyrian sisällissodassa siviilien kohtalo on ollut koko seitsemän vuoden ajan hirvittävä. Kouriintuntuva esimerkki ovat juuri viime aikojen pommitukset Idlibissä.

– Iskujen kohteina on ollut paljon siviilejä. Iskut ovat suruttomia ja kohdistuvat siviili-infrastruktuuriin, Mikko Patokallio sanoo.

Jos tähän lisätään kiivaat ilmaiskut ja jihadistikapinallisten soluttautuminen siviilien joukkoon, niin humanitaarisen katastrofin ainekset ovat kasassa.

– He, jotka ovat tulleet Idlibiin Syyrian sisältä, eivät uskalla palata hallinnon alueelle, koska he pelkäävät tulevansa pidätetyiksi, kidutetuiksi tai tapetuiksi, Jaakko Jäntti sanoo.

– Aina kun Syyrian sodan kohdalla on varoiteltu humanitaarisesta kriisistä, niin se on toteutunut ja niin näyttää käyvän nytkin, Mikko Patokallio lisää.