Diakoniabarometri: Suomalaisten hyvinvointikuilu on syventynyt ja huono-osaisten asema huonontunut

Taloudellinen ahdinko, syvenevä velkakierre ja näköalattomuus vaivaavat yhä maamme huono-osaisia. Kirkon diakoniatyöntekijät ovat huolissaan asiakkaistaan.

Hyvinvointikuilu
Diakoniatyöntekijät Johanna Lehmusmies ja Päivi Isomäki.
Diakoniatyöntekijät Johanna Lehmusmies ja Päivi Isomäki ovat mukana Lahden Diakoniapäivillä, jossa julkistettiin tuore kyselytutkimus.Mikko Tuomikoski / Yle

Suomessa maksetaan edelleen 1990-luvun alun laman laskuja, sillä maasta löytyy perheitä, joissa yli 20 vuotta sitten alkanut syrjäytymiskierre painaa nyt jopa kolmannessa sukupolvessa.

Perheiden ahdinko käy ilmi lauantaina julkaistusta kirkon Diakoniabarometrista. (siirryt toiseen palveluun)Kirkko tekee parin vuoden välein diakoniatyöntekijöilleen kyselytutkimuksen, jossa kartoitetaan heidän näkemyksiään työstä ja asiakastilanteesta.

– Asiakkaillamme menee huonosti. Ongelmiin ajautuneiden taloustilanne pysyy huonona eikä tulevaisuus näytä yhtään paremmalta, tiivistää yksi tutkimuksen tekijöistä, Vantaan Tikkurilan seurakunnan diakoniatyöntekijä Johanna Lehmusmies.

Lääkkeet, ruoka vai vuokra? Raha ei riitä kaikkiin

Moni hädänalainen joutuu säännöllisesti mahdottomalta tuntuvien valintojen eteen, kun toimeentulo ei riitä edes välttämättömimpiin kuluihin.

– Monen suomalaisen arkipäivään kuuluu ahdistus siitä, että pitää valita ruoan, elintärkeiden lääkkeiden tai vuokran maksamisen välillä. Raha ei yksinkertaisesti riitä kaikkiin, kertoo toinen tutkimuksen tekoon osallistunut, Sääksmäen seurakunnan johtava diakonian viranhaltija Päivi Isomäki.

Ongelma kärjistyy entisestään, kun yhtälöön liitetään vielä lapset. Vaatteet, oppikirjat ja muut välttämättömät menot kiristävät vähävaraisten vanhempien talouden äärimmilleen – puhumattakaan harrastuksista.

– Tilannetta pahentaa vielä se, että monessa perheessä ahdinkoon liittyy häpeä. Ei kehdata puhua talousongelmista lasten kanssa, eikä välttämättä edes haeta apua, koska siihen liittyy leimautumisen pelko, muistuttaa Johanna Lehmusmies.

Monessa perheessä maksetaan laman laskuja vuosikymmeniä

Diakoniatyöntekijät ovat yhtä mieltä siitä, että Suomessa maksetaan edelleen 1990-luvun alun laman laskuja. Maasta löytyy paljon ihmisiä, jotka eivät koskaan päässeet jaloilleen jouduttuaan silloin syrjäytymisen tielle.

– Asiakkainamme on perheitä, joissa laman seuraukset koettelevat jo kahta ja jopa kolmea sukupolvea. On lapsia, jotka eivät ole koskaan saaneet kotoa sellaista mallia, että mennään töihin, kertoo Johanna Lehmusmies.

Monessa perheessä ahdinkoon liittyy häpeä.

Johanna Lehmusmies

Kierre olisi saatava poikki, mutta keinot ovat vähissä. Diakoniatyöntekijöillä on kuitenkin selkeä näkemys siitä, keitä pitäisi auttaa ensin.

– Jotta tällainen perhe saataisiin jaloilleen, tulisi ensin auttaa vanhempia, jotka voivat sitten tukea lapsiaan. Näemme työssämme selkeästi sen, kuinka sosiaalitukien leikkaukset ovat kohdelleet kaltoin juuri kaikkein vaikeimmassa asemassa olevia ja mitä siitä seuraa, kun tällaista politiikkaa harjoittaa hallitus toisensa perään, sanoo Päivi Isomäki.

– Ainoa lohtu on se, että näitä kaikkein huonoimmassa asemassa olevia on onneksi aika vähän.