Vain äärimmäisessä hätätilanteessa, eikä edes silloin – varalaskupaikalla harjoitellaan poikkeusoloja varten

Ilmavoimat harjoittelee vuosittain varalaskupaikkojen käyttöä: nyt vuorossa on Jokioinen. Muuten maantietukikohtia käytetään vain äärimmäisessä hätätilanteessa. Sellaisia tilanteita ei ole ollut.

ilmavoimat
Hornet Jokioisilla
Ilmavoimat harjoittelee Jokioisilla Horneteilla.Timo Leponiemi / Yle

Jokioisilla Baana 18 -harjoituksessa mukana on useita konetyyppejä Ilmavoimien koneita. Hornetien lisäksi mukana on CC-kuljetuskoneita, Hawkeja, Pilatuksia ja Learjetejä. Sen sijaan ruotsalaisia Gripeneitä ei Hämeen taivaalla nähdä.

Koneet operoivat pääosin Pirkkalasta ja Tikkakoskelta. Jokioisilla koneet tekevät joko läpilaskuja tai laskeutuvat sinne tankkaukseen ja nousevat uudelleen ilmaan.

Parikymmentä varalaskupaikkaa

Suomessa on liki parikymmentä varalaskupaikkaa. Jokioisten varalaskupaikalla koneille ovat valmiina asvaltoidut rullaustiet ja seisontapaikat, sekä liitännät johtamisjärjestelmille. Kaikki muu eli harjoitusjoukkojen suojat, huolto sekä lentotekninen ja johtamisjärjestelmä tuodaan paikalle.

– Meillä on tarkoitus, että Ilmavoimat järjestää vuosittain tukikohtaharjoituksen. Keskeistä on tarjota hävittäjä- ja tukilentolaivueille mahdollisuus harjoitella maantiepätkällä laskeutumisia ja lentoonlähtöjä, sanoo Satakunnan lennoston operaatiopäällikkö, majuri Henry Mikkonen.

Samalla Ilmavoimat pystyy kouluttamaan poikkeusolojen tukikohtajoukkoja toimimaan maantielentopaikalla. Se on kriisiaikana haasteellisin toimintaympäristö, sanoo Mikkonen.

Hevosia jouduttiin siirtämään lentomelulta suojaan

Varalaskupaikan ottaminen harjoituskäyttöön vaatii huomattavat ennakkovalmistelut. Paikallisten asukkaiden ja kiinteistöjen omistajien kanssa neuvottelut aloitettiin jo puoli vuotta ennen harjoitusta.

Jokioisilla on jouduttu erikoisjärjestelyihin lähistöllä sijaitsevien hevostilojen vuoksi.

– Muutamien tilojen hevoset on jouduttu siirtämään toisiin tiloihin. Ilmavoimat on osallistunut näiden siirtojen kustannuksiin.

Lentotoimintaa varten Jokioisten varalaskupaikalla kakkostien asvalttiin jouduttiin tekemään pieniä korjauksia.

Gripenien tulo peruuntui

Alun perin Baana 18 -harjoitukseen piti osallistua myös ruotsalaisia Gripen-hävittäjiä, mutta niiden tulo Suomeen peruuntui.

– Ruotsalaisten poisjäänti ei ole merkittävä asia meidän näkökulmastamme. Meidän oli tarkoitus harjoitella yhteistoiminnassa laskeutumisia ja lentoon lähtöjä maantielentopaikalta. Ruotsalaiset korvaavat tämän jossain muussa harjoituksessa.

Harjoituksen keskeinen tavoite on turvallinen toiminta. Se on Ilmavoimissa numero ykkönen, sanoo Satakunnan lennoston operaatiopäällikkö, majuri Henry Mikkonen.

– Harjoitus on onnistunut, jos meille ei tapahdu onnettomuuksia, eikä merkittäviä vahinkoja.

– Toinen mitattava asia on, että koulutettaville ohjaajille, reserviläisille, varusmiehille ja kantahenkilökunnalle saadaan viikko-ohjelmien mukaiset suoritteet. Vasta kolmantena tulee riittävä määrä lentokierroksia.

Vain äärimmäisessä hädässä

Varalaskupaikkoja ei ole tarkoitettu hätälaskupaikoiksi. Ilmavoimissa lähtökohta on se, että hätälasku tehdään aina sellaiselle lentoasemalle, jossa on Ilmavoimien tai Finavian palvelut.

– Olisi ääritilanne, että normaalissa lentotoiminnassa jouduttaisiin laskeutumaan varalaskupaikalle. Aina, kun meidän lento-osastomme suunnittelevat lentotehtäviä, varakentät suunnitellaan tarkasti, usein useampiakin lentopaikkoja.

– Jos päädyttäisiin yllättävään laskuun maantielentopaikalle, kyseessä olisi todella suuri hätä, Mikkonen tiivistää.