Näin lohien avulla kasvatetaan salaattia – ravinteet kerätään talteen ja vettäkin säästyy

Vaikka kalankasvatuksen hiilijalanjälki on vain kuudesosan naudanlihan ilmastokuormasta, paikalliset ympäristöhaitat voivat olla isoja. Siksi täytyy keksiä uusia keinoja.

kalatalous
Salaattia kasvamassa.
Salaattia, joka kasvaa kalatankin vedellä.Simo Pitkänen / Yle

Insinööriopiskelija Haoling Sun rakensi pari vuotta sitten kotinsa akvaarioon pienen kiertovesilaitoksen, jossa kalojen veden ravinteet kierrätettiin kasveille.

Haoling kertoo ihastuneensa menetelmään heti.

– Kasvit alkoivat kasvaa erittäin hyvin, eikä minun ei tarvinnut vaihtaa vettä lainkaan.

Haoling alkoi etsiä Jyväskylästä tutkijaa, jonka kanssa hän voisi yhdessä rakentaa kotiakvaariota isomman laitoksen. Mutkien kautta kumppaniksi löytyi Jyväskylän yliopistossa hydrologiaa ja mikrobiologiaa opiskellut Faiqa Atique.

Työparin työnjako on selvä: Haoling vastaa tekniikasta ja mikrobiologiaa, vesiviljelyä sekä muita viljelytekniikoita opiskellut Atique vastaa laitoksen biologiasta.

Jamkin tutkimuksessa kasvatetaan lohia ja salaattia samassa vesikierrossa.
Faiqa Atique

Jyväskylän ammattikorkeakoulun tekniikan laboratorion nurkkaan rakennetussa, pienessä kiertovesilaitoksen ja kasvihuoneen yhdistelmässä on vajaan vuoden aikana korjattu neljä salaattisatoa ja 80 kiloa lohta.

Ponnistelut uusien kalankasvatusmenetelmien löytämiseksi ovat tarpeen, sillä kotimaisen, kasvatetun kalan kysyntä ylittää tarjonnan. Syitä tähän on useita, mutta yksi niistä on kalan kasvanut suosio terveellisenä proteiinin lähteenä.

Kasvit käyttävät suurimman osan ravinteista, kuten nitraatit, jotka ovat haitallisia ympäristölle. Tällä menetelmällä voimme minimoida ympäristön kuormituksen

Faiqa Atique

Vaikka kalan hiilijalanjälki, tai ehkä paremminkin hiilipyrstönjälki, on vain kuudesosan naudanlihan hiilijalanjäljestä (siirryt toiseen palveluun), täysin ongelmatonta kalankasvatuskaan ei ympäristön kannalta ole.

Kokonaisuudessa ei ole ongelmaa: esimerkiksi vesistön ravinnekuormituksesta kalankasvatuksen osuus on 1–2 prosenttia (siirryt toiseen palveluun), mutta paikallisesti kalankasvattamon lähistöllä kuormituksen osuus voi olla suuri.

Ei vielä läpimurtoa

Jyväskylässä kasvattamo pitää tasaista solinaa. Kalatankin veden ravinteet pilkotaan kasveille sopivaan muotoon mikrobien avulla ja se kierrätetään salaattien kasteluvedeksi.

Kasveilta vesi kiertää takaisin kaloille bakteerit tappavan ultraviolettivalokäsittelyn jälkeen. Menetelmä tunnetaan maailmalla nimellä aquaponics (siirryt toiseen palveluun) (Tieteen Kuvalehti), ja se säästää niin ravinteita kuin vettä.

– Kasvit käyttävät suurimman osan ravinteista, kuten nitraatit, jotka ovat haitallisia ympäristölle. Tällä menetelmällä voimme minimoida ympäristön kuormituksen, Atique sanoo.

Biologisia vedenpuhdistajia.
Biologisia vedenpuhdistajia.Simo Pitkänen / Yle

Suljettu, saastuttamaton menetelmä, joka vielä toimii, kuulostaa hyvältä. Mutta se ei vielä riitä. Luonnonvarakeskuksen johtavan tutkijan Jouni Vielman mukaan muutamat Suomen aquaponisen viljelyn hankkeet ovat vielä alkumetreillä. Hankkeet yhdistävät kalojen kasvatuksen kiertovesilaitoksessa ja kasvihuonetuotannon.

Esimerkiksi maataloudessa on vapautumassa paljon tuotantorakennuksia, joihin tämä (aquaponics) voisi soveltua, mikäli taloudelliset edellytykset saadaan toteutumaan.

Asiantuntija Markku Paananen

Maailmallakaan menetelmä ei ole onnistunut vielä tekemään läpimurtoa. Vielma kertoo, että maailman suurin aquaponics-laitos kasvattaa 80 tonnia kalaa vuodessa.

– Määrä on pieni, jos sitä vertaa Varkaudessa viime vuonna aloittaneeseen kiertovesilaitokseen. Sen tavoitteena on tuottaa yli miljoona kiloa kirjolohta vuodessa (siirryt toiseen palveluun).

Haasteena tuottavuus

Kalojen kasvatusta kiertovesiviljelynä on Suomessa ollut jo parikymmentä vuotta. Luonnonvarakeskuskin on tutkinut menetelmää Laukaassa useita vuosia.

Vielman mukaan tällä hetkellä erillisiä, pieniä kiertovesijärjestelmiä on 11. Talven aikana tulee yksi uusi, muita suurempi järjestelmä lisää.

– Niissä tehdään kasvatusoloista kontrolloituja kokeita. Ytimenä kaikissa tutkimuksissa on toiminnan taloudellisuus.

Kalankasvatus altaita.
Luken kalankasvatusaltaita.Simo Pitkänen / Yle

Vielma tietää, että Belgiassa toiminut aquaponics-laitos meni konkurssiin. Samoin on käynyt joillekin kotimaisille kiertovesilaitoksille.

– Kalojen kasvatus kiertovesilaitoksessa ja kasvihuoneviljely eivät ole kumpikaan kultakaivoksia. Haaste on saada niistä keskenään enemmän irti kuin menettää siinä, että ne yhdistetään.

Uusia kasvatusmenetelmiä silti tarvitaan, koska kalankasvatusta säännellään tarkasti. Esimerkiksi tuotantomäärien kasvattamiseen perinteisillä menetelmillä maauimalammikossa tai verkkoaltaissa meressä vaaditaan ympäristölupa, jota ei hevin heru.

Kalan makua on pidetty raikkaana ja salaattien aidompana kuin kasvihuoneissa kasvaneilla.

Haoling Sun ja Faiqa Atique

Suomen hallitus on asettanut tavoitteeksi kolminkertaistaa kotimaisen kasvatetun kalan tuotannon lähivuosina.

Kalastuksen lisäämisellä luonnonvesissä ongelmaa ei Vielman mukaan voi mitenkään ratkaista.

– Kaikki maailman ennusteet osoittavat, että kalan kysyntä kasvaa. Väestömäärä ja keskiansiot kasvavat, ja ihmiset haluavat syödä terveellistä, hyvälaatuista kalaa. Maailmalla kalojen kysyntä kasvaa huomattavasti paljon kovempaa kuin kalastuksella voidaan kysyntää kohdata, koska kalansaaliit eivät kasva.

Kiertovesilaitosten lisäksi yksi vaihtoehto kasvattaa kaloja on siirtää verkkoaltaat pois saaristosta ja mökkien läheisyydestä avomerelle (siirryt toiseen palveluun).

Kasvukausi ei rajoita

Atiquen ja Sunin laitoksessa on vielä paljon kehitettävää, sillä kuuma kesä osoitti, että esimerkiksi lämpötilaa pitäisi pystyä hallitsemaan nykyistä paremmin.

– Kun olosuhteet ovat hallinnassa, menetelmällä voi kasvattaa mitä tahansa jopa kasvukauden ulkopuolella, Atique sanoo.

Voi olla, että aquaponics-kasvatuksen kannattaisi enemmin olla artesaanitouhua kuin suuren mittakaavan teollista toimintaa.

Johtava tutkija Jouni Vielma

Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutissa tehtävää tutkimus on saanut EU-rahaa Sisä-Suomen kalatalousryhmän kautta. Hankkeen asiantuntija Markku Paananen näkee aquaponisessa viljelyssä paljon mahdollisuuksia, vaikka tutkimus on vasta ensimmäisessä pilottivaiheessaan.

– Teknisesti järjestelmä on skaalattavissa hyvin helposti pienestä hyvinkin mittaviin järjestelmiin, jolloin se avaa mahdollisuuksia etsiä erilaisia liiketoimintamalleja toiminnan pyörittämiseen.

Jamkin tutkimuksessa kasvatetaan lohia ja salaattia samassa vesikierrossa.
Faiqa Atique

Suomen olosuhteiden kannalta tärkeää hänen mielestään on myös mahdollisuus vuodenajasta riippumattomaan viljelyyn. Paananen uskoo, että menetelmä voisi avata uusia mahdollisuuksia hyödyntää jo olemassa olevia teollisuustiloja.

– Esimerkiksi maataloudessa on vapautumassa paljon tuotantorakennuksia, joihin tämä voisi soveltua, mikäli taloudelliset edellytykset saadaan toteutumaan.

Lisähintaa mausta

Suurin haaste Jouni Vielman mukaan uusissa menetelmissä on juuri raha – siksi se on myös Luken tutkimusten ytimessä. Suurimmat haasteet liittyvät toiminnan taloudelliseksi saamiseen.

– Uskon, että tekemisen suuruusluokalla on merkitystä. Voi olla, että aquaponics-kasvatuksen kannattaisi enemmin olla artesaanitouhua kuin suuren mittakaavan teollista toimintaa. Silloin niin kasvihuoneen tuotteista kuin kaloista pitäisi saada lisähintaa.

Sunin ja Atiquen kokemuksen perusteella niin voisi jopa käydä.

– Monet kollegat ovat maistaneet niin kalaa kuin salaatteja. Kalan makua on pidetty raikkaana ja salaattien aidompana kuin kasvihuoneissa kasvaneilla, he kertovat.

Vaikka kalasta on tarjottu makupaloja monelle taholle, sekä rakentajan että pyörittäjän pakasteissa kalaa on vielä pitkäksi aikaa.