Työtön rekkakuski Jorma Pettinen sai ilouutisia hallitukselta – aikoo hakea "Lex Lindström" kakkosta aikailematta: "Ajattelin vähän, että jippii!

Lex Lindströminä tunnettu iäkkäiden työttömien eläketuki on jäänyt yllättäen alikäytölle. Hallitus aikoo nyt laajentaa eläketukea muutamalla ikäluokalla.

pitkäaikaistyöttömyys
Jorma Pettinen.
Jorma Pettinen käy usemman kerran viikossa syömässä lounasta Mikkelin työttömien ruokalassa. Muiden kohtalotovereiden tapaaminen on myös henkisesti tärkeää. Pettinen kertoo, että työttömien pöytäparlamentissa puidaan kiihkeästi hallituksen päätöksiä.Toni Määttä / Yle

Pian 62 vuotta täyttävä mikkeliläinen Jorma Pettinen ilahtui kerrankin hallituksen budjettiriihen päätöksistä.

Juha Sipilän (kesk.) hallitus on tarjoillut työttömille aiemmin pääosin keppiä muun muassa aktiivimallin ja ansiosidonnaisen päivärahakauden lyhennyksen muodossa.

Tällä kertaa hallitus päätti kuitenkin uusia “Lex Lindströminä” tunnetun kertaluonteisen eläketuen (siirryt toiseen palveluun) iäkkäille pitkäaikaistyöttömille. Tuen ikäluokkaa on tarkoitus kasvattaa kahdella vuodella.

– Ajattelin vähän, että jippii! Se on kuitenkin minulle osuva ja jopa melkein tarpeellinenkin, Pettinen huokaa.

Pettiselta jäi uupumaan Lex Lindström ykkösestä harmittavasti vain pari kuukautta. Eläketuen ehdot täytti, jos 60 vuotta tuli täyteen ennen syyskuuta 2016. Pettinen on syntynyt marraskuussa 1956.

Pois kortistosta roikkumasta

Rekkakuskina ja muissa kuljetusalan hommissa pitkän työuran tehnyt Pettinen on ollut työttömänä seitsemän vuotta, eikä usko enää työllistyvänsä. Raskaasta työstä on koitunut terveydellisiä ongelmia, kuten selkä- ja niskavaivoja. Työttömyysaikana puhjennut masennuskin on helpottanut vasta viime aikoina.

Pettinen arvelee työelämän muuttuneen työttömyysvuosien aikana sen verran, ettei hän pysyisi enää vauhdissa mukana.

– Haluaisin pois tästä roikottamisesta. Tällaisesta kuntouttavasta työtoiminnasta ja ynnä muusta. Minusta kuuskakkonen ei ole näissä enää ihan kohdallaan, Pettinen toteaa.

– Sitten kuuluisi johonkin lokeroon. Nyt tämä vähän tällaista odottamista, mitä ja milloin, koska ja miten.

Pettinen on ollut helmikuusta lähtien kuntouttavassa työtoiminnassa TE-toimiston hyvinvointiryhmässä, jotta hän täyttäisi aktiivimallin ehdot, mutta nyt tämä “kerhotoiminta” saa hänen mielestään riittää.

Hän aikoo jäädä odottelemaan Lex Lindström kakkosen voimaantuloa, ja siirtyä sitten eläketuen kautta vanhuuseläkkeelle.

– Kuntouttava työtoiminta päättyy syyskuun lopussa. Olen pitänyt tästä palaverin TE-toimiston kanssa, ja hekin olivat sitä mieltä, että odotellaan nyt sitten sitä kakkosta, Pettinen sanoo.

Ykkönen ei houkutellut odotetusti

Eläketuki kakkonen tulee, vaikka ykköstä on haettu suunniteltua vähemmän. Rahaa varattiin viidelle tuhannelle työttömälle, mutta tukea on myönnetty tähän mennessä noin 3 600 ihmiselle. Koska osa heistä on jo siirtynyt vanhuuseläkkeelle, tukea saa tällä hetkellä kuukausittain noin 3 000 ihmistä.

Miksi tarjolla olevaa tukea ei sitten ole haettu? Tulot tuskin kasvaisivat hurjasti, mutta sitten TE-toimisto ei enää muistaisi aktivointitoimillaan.

Tämä on jäänyt Kelalle ja sosiaali- ja terveysministeriölle hieman mysteeriksi eikä asiaa ole tarkemmin tutkittu. Kela ei ole tilastoinut hakemusten määrää, mutta eläketukiratkaisuja on tehty noin 4 900.

Kela arvioi alikäytön pääsyiksi pian täyteen tulevan vanhuuseläkeiän ja varhennetun eläkkeen käytön. Eläkeikä voi olla niin lähellä, ettei jaksa enää vaivautua tai ei tarvitse hakea, koska puolison tulot ovat riittävällä tasolla. Lopputulos voi olla myös epäedullinen.

– Henkilöllä voi olla jokin muu etuus. Kun se katsotaan yhteen eläke- tai työmarkkinatuen kanssa, niin saattaakin käydä niin, että työmarkkinatuki on taloudellisesti parempi vaihtoehto, Kelan osaamiskeskuksen päällikkö Regina Ollila kertoo.

Kelan Osaamiskeskuksen päällikkö Regina Ollila.
Kelan Osaamiskeskuksen päällikön Regina Ollilan mukaan eläketukeen oikeutetuilla voi olla sellaisia etuusyhdistelmiä, että tuen taloudellinen hyöty jää vähäiseksi tai se on jopa epäedullinen, joten tukea ei kannata ottaa.Tanja Heino / Yle

Tiukat ehdot voivat vähentää saajia

Yksi syy voi olla eläketuen tiukat työttömyysehdot. Yhtäjaksoista työttömyyttä ei vaadita, mutta työttömänä on pitänyt olla kuuden vuoden aikana yhteensä noin viisi vuotta.

Työttömyysjaksossa otetaan huomioon kuntouttavaan työtoimintaan osallistuminen ja sairauspäivärahalla oleminen, mutta esimerkiksi palkkatuella työskentelyä ei. Nykyään TE-toimisto pyrkii katkaisemaan työttömyyden jollain keinolla aina parin vuoden välein.

– En pidä ehtoja liian tiukkana. Kyllä tässä kuitenkin haetaan ratkaisua kaikkein vaikeimmin pitkäaikaistyöttömille, Ollila sanoo.

Tutkimusten mukaan sosiaalituet ovat ylipäätään alikäytettyjä, vaikka niiden väärinkäyttäjät nousevat useimmin otsikoihin. Toisin sanoen kaikki tukiin oikeutetut ihmiset eivät niitä hae.

Sama ilmiö näkyi aikanaan nykyisen eläketuen innoituksena toimineessa “Lex Taipaleessa”.

Lopputulos voi olla plus-miinus-nolla

Kelan mukaan työmarkkinatuella elävä voi hyötyä eläketuelle siirtymisestä enimmillään noin 200 euroa kuukaudessa, mutta paljon riippuu siitä, mistä tulot koostuvat. Eläkkeestä myös peritään vähemmän veroluonteisia maksuja kuin ansiotuloista ja niitä koskevat eri vähennykset.

Joka tapauksessa tämäkin summa on iso raha pitkäaikaistyöttömälle. Työmarkkinatuella elävien vuositulot jäävät useimmiten 8 000–10 000 euroon.

Jorma Pettinen elää tällä hetkellä työmarkkinatuella sekä asumis- ja toimeentulotuella.

Perustyömarkkinatuen määrä on 697 euroa kuukaudessa, joten eläketuelle siirtyminen nostaisi Pettisen tulot takuueläkkeen tasolle 775,27 euroon kuukaudessa. Kun tulot nousevat, vastaavasti sosiaalietuuksien määrä vähenee. Pettinen on kuitenkin laskenut, että eläketuelle siirtyminen kasvattaisi hieman hänen tulojaan.

Pettisellä on myös varasuunnitelma, osittainen varhennettu vanhuuseläke. Hän ei haluaisi käyttää sitä, koska se vähentää jonkin verran varsinaista vanhuuseläkettä. Hän voisi hakea varhennettua eläkettä 63 vuoden 6 kuukauden ikäisenä, mutta siihen asti olisi sinniteltävä työttömänä tai haettava uutta eläketukea.

Postilaatikko Kelan tiloissa.
Ismo Pekkarinen / Yle

Työvoima- ja sosiaalitoimisto avuksi

Kela lähetti ensimmäisestä Lex Lindströmistä kirjeen kaikkiaan 4 200:lle eläketukeen oikeutetulle.

Onko kirjekampanja oikea keino saavuttaa nämä ihmiset?

Eläketuki vaatii kuitenkin hakijalta oma-aloitteisuutta ja kykyä arvioida tuen vaikutukset omiin tuloihin. Samalla pitää käydä läpi vuosien työttömyyshistoria.

Tämä voi olla ylivoimaista monelle iäkkäälle pitkäaikaistyöttömälle. Osalla elämänhallinta voi olla sillä tasolla, että kirjekin jää avaamatta saati, että pitäisi tehdä vielä hakemus.

Regina Ollila kertoo, että Kela lähestyi myös TE-toimistoja ja osin pitkäaikaistyöttömien palveluista vastaavia kuntia, jotta tieto tuesta tavoittaisi mahdollisimman monta iäkästä työtöntä.

– Tottakai toivotaan, että kuntien sosiaalitoimet ja TE-toimistot, jotka kohtaavat asiakkaita, muistaisivat kertoa tästä mahdollisuudesta siihen oikeutetuille, Ollila sanoo.

– Mutta ihan totta se on, osa ei kykene itse tai ei välitä.

Eläketukeen oikeutetut voivat pian odotella kotiinsa kirjettä Kelalta, kunhan Lex Lindström kakkosen yksityiskohdat saadaan valmiiksi. Uuden eläketuen piiriin kuuluu noin 2 800 työtöntä.

Tällä hetkellä ei ole vielä tiedossa, milloin kakkonen tulee voimaan. Uusi laki on kuitenkin samanhenkinen kuin eläketuki ykkönen.

Lue myös: Tuloksellisten työllisyyskokeilujen lopettaminen saa yhä enemmän kritiikkiä – työttömien pelätään jäävän väliinputoajiksi

Sipilän hallituksen viimeinen budjetti: Palkansaajien verotus säilyy lähes ennallaan, alkoholi ja tupakka kallistuvat, maatalous saa kriisirahaa

Ministeri Lindström, miksi työttömien ydinryhmä ei pienene? "Osa pitäisi päästää pälkähästä eli ei olisi velvoitetta hakea töitä"