Rajakauppaa ohjaa maku ja tuotevalikoima – kruunun kurssia ei juuri tuijoteta

Limsa ja karkki houkuttelevat Ruotsin Haaparantaan hintaeronsa vuoksi, mutta kruunun kurssia enemmän ostajaa ohjaavat vaikkapa maku tai nostalgia.

rajakauppa
Ihmisiä haaparantalaisen suurmarketin kassalla.
Antti Heikinmatti / Yle

Heikentynyt Ruotsin kruunu ohjaa rajan yli ostoksilla käymistä vähemmän kuin voisi kuvitella. Suomen ja Ruotsin rajalla erityisesti päivittäistavarakauppaan vaikuttavat kruunun kurssia enemmän makutottumukset ja tuotevalikoima.

Tämä käy ilmi muun muassa Svensk Handelin keväällä julkaisemasta (siirryt toiseen palveluun) rajakaupan tulevaisuutta koskevasta selvityksestä. Sen mukaan hinnalla on paljon suurempi merkitys Ruotsin ja Norjan rajalla, kuin Suomen vastaisessa rajakaupassa. Suomalaiset hakevat Ruotsista ja Haaparannasta esimerkiksi omaan suuhun maistuvampia tuotteita.

Haaparantalaisessa marketissa ostoksilla käynyt kemiläispariskunta Kyllikki ja Veikko Holopainen todistavat raportin väitteet todeksi osaltaan: ostoskorissa on maitoa, piimää, hiivaa ja Leksandsin näkkileipää.

– Näitä peruselintarvikkeita. Hiivat, maidot ja piimät on Haaparannassa paljon parempia, vakuuttaa Kyllikki Holopainen.

Parin mukaan hinnalla ei niinkään ole merkitystä, eikä kurssia tule tuijotelluksi.

– No ei me oikeastaan [katsota kurssia], ei se niin paljon vaikuta. Koska jos se tuote mitä hakee on parempi, niin mieluummin otan sitten täältä.

Rovaniemeltä asti Haaparannalle ostoksille tullutta Aleksi Karjalaista puolestaan ajoi ruokakauppaan nostalgiannälkä.

– Leipää ja limukkaa. Tuota leipää pitää aina hakea, koska mummi asui Ruotsissa ja sitä tuli lapsuudessa aina syötyä. IKEAssa käytiin samalla, Karjalainen sanoo.

Muoviraha tasoitti kauppojen väliset kurssierot

Takavuosina kurssivaihteluilla oli suurempi merkitys, sillä kaupankäynnissä käytettiin enemmän käteistä rahaa. Tuolloin kauppiaat saattoivat itse valita tai päättää yhdessä rajakauppayhdistyksessä kulloinkin sovellettavan kruunun kurssin.

Nyt ostoksilla vilahtaa useammin muoviraha ja kurssi määräytyy pankissa. Varsinkin paikalliset ovat niin tottuneita ja vakiintuneita rajan yli asioijia, että kurssivaihtelut puolin toisin tasoittuvat pitkällä aikavälillä itsestään.

Se, missä kurssi näkyy suorimmin, on rajan yli työssä käyvän palkka. Vahva kruunu hyödyttää Ruotsissa työssä käyvää, mutta nyt kun kruunu on heikko, pärjää se, joka asuu Haaparannan puolella.

Yksi "pärjääjistä" on Pohjoiskalotin rajaneuvonnan koordinaattori Päivi Koivupalo.

– Tämähän on minulle mahdottoman hyvä tilanne, koska se kruunun kurssi näkyy suoraan siinä minun euromääräisessä palkassa. Loppupeleissä se vaikutus on sitten eri, koska se tietysti vaikuttaa myös siihen minkä verran minun pitää maksaa Ruotsiin veroja, Koivupalo kertoo.

Hänen mukaansa rajaneuvontaan tulee rajan yli työssäkäyntiä koskevia kysymyksiä, joista moni koskee nimenomaan palkkaa ja verotusta ja kurssivaihteluiden vaikutusta niihin. Pitempään rajan yli "pendlanneet" osaavat asiaa jo ennakoida verotustaan suunnitellessa, mutta tuoreemmilla asia on vaikeampi.

Kruunun kurssi on viime aikoina ollut alimmillaan vuoteen. Yhdellä eurolla saa noin 10,5 kruunua, kun vuosi sitten euro riitti vain noin 8,5 kruunuun.