Ambulanssit ja muut pelastusajoneuvot kulkevat kaikilla teillä – mutta huonoilla hyväkuntoisia hitaammin

Pimenevä syksy ja lähestyvä talvi kääntävät autoilijoiden katseet tiestön kuntoon. Pelastusajoneuvojen osalta liukas tai muuten huonokuntoinen tie hidastaa avun saamista asiakkaalle. Vielä on kuitenkin perille päästy.

pelastustoimi
Ensihoitajat Heini Alapiha ja Minna Potgieter tarkistavat ambulanssin ja välineistön kunnon ennen kuin aamun ensimmäinen hälytys tulee.
Ensihoitajat Heini Alapiha ja Minna Potgieter tarkistavat ambulanssin ja välineistön kunnon ennen kuin aamun ensimmäinen hälytys tulee.Päivi Rautanen/Yle

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ensihoitokeskuksessa Seinäjoella on rauhallista, vaikka aamu ei ole ollut työmäärällä mitattuna hiljainen. Hälytyksiä on jo tullut ja monta ambulanssia on lähtenyt niitä hoitamaan.

Ensihoitajat Heini Alapiha ja Minna Potgieter ovat tarkastaneet oman ambulanssinsa varusteet ja kunnon uutta päivää varten. He odottelevat vielä lähtöä päivän ensimmäiseen hälytysajoon.

Näin alkusyksystä keli on sellainen, että ajossa ei tarvitse sen suhteen kovasti jännittää, mutta talvella tilanne on toinen.

– Pitää olla tosi varovainen, ettei vaaranna omaa, takana [hoitotilassa] olevan työkaverin tai potilaan turvallisuutta. Kaikki ylimääräiset riskinotot pitää sulkea pois, sillä tärkeintä on päästä perille, Minna Potgieter sanoo.

Loska, liukkaus ja erityisesti ohitustilanteissa valleiksi pakkaantunut lumi aiheuttavat riskitilanteita. Isommilta onnettomuuksilta on vältytty, vaikka ihan perille asti ei ole aina päästy esimerkiksi auraamattomien teiden takia.

– Jos ei päästä ovelle asti, keksitään muuta eli kävellään, Heini Alapiha sanoo.

Työturvallisuus on ambulansseissa myös potilasturvallisuutta

Ensihoidon ajoneuvoille sattuu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissa vuosittain muutama ajoneuvorikkoontuminen, joiden syy löytyy tien kunnosta. Esimerkiksi routavaurioiden tai tien karkean murskepinnan tiedetään rikkoneen renkaita. Tähän asti asiakkaiden luo on kuitenkin aina päästy.

– Joissain tilanteissa on jouduttu käyttämään vaihtoehtoisia teitä, että päästään perille, mutta ei se ole vielä vaikuttanut potilasturvallisuuteen, sanoo päivystävä kenttäjohtaja Timo Koivula EPSHP:sta.

Hankalimpia kelejä ovat Koivulankin mukaan sohjoiset ja liukkaat talvikelit. Niillä ajamista ja esimerkiksi hälytysajossa usein eteen tulevia ohitustilanteita harjoitellaan ajokoulutuksessa.

– Työturvallisuus on ykkösasia. Ja se, että saadaan meidän henkilökunta perille on myös potilasturvallisuutta, Koivula sanoo.

Kuorma-auto levittämässä suolaa maantielle.
Liukkaudentorjuntaa talviteillä.Timo Heikura / Yle

Ennaltaehkäisevää liukkaudentorjuntaa

Ensi talven keleistä ei vielä tiedä. Viime talvelta muistetaan kuitenkin joitain poikkeuksellisen liukkaita ja tienpidollisesti vaativia päiviä. Esimerkiksi tammikuussa eteläpohjalais- ja pohjalaisteillä liukasteltiin. Liukkaudentorjunta tiestöllä herätti tuolloin kritiikkiä.

Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen riskienhallinnan pelastuspäällikkö Kari Pajuluoma tietää, että pelastuslaitoksen autojen on ajettava kelin mukaan eli liukkaalla tavallista hitaammin.

– Aina on paikalle päästy, mutta huono tien kunto voi hidastaa avun saamista. Avuntarvitsija kärsii, kun apu viipyy, Pajuluoma sanoo.

Tänä päivänä, kun tilanne on päällä, pelastuslaitos tilaa liukkaudenestoa. Mielestäni sen pitäisi olla toisinpäin.

Kari Pajuluoma

Riittämättömäksi koettu liukkaudentorjunta on pelastusajoneuvojenkin vinkkelistä tiestön merkittävä ongelma.

Pajuluoman mukaan on ollut tilanteita, että yksityistiet ovat olleet valtionteitä paremmassa kunnossa. Hän arvelee määrärahojen niukkuuden näkyvän kunnossapidon tasossa. Rahaa tarvittaisiinkin lisää niin, että kunnossapito toteutuisi ongelmatilanteita ennalta ehkäisevänä.

– Tänä päivänä, kun tilanne on päällä, pelastuslaitos tilaa liukkaudenestoa. Mielestäni sen pitäisi olla toisinpäin, Pajuluoma miettii.