Luke: Lapin Kullankaivajain Liiton laskelmat kullankaivun vaikutuksista poronhoitoon ovat virheelliset– Liitto seisoo yhä laskelmiensa takana

Saamelaiskäräjät oli pyytänyt Luonnonvarakeskukselta ulkopuolista arviota Lapin Kullankaivajain Liiton tekemästä muistiosta, joka käsitteli kullanhuuhdonnan vaikutuksia pohjoisen poronhoitoon.

kullankaivu
Antti Peronius, edunvalvontavastaaja, Lapin kullankaivajain liitto
Lapin Kullankaivajain Liiton edunvalvontatoimikunnan puheenjohtaja, geologi Antti Peronius seisoo liiton laskelmien takana.Jarmo Honkanen / Yle

Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan Lapin Kullankaivajain Liiton laskelmat kullanhuuhdonnan vaikutuksista poronhoitoon perustuvat virheelliseen laskentatapaan.

Saamelaiskäräjät oli pyytänyt Lukelta lausuntoa Lapin Kullankaivajain Liiton tekemästä muistiosta, joka käsitteli kullanhuuhdonnan vaikutuksia poronhoitoon sekä ulkopuolista asiantuntija-arviota kullanhuuhdonnan vaikutuksista poronhoitoon ja sen kannattavuuteen. Luke toteaa tuoreessa asiantuntijalausunnossaan, että liiton laskelmia kullankaivun eri muotojen aiheuttamista taloudellisista vaikutuksista poronhoidolle ei voida pitää oikeina.

Laskelmissa on muun muassa huomioitu ainoastaan se alue, joka eri kullankaivumuodoissa vuosittain kaivetaan ja käsitellään kullan etsimiseksi. Lisäksi arvio kullankaivualueiden palautumisesta laidunkäyttöön 10 vuoden kuluessa on Luken mukaan liian optimistinen.

Saamelaiskäräjien elinkeinosihteerin Sarita Kämäräisen mukaan Luken lausunto näyttää toteen Saamelaiskäräjien huolen.

Sámedikki ealáhusčálli Sarita Kämäräinen.
Saamelaiskäräjien elinkeinosihteeri Sarita Kämäräinen.Vesa Toppari / Yle

– Lapin Kullankaivajain Liitto on laatinut muistionsa kullankaivun vaikutuksista poronhoitoon kumotakseen Saamelaiskäräjien näkemyksen siitä, että kullankaivulla, erityisesti koneellisella kullankaivulla, on pitkiä ja suoria negatiivisia vaikutuksia perinteisiin saamelaisiin elinkeinoihin, kuten poronhoitoon ja kalastukseen, ja sitä kautta saamelaisten oikeuteen harjoittaa omaa kieltään ja kulttuuriaan, Kämäräinen kertoo.

Kuinka paljon tappiota kullankaivu tuottaa porotaloudelle?

Lapin Kullankaivajain Liiton laskelmien mukaan neljän pohjoisen paliskunnan alueella tapahtuva kaikkien kullankaivumuotojen yhteinen porotaloudelle aiheuttama haitta on 49,90 euroa vuodessa.

Lapin Kullankaivajain Liiton edunvalvontatoimikunnan puheenjohtaja, geologi Antti Peronius sanoo, että kullankaivu tapahtuu enimmäkseen kosteikkomailla kuten soilla ja purojen rantasoilla, ja marginaalisen pieni osa jäkäläkankailla. Lisäksi koska kesällä alueilla ei ole pulaa heinäalueista, näkee Peronius itsesiassa, että poronhoidon rahallista tappiota ei synny laisinkaan.

– Eivät porot silloin näe nälkää, ravintoa on yllin kyllin. Jos tällaisia muutaman hehtaarin kokoisia alueita poistuu sen kaltaisista laitumista, joita on yllin kyllin, niin ei sitä vaikutusta todellisuudessa ole lainkaan, sanoo Peronius.

Mášengolleroggan Leammis.
Kullankaivualue Lemmenjoen kansallispuistossa Inarissa.Inger-Elle Suoninen / Yle Sápmi

Luken lausunnon mukaan laidunalueiden menetyksistä aiheutuvia poronhoidon nettotulojen menetyksiä laskettaessa tulisi kuitenkin ottaa huomioon todellinen menetetty tai käytöstä osittain poistunut laidunalue, sen laatu ja taloudellinen arvo laitumena sekä näiden menetysten kesto.

– Myös muut maankäytöstä aiheutuvat vaikutukset, jotka kohdistuvat poronhoitoon ja laitumiin, tulisi huomioida kattavissa taloudellisissa vaikutusarvioinneissa, Luken lausunnossa todetaan.

Kaivettujen alueiden palautuminen laidunkäyttöön vie vuosia

Lapin Kullankaivajain Liiton laskelman mukaan kaivetut ja maisemoidut kullankaivualueet palautuvat kymmenen vuoden kuluessa lähes kokonaisuudessaan takaisin porojen laidunkäyttöön. Luken mukaan arvio on osittain liian optimistinen.

Luken lausunnossa sanotaan, että jos kysymyksessä on jäkälävaltainen laidun, sen palautuminen kullankaivun ja maisemoinnin jälkeen takaisin vastaavaksi laidunalueeksi kestää todennäköisesti lyhimmilläänkin kymmeniä vuosia.

Geologi Antti Peroniuksen mukaan on totta, että jäkälämailla palautuminen vie kauemmin kuin kymmenen vuotta.

– Täytyy kuitenkin muistaa, että me olemme 95 prosenttisesti kosteikoilla. Sen vuoksi se meidän kymmenen vuoden arvio on sellainen, että sen takana pystyy seisomaan, Peronius sanoo.

Luke: Myös porokuolemaluvuissa epäselvyyksiä

Lapin Kullankaivajain Liiton laskelmien mukaan kullankaivu on aiheuttanut viimeisen 20 vuoden aikana neljän paliskunnan alueella keskimäärin 0,25 poron kuoleman vuodessa. Alueella on 300 kullankaivuvaltausta.

Luke toteaa, että liiton toteuttaman porokuolemakyselyn luotettavuuteen ja kattavuuteen ei voida ottaa kantaa, koska Lapin Kullankaivajain Liiton muistiosta ei käy ilmi, miten kullankaivun aiheuttamia porokuolemia koskeva kysely kullankaivajille tehtiin ja mikä oli sen vastausprosentti. Lisäksi on epäselvää, kuinka luotettavasti kullankaivajat ovat voineet todeta ja rekisteröidä kaikki porokuolemat.

Kullankaivuu Lemmenjoella
Kullankaivualue Lemmenjoen kansallispuistossa Inarissa.Yle

Antti Peronius kertoo, että kyselyn tekotapa ei tule muistiossa ilmi, koska porokuolemista ei ole tehty kyselyä. Hän kertoo liiton seuraavan tilannetta sen sijaan reaaliajassa.

– Me seuraamme kokoajan näitä tapauksia. Olen ollut yli 20 vuotta mukana Kullankaivajain Liiton edunvalvonnassa ja siinä ajassa on ollut yksi porokuolema noin neljän vuoden välein, eli 0,25 poroa per vuosi.

Milloin poro kiertää kaivualueet?

Luken lausunnossa todetaan, että maankäyttömuotojen häiriövaikutuksia porojen laidunnukseen on tutkittu varsin paljon. Tutkimuksissa on muun muassa todettu, että porot välttävät kullanhuuhdonta-alueita erityisesti kesäaikaan, mutta myös alkutalvella. Porot saattavat kiertää kullankaivualueen jopa 1,5 kilometrin etäisyydeltä.

Luken mukaan myös muu maankäyttö ja ihmisten toiminta kuluttavat jäkälälaitumia. Näistä syistä se katsoo, että laskettaessa kullankaivun vaikutuksia poronhoitoon mittarina ei voi käyttää vain vuosittain kaivettua maa-aluetta.

Kullankaivajien kokemukset ovat Peroniuksen mukaan erilaiset. Kullankaivualueella on hänen mukaansa paljon poroja, joita koneet eivät häiritse.

poroja tunturissa
Kaija Länsman / Yle

Luken lausunto tiedoksi päättäjille

Saamelaiskäräjien elinkeinosihteeri Sarita Kämäräinen kertoo, että Saamelaiskäräjät tulee käyttämään Luken lausuntoa työskentelynsä tukena elinkeino-, oikeus- ja ympäristösektorilla. Lausunto toimitetaan myös viranomaisille liitteenä esimerkiksi niihin lausuntoihin, jotka koskevat kullanhuuhdontalupahakemuksia.

– Toivomme, että eri viranomaiset ottavat huomioon tämän Luonnonvarakeskuksen asiantuntijalausunnon päätöksiä tehdessään ja lupia myöntäessään, Kämäräinen kertoo.