Saamelaiskäräjien hallitus esittää, että täysistunto hylkää saamelaiskäräjälakiluonnoksen

Saamelaiskäräjien hallitus katsoo, ettei saamelaiskäräjälain 9 pykälän mukainen neuvotteluvelvoite täyttynyt lain uudistamisprosessissa asianmukaisesti.

Suomen saamelaiskäräjät
Sámediggi stivra deaivamin stáhtá njunnožiid. Govas Sámedikkis láhkačálli Kalle Varis (gurot), hálddahushoavda Pia Ruotsala, stivralahttu Nilla Tapiola, stivralahttu Magreta Sara, stáhtaminister Juha Sipilä, Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio, 2. várreságasoalli Tuomas Juuso, stáhtaministera stáhtačálli Paula Lehtomäki ja Sámedikki stivralahttu Pentti Pieski.
Saamelaiskäräjien hallitus tapaamassa pääministeri Juha Sipilää Helsingissä keväällä 2017.Valtioneuvosto

Saamelaiskäräjien hallitus esittää Saamelaiskäräjien kokoukselle, että se hylkäisi hallituksen esityksen saamelaiskäräjälain muuttamiseksi.

Saamelaiskäräjien hallitus katsoo, ettei saamelaiskäräjälain 9 pykälän mukainen neuvotteluvelvoite täyttynyt asianmukaisesti lain uudistamisprosessissa.

– Saamelaiskäräjät katsoo, että elokuun lopussa järjestetty 9 pykälän mukainen neuvottelu oli vain tekninen kuulemistilaisuus eikä täyttänyt saamelaiskäräjälain 9 pykälän tarkoitusta aidosta neuvottelusta, kertoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.

– Oikeusministeriö ja Saamelaiskäräjät ovat laatineet yhdessä ohjemuistion 9 pykälän mukaisesta neuvottelumenettelystä, ja onkin hyvin paheksuttavaa, ettei neuvotteluvelvoite täyttynyt eikä Saamelaiskäräjien neuvottelupyyntöihin suostuttu saamelaiskäräjälakia koskeneessa neuvottelussa, jatkaa Sanila-Aikio.

"Lakiluonnos on vastoin Suomen hallituksen ja Saamelaiskäräjien välistä yhteisymmärrystä"

Saamelaiskäräjälain toimikunnan työ seurantaryhmineen eteni talvella 2017–2018, mutta toimikunnalla oli alusta asti tiedossa työn vaativimmat kohdat, kirjoittaa Saamelaiskäräjät tiedotteessaan.

Tästä johtuen Saamelaiskäräjät irtautui neuvotteluista, mutta pääministerin kannustuksesta niitä päätettiin vielä jatkaa.

Toimikunta jätti mietintönsä lausuntokierrokselle kesäkuussa 2018.

– Tosin Saamelaiskäräjät pyysi merkitsemään toimikunnan 13. kesäkuuta pidetyn kokouksen pöytäkirjaan, että seuraavien vaalien toteuttaminen nykyisen lain pohjalta on vastoin työryhmän saamaa toimeksiantoa ja samalla myös vastoin sitä Suomen hallituksen ja Saamelaiskäräjien välistä yhteisymmärrystä, jolle työryhmän asettaminen perustui, Sanila-Aikio huomauttaa.

Saamelaiskäräjät käsittelee hallituksen esitystä kokouksessaan 24. syyskuuta

Saamelaiskäräjien hallitus katsoo, että laki Saamelaiskäräjistä on keskeisin laki saamelaisten omaa kieltään ja kulttuuriaan koskevan itsehallinnon, itsehallinnon järjestäytymisen ja sitä kautta saamelaisten itsemääräämisoikeuden näkökulmasta.

Laki Saamelaiskäräjistä toimeenpanee saamelaisille alkuperäiskansana Suomen perustuslaissa taattuja oikeuksia. Saamelaiskäräjälain haasteet sekä muutostarpeet ovat monilta osin olleet tiedossa jopa lain säätämisestä saakka. Saamelaiskäräjien prioriteettina on ollut jo useamman vaalikauden ajan uudistaa lakia Saamelaiskäräjistä.

Saamelaiskäräjien täysistunto käsittelee hallituksen esityksen kokouksessaan 24. syyskuuta Inarissa. Valtioneuvosto käsittelee saamelaiskäräjälakiesitystä 27. syyskuuta. Valtioneuvosto päättää kokouksessaan, Saamelaiskäräjien esityksestä, joko viedä tai olla viemättä lakiluonnoksen eduskunnan käsiteltäväksi.