Viro kärsii pahasta työvoimapulasta – Ekonomisti: "Rakennustyöntekijöitä ja opettajia ei tunnu löytyvän mistään"

Virossa palkkojen ennustetaan nousevan tänä vuonna jopa seitsemän prosenttia. Talous kasvaa ennätysvauhtia, mutta monille aloille ei löydy tarpeeksi uusia työntekijöitä.

työvoimapula
Viron keskuspankin ekonomisti Orsolya Soosaar tutkii Viron työmarkkinoita.
Viron keskuspankin ekonomisti Orsolya Soosaar tutkii Viron työmarkkinoita.Eesti Pank

TallinnaViron talous kasvoi viime vuonna ennätykselliset 4,9 prosenttia. Kasvu oli EU-alueen huippua. Talouskasvua uhkaa kuitenkin paheneva työvoimapula.

Viron keskuspankissa työskentelevän ekonomistin Orsolya Soosaaren mukaan ilmiö on tyypillinen nousukaudelle.

– Kun taloudessa on hyvät ajat, työnantajat luovat paljon uusia työpaikkoja ja työttömyys laskee. Samalla kilpailu työntekijöistä kovenee, Soosaar sanoo.

Voittoa tekevän yrityksen kasvu voi siis tyssätä siihen, ettei päteviä, uusia työntekijöitä yksinkertaisesti löydy.

Pahiten työvoimapulasta kärsivät rakennusala, koulutusala, palvelualat, teollisuus sekä kaupan ala.

Palkat nousevat liikaa – ja toisaalta liian vähän

Virolaiset työnantajat joutuvat kilpailemaan työntekijöistä nostamalla palkkoja. Palkat nousivat Virossa viime vuonna 6,5 prosenttia ja tälle vuodelle ennustetaan jopa seitsemän prosentin nousua.

Orsolya Soosaaren mukaan palkkakehitys on kaksiteräinen miekka. Palkkojen noustessa nopeasti inflaation riski kasvaa. Viron inflaatio on jo euroalueen kärkeä: 3,4 prosenttia.

Toisaalta Viron palkat eivät ole vieläkään kilpailukykyiset moniin muihin EU-maihin verrattuna, ja siksi monet työikäiset muuttavat ulkomaille kuten Suomeen.

Keskipalkka Virossa on tällä hetkellä 1 321 euroa, mikä on vain runsas kolmannes Suomen keskipalkasta.

Alat, jolla palkkojen jatkuva korottaminen ei ole mahdollista, kärsivät ekonomisti Soosaaren mukaan työvoimapulasta eniten. Esimerkiksi rakennustyöntekijöitä ja opettajia ei hänen mukaansa tunnu nyt löytyvän mistään.

– Opettajia kyllä koulutetaan Virossa tarpeeksi, mutta ongelma on, että valmistuneet työllistyvätkin muille aloille. Opettajien juuri ja juuri tuhannen euron kuukausitulot yhdistettynä raskaaseen työhön eivät varmaankaan houkuttele nuoria.

Rakennusalalla taas on tavallista muuttaa paremman ansiotason perässä ulkomaille. Rakennusalan työvoimapula on äitynyt niin pahaksi, että Viroon on tuotu laitonta rakennustyövoimaa Ukrainasta ja Valko-Venäjältä.

Väestö ikääntyy, väki vähenee

Vaikka työntekijöitä muuttaa Virosta paremman ansiotason perässä ulkomaille, Orsolya Soosaaren mukaan muuttovirta on pikku hiljaa kääntymässä takaisin päin, tai ainakin hidastumassa.

– Tilastot näyttävät, että työvoiman valuminen esimerkiksi Suomeen on lähtenyt laskuun. Uskon, että tähän on syynä juuri kohonnut palkkataso.

Paluumuutto ei kuitenkaan ratkaise merkittävää ongelmaa, joka aiheuttaa työvoimapulaa: väestö ikääntyy ja ikäluokat pienenevät.

Viron väestö on vähentynyt jo 16 prosenttia 1990-luvun vaihteesta, ja YK ennustaa, että väkimäärä vähenee vielä 13 prosenttia nykyisestä reilusta 1,3 miljoonasta vuoteen 2050 mennessä.

Maahanmuutostakaan tuskin saadaan apua väestörakenneongelmaan, sillä Viro harjoittaa äärimmäisen tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa ja asenteet maahanmuuttoa kohtaan ovat kielteisiä.

Väestörakenteen tasapainottamiseksi virolaisia yritetään saada erilaisilla poliittisilla päätöksillä pysymään työelämässä entistä aktiivisemmin ja pidempään.

– Virossa on käynnissä nyt useita isoja työhön liittyviä uudistuksia. Esimerkiksi eläkeikää ollaan nostamassa ja vanhempainvapaiden aikana työskentelyä pyritään helpottamaan, Soosaar kertoo.

Työt ja tekijät eivät kohtaa

Suomen tavoin myös Virossa pähkäillään, mitä tehdä, kun työnhakijat ja avoimet työpaikat ovat eri puolilla maata. Noin 67 prosenttia kaikista Viron avoimista työpaikoista on Harjun maakunnassa, jossa myös Tallinna sijaitsee.

– Valtion haasteena olisi nyt motivoida työnantajia luomaan uusia työpaikkoja esimerkiksi Etelä- ja Itä-Viroon, joissa työttömyys on korkeinta, Soosaar sanoo.

– Vaikea sanoa vielä, miten se tapahtuu. Onneksi Virossa yleensä kyetään nopeisiin ratkaisuihin. Tämän maan voima on pienuudessa ja ketteryydessä.