Katovuosi tuo maatiloille jotain hyvääkin: Hinnat nousussa ja tukea luvassa – nyt olisi uhkapeli kannattanut

Tämän vuoden viljasato jää selvästi viime vuotta pienemmäksi. Niukkuus nostaa kuitenkin hintoja ja siksi yhteenlaskettu sadon arvo kasvaa, sanoo hinta-asiantuntija. MTK laskee eri tavalla.

maanviljely
Maanviljelijä Taneli Vuori
Taneli Vuori laskee, että viljan hinnannousu ei riitä korvaamaan pieneksi jääneen sadon määrää.Mikko Koski / Yle

Kesälomailijat ovat kiitelleet ihanaa kesää – aurinkoa ja lämpöä on riittänyt. Mutta säästä riippuvaisilla maanviljelijöillä tunnelmat ovat aivan toiset.

Suomessa eletään juuri nyt katovuotta (siirryt toiseen palveluun).

Kuivuus kouraisi peltoja ja sato jää tuntuvasti viime vuotta heikommaksi.

Tosin viime vuosi on huono vertailukohta, koska sekin oli edellisvuotta kehnompi – ei kuivuuden, vaan sateiden takia. Itse asiassa satomäärät ovat olleet Suomessa laskussa jo neljä vuotta.

Tänä vuonna voidaan kuitenkin puhua jo romahduksesta. Vuosi oli huonoin kolmeenkymmeneen vuoteen. Ei ihme, että maanviljelijöiden ahdinko havaittiin Helsingin Senaatintorin laidalla. Hallitus lisäsi budjettiin 30 miljoonaa euroa maatalouden kriisiavuksi.

Määrä alas, hinta ylös

Maanviljelijän kannalta tämän vuoden surkeutta lievittää kuitenkin se, että kadosta kärsitään muuallakin. Kuivuus on piinannut laajoilla alueilla Euroopassa ja sadot jäävät niukoiksi suurissa maatalousmaissa.

Kun heikkoa satoa ei ole voitu paikata edes tuonnilla naapurimaista, ovat hinnat lähteneet nousuun.

Antti Parviala / Yle
Antti Parviala / Yle

Suomen hintakehitystä monipuolisesti ja pitkään seurannut, Tilastokeskuksen kehittämispäällikön tehtävästä eläköitynyt Ilkka Lehtinen sanoo, että suomalaisella maanviljelijällä on ollut tällä kertaa onneakin.

– Tässä oli vähän tuuriakin. Saksassa, Ranskassa jo Etelä-Euroopassa sato oli huono. Siksi tuottajahinta nousi, ei siksi että meillä meni huonosti.

Mikko Koski / Yle
Tilastokeskuksesta eläköitynyt hinta-asiantuntija Ilkka Lehtinen laskee, että viljasadon kokonaisarvo on nyt suurempi kuin viime vuonna.Mikko Koski / Yle

Lehtinen laskee, että Suomessa koko sadon arvo onkin tänä vuonna suurempi kuin viime vuonna. Vaikka satomäärät vähenivät, nousivat viljan hinnat niin paljon, että kokonaissumma on kymmenen prosenttia suurempi kuin viime vuonna.

– Jos lasketaan hinta kertaa määrä, niin tulo on jopa parempi kuin viime vuonna. Kymmenen vuoden perspektiivillä tämä on keskimääräinen tulo.

MTK: Oikein laskettu, väärä tulos

Maa- ja metsätaloustuottajain MTK:n tutkimuspäällikkö Juha Lappalainen ei niele Ilkka Lehtisen laskelmaa, vaikka suoranaista laskuvirhettä ei sieltä löydäkään.

– Se on ansiokasta analyysia, mutta on siinä vedetty mutkia suoraksi, hän muotoilee harmistuneena.

Mikko Koski / Yle
MTK:n tutkimuspäällikkö Juha Lappalainen laskee tämän vuoden sadon arvon jäävän viime vuotta pienemmäksi.Mikko Koski / Yle

Lappalainen korostaa, että kaikkea viljasatoa ei myydä markkinahintaan. Osa viljasta menee omalla tilalla rehuksi karjalle ja seuraavan vuoden siemeneksi. Vain noin puolet sadosta tulee markkinoille.

Lehtinen laskee Tilastokeskuksen blogissa (siirryt toiseen palveluun), että sadon arvo on nyt noin kymmenen prosenttia suurempi kuin viime vuonna, mutta Lappalainen päätyy miinusmerkkiseen tulokseen.

Hänen mukaansa markkinoille tulevan sadon arvo on vuosittain selvästi pienempi kuin Lehtisen laskelmassa, mutta lisäksi tämän vuoden kokonaisarvo jää pari prosenttia viime vuotta pienemmäksi.

Antti Parviala /  Yle
Antti Parviala / Yle

Lappalainen ottaa laskuissaan huomioon vain tilalta pois myydyn viljan osuuden ja sen rahallisen arvon.

– Maatiloilla ei ole kaksinkertaista tilinpitoa, eikä rehuviljaa täydy viedä kirjanpidossa välituotteeksi, hän selventää.

Kriisitukea myös voittajille?

Viljasadon arvolla on muutakin kuin tilastomerkitystä. Se on yksi luku, jolla perustellaan maataloudelle valtion budjetista maksettavaa kriisiapua.

Lehtinen sanoo kiinnostuneensa sadon arvosta, koska hänestä keskustelu katovuoden ympärillä on ollut liian yksipuolista. Nousevat tuottajahinnat ovat jääneet vähälle huomiolle.

MTK:n Lappalainen myöntää että jotkut tilat ovat voineet hyötyä tämän vuoden katovuodesta ja nousseista hinnoista.

– Sellainen tila on ehkä päässyt hyötymään, joka myy sadon viljana eikä jalosta sitä kotieläintuotteiksi. Ja tila, jolla satotason alenema on pienempi kuin hinnan nousu. Näitä ei ole paljon.

Lappalaisen mukaan saattaa käydä niinkin, että valtion kriisitukea päätyy myös niille tiloille, jotka ovat jo hyötyneet markkinatilanteesta.

Jälkeenpäin rakennettavien tukien kohdentaminen on vaikeaa. Toisaalta budjetin lisäraha ei ole huikea. Kaikille tiloille jaettuna se olisi keskimäärin 600 euroa vuodessa.

Vielä ei ole tarkasti päätetty millä tavalla kriisituki kohdennetaan, mutta MTK:ssa arvellaan olevan melko vaikeaa saada tuki osumaan juuri sille tilalle, jossa menetys on ollut suurin.

Riskinhallinta syö voittoja

Taneli Vuoren tila on juuri sellainen, jonka pitäisi hyöytä markkinatilanteesta. Vuoren monipuolinen viljatila Pornaisissa on seudun suurin, 225 hehtaaria. Päätuotteena on pilsnerimallasohra.

Mikko Koski / Yle
Suurin osa sadosta on korjattu. Varsinkin vehnäsato oli pettymysMikko Koski / Yle

Omaa karjaa ei ole popsimassa tilan tuotantoa, joten sato myydään markkinoille siemenviljaa lukuun ottamatta.

Mutta riskejä tasatakseen Vuori on sopinut viljan hinnat hyvissä ajoin etukäteen. Rukiin hinta on sovittu ostajan kanssa jo vuosi sitten. Osa mallasohrankin hinnasta on lyöty lukkoon talvella.

Rohkeampi uhkapelaaminen olisi kannattanut – tällä kertaa.

Vuoren onneksi sentään osasta pilsneriohraa kaupat sovitaan vasta syksyllä ja yhä nousevin hinnoin. Ennakkoon sovitut kaupat olisivat olleet eduksi, jos hinnat olisivat sattuneet laskemaan syksyllä. Viljelijän pitäisi osata ennustaa koko vuoden sää.

Tilan kasvituotanto on jäämässä noin puoleen viime vuoteen verrattuna.

– Totta kai hinnannousu jelppaa kasvitilalla. Mutta kun tonneja myydään ja niitä puuttuu, niin ei se maaliin mene, Vuori ynnäilee tilansa kokonaistilannetta.

Hän laskee menettäneensä säiden takia 300 euroa hehtaaria kohti. Valtion kriisiapu tasaisesti jaettuna tarkoittaisi ehkä kymmenen euron hyvitystä hehtaaria kohti.

Valtion kädenojennusta voi seurata myös osoittelevia sormia. Maatalouden tukiaiskeskusteluun viitaten Vuori pohtii, pitäisikö koko kriisiapu jättää jopa jakamatta.

– Ei sillä kenenkään kriisiä tai vaakakuppia käännetä, ja veikkaanpa, että siitä tullaan meille vielä moneen kertaan muistuttelemaan.