Suomen paras olut -kilpailu: Paras kotimainen olut valmistetaan Lammilla

Suomen Paras Olut -kilpailu on ainoa pelkästään suomalaisiin oluisiin keskittyvä olutkilpailu.

Pienpanimo
Lammin sahdin Pekka Kääriäinen nostaa lasillisen olutta kilpailun voiton kunniaksi yhdessä Suomalainen Olut ry:n puheenjohtaja Matti Heikkilän kanssa.
Lammin sahdin Pekka Kääriäinen nostaa lasillisen olutta kilpailun voiton kunniaksi yhdessä Suomalainen Olut ry:n puheenjohtaja Matti Heikkilän kanssa.Olutliitto/Anikó Lehtinen

Kahdeksannen kerran järjestetty Suomen Paras Olut –kilpailu on ratkennut. Finalistit palkittiin juhlallisessa palkintogaalassa Viking Gracella viikonloppuna järjestetyn olutristeilyn yhteydessä.

Suomen Paras Olut 2018 on Lammin Sahti. Se osallistui kilpailuun sarjassa muu tumma ale. Sahti on perinteinen suomalainen suodattamaton ja pastöroimaton katajalla maustettu olut, jota olutharrastajat ympäri maailmaa arvostavat.

– Osallistujamäärässä tehtiin uusi ennätys. Kilpailuun ilmoittautui yhteensä 40 käsityöläispanimoa suurista pieniin, kertoo kilpailun järjestäjä Matti Heikkilä, Suomalainen Olut ry:n puheenjohtaja.

Kilpailussa oli mukana yhteensä 227 olutta ja ne kilpailivat yhdeksässä eri sarjassa. Finaaliin päässeet oluet valittiin heinäkuussa Suuret Oluet, Pienet Panimot –tapahtuman yhteydessä Helsingissä. Tuomaristossa nähtiin useita kotimaisia ja kansainvälisiä oluttuomareita sekä oluttoimittajia.

– Olemme vaikuttuneita, kuinka paljon erinomaisia oluita kilpailuun oli ilmoitettu. Tuomariston tehtävä oli tänä vuonna todella vaikea, toteaa yksi tuomareista, Olutliiton puheenjohtaja Anikó Lehtinen.

Suomen Paras Olut palkittiin kunniamaininnalla ja diplomilla. Voittaja edustaa Suomea European Beer Awards –kilpailussa Saksassa.

Kilpailun järjestävät Suomalainen Olut ry ja Suomen Pienpanimoliitto. Olutliitto toimii kilpailun suojelijana.

”Käsityöläispanimokulttuuri voi hyvin”

Suomalaisen olutkulttuurin tunnettu puolestapuhuja Lammin Sahti Oy:n Pekka Kääriäinen myhäilee tyytyväisenä tunnustuksen vuoksi, koska Lammin sahti on vuoden olut.

– Tämä on merkittävä tunnustus ja se on hieno asia, että tunnustus saadaan kansainvälisten tuomareiden asiantuntemuksen myötävaikutuksella. Olemme todella iloisia tämän asian vuoksi, hän toteaa.

Bryggeri Helsinki, jonka toiminnassa Kääriäinen on mukana, avasi heinäkuussa olutravintolan Berliiniin, jossa myydään suomalaisia oluita, lonkeroita sekä siidereitä.

– Ravintolan ohessa toimii myös tukku ja vähittäismyymälä.

Kääriäinen kertoo, että he ovat vahvasti mukana berliiniläisessä tapahtumissa.

– Paikallisten tapahtumien yhteydessä markkinoimme suomalaisia tuotteita.

Käsityöläispanimokulttuuri voi varsin vahvasti Suomessa.

– Ehkä se on jo hieman ylikuohahtanut, kun markkinoille on tullut nopeasti uusia pienpanimoita. Kesällä meni jo sadan pienpanimon raja rikki Suomessa.

Pitkän linjan pienpanimoyrittäjä sanoo, että olutkulttuurin muutos on ollut selkeästi havaittavissa Suomessa.

– Tämä on kolmas aalto, jonka itse näen elämäni aikana. Sahtipanimot ilmestyivät markkinoille 1980-luvun lopulla markkinoille. Edellinen iso olutbuumi oli Suomessa 1990-luvun puolivälissä. Ja nyt elämme suurta murrosvaihetta suomalaisessa olutkulttuurissa.

Samanlainen käsityöläispanomikulttuurin trendi on havaittavissa myös muualla mailmassa.

– Tämä trendi lähti liikkeelle Yhdysvalloista, mutta se on hiipunut jonkin verran eri puolilla maailmaa.

Hapanoluet kiinnostavat kuluttajia

Asikkalalainen Kanavan panimo valmisti ensimmäisen hapanoluen vuosi sitten ja heidän Paljas saari –gose palkittiin sarjansa parhaana oluena.

– Olemme haistelleet oluttrendejä ja huomanneet, että hapanoluet ovat nousussa, oluentekijä Jan Karlstedt kertoo.

Pienpanimon ensimmäiset hapanoluet saivat loistavan vastaanoton ja sen vuoksi miehet innostuivat kehittelemään uusia tuotteita lisää.

– Tänä vuonna olemme valmistaneet hapanoluita vadelmasta ja raparperista.

Karlstedtin mukaan pienipanimolle yhden sarjan voitto on erittäin tärkeä asia.

– Kaikki pienpanimoalan yrittäjät tietävät, että tämä kilpailu on kotimaan kilpailuista kaikkein arvostetuin, koska kansainvälisiä tuomareita oli mukana. Palkinto inspiroi meitä yrittäjiä suunnittelemaan uusia tuotteita.

Hapanoluen tuotanto jatkuu Asikkalassa, koska kysyntää riittää.

– Seuraavaksi kilpailun voittanutta olutta pannaan lisää.

Lue myös:

Pelkkä maku ei riitä, vaan oluista janotaan nyt tarinoita – Suomalaisilla pienpanimoilla on mahdollisuus nousta ilmiöiksi maailmalla

Oluen maistelu on harrastus, jossa tutustuu jälkimaun ja vaahdon lisäksi uusiin ihmisiin – "Joskus uutuuden maistaminen jää yhteen kertaan"