Tuloksellisten työllisyyskokeilujen lopettaminen saa yhä enemmän kritiikkiä – työttömien pelätään jäävän väliinputoajiksi

Hallitus lopettaa kuntien työllisyyskokeilut aiemman suunnitelman mukaisesti tämän vuoden lopussa.

työllisyys
Nuori mies pesee ikkunaa.
Tiina Jutila / Yle

Hallituksen päätöstä lopettaa kuntien työllisyyskokeilut arvostellaan yhä rajummin.

Suurimman oppositiopuolueen SDP:n kansanedustajat Tarja Filatov ja Sirpa Paatero tiedottivat sunnuntaina, että he pitävät työllisyyskokeilujen lopettamista vastuuttomana.

Kansanedustajien mukaan kuntakokeilujen päättyessä ja pilottilakien myöhästyessä on vaarana, että työttömistä tulee kokeilualueilla väliinputoajia, joiden asioita ei hoida "TE-palvelut eikä kuntakaan".

Kokeilun idea on, että kunnat saavat valtion TE-toimistojen tehtäviä ja valtuuksia, ja osa niiden työntekijöistä siirtyi tilapäisesti kuntiin töihin.

Siten kunta voi tarjota yksilöllisesti "samalta luukulta" koulutusta, tai terveys- ja sosiaalipalveluja, joilla kaikkein vaikeimmin työllistyvien työllistymistä kannustetaan.

Kuntaliitto: 11,5 miljoonaa euron säästöt

Kunnilla on suora rahallinen motiivi saada työnhakijat työelämään kiinni, sillä ne maksavat osan työmarkkinatuesta. Kunta hyötyy myös työllistyvien ihmisten tuomasta työtulosta kuntaveron kautta.

Kuntaliitto on arvostellut jo pitkään hallituksen päätöstä lopettaa työllisyyskokeilut, ja toimitusjohtaja Jari Koskinen on toivonut hallituksen jatkavan kokeilua.

Tällä viikolla Kuntaliitto laski, että työllisyyskokeilut ovat säästäneet runsaan vuoden aikana 11,5 miljoonaa euroa työmarkkinatuen menoja ja tuottaneet 10 000 työpaikkaa kaikkein vaikeimmin työllistyville.

Filatovin ja Paateron mukaan varmin tapa ratkaista ongelma on jatkaa kuntakokeilulakia aina vuoden 2020 asti. Heidän mukaansa kokeilun jatkon rahoitusta voisi tukea kasvupalvelupilotoinnista säästyneillä varoilla.

Sirpa Paatero toimii myös Kuntaliiton hallituksen puheenjohtajana. Kuntaliiton hallituksessa istuu myös pääministeripuolue keskustan kansanedustaja Tapani Tölli.

Kuntakokeiluista hyviä tuloksia

Helsingin Sanomat kertoi lauantaina (siirryt toiseen palveluun), että työllisyyskokeilujen lopettaminen saattaa aiheuttaa isolle joukolle työttömiä katkoksen palveluihin.

Hallitus on päättänyt lopettaa kokeilut aiemman suunnitelman mukaisesti tämän vuoden lopussa. Uusien työttömien ohjaaminen kokeiluihin loppuu jo tämän kuun lopussa, ja vastuu palaa TE-toimistoille.

Taustalla on tuleva maakuntauudistus, jossa työllisyysasioiden hoito siirtyy valtiolta uusille maakunnille vuoden 2021 alussa.

Hallitus kaavailee alueellisten kokeilujen tilalle uusia kokeiluja eli kasvupalvelupilotteja, joissa on mukana yksityisiä työnvälityspalveluita ja muita yksityisiä toimijoita, jotka kasvupalvelulaki päästää julkisiin työvoimapalveluihin mukaan.

Suunnitelman ongelmana on kuitenkin se, että pilotit mahdollistava lakiesitys on pahasti kesken eduskunnassa. Jos lakia ei saada ensi vuoden alusta voimaan, pilotit eivät voi aloittaa, ja kokeilualueiden työttömistä voi tulla edestakaisin pompoteltavia väliinputoajia.

Elokuussa 2017 alkaneesta kuntakokeilusta on saatu tähän mennessä hyviä kokemuksia. Esimerkiksi Taloussanomat (siirryt toiseen palveluun) kertoi tammikuussa, että työttömien työnhakijoiden määrä oli laskenut kymmenessä Pirkanmaan kunnassa 11,4 prosenttia. Alueellisia kokeiluja on myös Satakunnassa, Lapissa, Pohjois-Savossa ja Varsinais-Suomessa.

Lue myös:

Työttömyyttä reilusti vähentäneet työllisyyskokeilut eivät saa jatkoaikaa