Etelä-Afrikasta löytyi ihmisen ensimmäinen piirros – okrakynän jäljet ovat maailman vanhinta symboliikkaa

73 000 vuoden takaisen piirroksen perillisiä ovat yhteiset merkkimme, joilla kirjoitamme ja laskemme, ja sekin, mitä kerromme itsestämme T-paidan kuviolla tai tatuoinnilla.

arkeologia
Kivi, jossa on ristikkäin punaisia viivoja.
Craig Foster / Bergenin yliopisto

Blombosin luolasta Etelä-Afikan etelärannikolta vuonna 2011 löytyneet silkreettikiven palaset olivat selvästi ihmisen muokkaamia, mutta poikkeuksellisia löytöjä ne eivät olleet. Kova silkreetti oli kivikaudella suosittu työkalumateriaali.

Myös kivenkappaleiden ikä oli norjalaisen Bergenin yliopiston (siirryt toiseen palveluun) tutkijoille ilmiselvä, sillä Blombosin kaivauksissa oli edetty 73 000 vuoden takaisiin kerroksiin.

Mutta kun sadat pölyiset kivensirpaleet puhdistettiin laboratoriossa, yhdestä paljastui suuri yllätys: kolme piirrettyä viivaa vierekkäin ja kuusi ristiin. Ihmisen käden jäljellä oli ainakin 30 000 vuotta enemmän ikää kuin aiemmin löydetyillä piirroksilla.

Professori Christopher Henshilwood kuvailee päivää arkeologin onnenpäiväksi. Löytö tuo aivan uuden ulottuvuuden ymmärrykseemme siitä, miten varhaisista nykyihmisistä tuli meidän kaltaisiamme, hän sanoo.

Kotilonkuoret värikuppeina

Henshilwood ja hänen tutkijatoverinsa Karen van Niekerk ovat etsineet elämän muinaisia muistoja Blombosin luolasta 1990-luvun alusta asti.

Simpukankuorihelmien ja silkreetistä iskettyjen työkalujen lisäksi vanhimpien löytöjen joukossa on ollut merikorvakotiloiden kuoria, joissa säilytettiin maalia. Se oli sekoitettu maaväristä, okrasta, ja hylkeenluiden ytimen rasvasta.

Tutkijat antoivat harvinaisimmalle löydölleen tunnuksen L13 ja ryhtyivät todistamaan löydön kiistattomuutta. Laboratoriotutkimukset Bergenissä ja ranskalaisessa Bordeaux’n yliopistossa kestivät vuosia.

Niissä osoitettiin eri keinoin ensin, etteivät viivat olleet kiven luonnollisia kuvioita. Sitten vahvistettiin, että kuviot olivat okraa.

Viivat ovat kynänterästä

Tekijän työkaluksi osoittautui värikynä, jonka kärki oli vain parin millimetrin levyinen. Okra oli tehty hematiitista, rautaoksidista, jolla Suomessakin taiteiltiin kivikaudella kuvia kallioihin.

Tutkimuksissa havaittiin, että L13:n viivat katkeavat kesken. Ne siis ulottuivat alkujaan nykyistä kivenkappaletta isommalle alueelle, joten kuvio oli ehkä monimutkaisempi, tutkijat arvelevat.

Tutkimusten tulokset ovat ilmestyneet Nature-tiedejulkaisussa (siirryt toiseen palveluun), ja niistä on luettavissa myös Nature-lehdestä (siirryt toiseen palveluun).

Kaksi tutkijaa selin, mies istuu jakkaralla, nainen seisoo. Luolan seinässä näkyy selviä kerrostumia. Luolan katosta riippuu kattolamppuja.
Arkeologit Christopher Henshilwood ja Karen van Niekerk tutkivat Blombosin luolassa 73 000 vuoden takaista kerrosta. Nuoli osoittaa paikkaan, josta arkeologinen jättipotti löytyi.Bergenin yliopisto

Kaiverrukset voivat olla vahinkoja, piirrokset eivät

Löytö on ratkaisevan tärkeä, koska se on piirros. Raaputettuja kuvioita on löytynyt paljon varhaisemmilta ajoilta.

Vanhimmat simpukankuoreen tehdyt raaputusjäljet ovat yli puolen miljoonan vuoden takaa Jaavasta Indonesiasta. Tekijä lienee ollut Homo erectus. Nykyihmisen eli Homo sapiensin aika oli tuolloin vielä kaukana edessä.

Muitakin hyvin vanhoja kaiverruksia tunnetaan useista paikoista. Yleensä ne ovat vain viivoja, ja se tekee niistä tutkijoille pulmallisia. Ovatko ne syntyneet vain sattumalta ruokaa leikatessa tai muuten vahingossa? Vai ovatko ne peräti kivikautisia kalentereita?

Piirroksista ei ole epäilystä: joku on tehnyt ne tarkoituksella – myös Blombosin piirroksen, vaikka se onkin yksinkertainen.

"Minä olen yksilö"

Ennen Blombosin löytöä paleoarkeologit olivat sitä mieltä, että nykyihminen teki piirroksia vasta vaellettuaan Eurooppaan ja Aasiaan. Espanjasta tunnetaan joitakin noin 64 000 vuoden ikäisiä luolamaalauksia, mutta ne lienevät neandertalinihmisten tekemiä.

Seuraavat kuvat ovat noin 40 000 vuoden takaa Euraasian vastalaidoilta, Espanjasta ja Ranskasta sekä Indonesiasta.

Tuolloisten maalareiden ajatukset ovat jo helposti tulkittavissa. Eläinten lisäksi luoliin maalattiin kämmenien jälkiä, joiden viesti ei ole kaukana tänä päivänä sutaistuista graffiteista: ”Minä olen yksilö ja olin täällä.”

Viime aikojen löydöt Afrikasta, Aasiasta ja Euroopasta tukevat teoriaa symboliikan paljon varhaisemmasta synnystä kuin on luultu, Henshilwood sanoo. Symboliikan käyttö alkoi Afrikassa, ei Euroopassa, hän päättelee.

Luolan suuaukko kalliorinteessä, taustalla kivikkoinen merenranta.
Blombosin luola on Etelä-Afrikan kuuluisimpia arkeologisia kohteita. Luolassa elettiin jo sata tuhatta vuotta sitten.Magnus Haaland / Bergenin yliopisto

Symboliikan synnystä tiedetään vasta vähän

Nykyisin symboleja on kaikkialla ja kaikessa, ei vain ympärillämme, vaan meissä itsessämme: vaatteissa, hiustyylissä, tatuoinneissa.

Kieli, kirjoittaminen, matematiikka, uskonto tai lait eivät olisi mahdollista ilman ihmiselle ominaista kykyä luoda symboleja, siirtää niitä ja omaksua ne osaksi materiaalista kulttuuria, sanoo professori Francesco d’Errico.

Tutkimusmenetelmien edistymisen ansiosta aivojemme tavasta havaita ja prosessoida eri symbolikategorioita tiedetään yhä enemmän. Ymmärryksemme siitä, miten ja milloin symboliikka tuli pysyväksi osaksi esivanhempiemme kulttuuria, on kuitenkin edelleen epätarkkaa ja spekulatiivista, d’Errico sanoo.

Blombosin luolalla näyttää olevan lisää annettavaa näihin kysymyksiin. Samasta kerroksesta kuin L13 löytyi myös okrankappaleita, joihin kaiverretut abstraktit kuviot muistuttavat L13:n kuvioita.

Lupaava vihje ovat myös ne kaksi kotilonkuorta, joissa oli maalia jo sata tuhatta vuotta sitten. Okraa tosin lienee käytetty hyvin moneen tarkoitukseen. Yhden hypoteesin perusteella kuorissa saattoi olla aikansa aurinkovoidetta.