Lasten kiireellisistä sijoituspaikoista on pula koko maassa – sijaisäiti peräänkuuluttaa pysyvyyttä

Tarvittaisiin kiireelliseen sijoitukseen erikoistuneita vastaanottoyksiköitä, ehdottaa sosiaalihuollon ylitarkastaja.

lastenhuolto
lapsi pitää vanhempia kädestä
Yli 13-vuotiaista tehdään suhteellisesti eniten lastensuojeluilmoituksia. 16–17-vuotiaista yli kymmenen prosenttia on ollut lastensuojeluilmoituksen kohteena. Alakoululaisten ikäluokissa suhdeluku on alle seitsemän. Nuoria sijoitetaan pääosin laitoksiin.AOP

Kun lapsi lähtee sijaisperheestä pois, luopumisen tuska on luonnollista, mutta tavoite on saavutettu. Lapsi pääsee palaamaan omaan tuttuun kotiinsa ja omille juurilleen.

– Tässä työssä täytyy varautua niin luopumiseen kuin siihen, että lapsi jää aikuisuuteen saakka, rovaniemeläinen sijaisperheen äiti Heidi kertoo.

Kiireellisessä sijoituksessa ei välttämättä ole saatavilla perhehoitoa, vaikka se olisi lastensuojelulain mukaan ensisijainen sijoitustapa.

Toisinaan kodin ulkopuolelle sijoitetun lapsen tie on mutkaisempi. Kiireellisessä sijoituksessa ei välttämättä ole edes perhehoitoa saatavilla, vaikka tämä olisi lastensuojelulain mukaan ensisijainen sijoitustapa. Pahimmillaan saattaa seurata siirtymistä laitoksesta toiseen.

– Me tiedämme, että lastensuojelulapsilla on aika monesti kokemuksia siirtelystä sijaishuoltopaikasta toiseen, Lapin aluehallintoviraston sosiaalihuollon ylitarkastaja Sari Husa kertoo.

Husa heittääkin ilmoille ajatuksen maakunnallisesta vastaanottoyksiköstä. Siellä kiireellisesti sijoitettavan lapsen tai nuoren sekä perheen tilanne arvioitaisiin ja löydettäisiin sen perusteella mahdollisimman oikeanlainen tuki ja tarvittaessa pysyvämpi koti.

Husan mukaan Helsingissä on jo tällaisia yksiköitä: sekä vastaanottolaitoksia että vastaanottoperhetoimintaa.

lapsi leikkii muovailuvahalla
AOP

Sijaisperheen äiti kannattaa ylitarkastajan ehdotusta.

– Jos sillä pystyttäisiin nimenomaan paikasta toiseen siirtely ehkäisemään. On iso asia, jos lapsella paikka vaihtuu, Heidi miettii.

Sijaishuoltopaikoista pula koko maassa

Heidi on toiminut perhehoitajana jo 2010-luvun alusta lähtien. Heidänkin perheeseensä on sijoitettu lapsia kiireellisesti.

– Joskus, jos puhelu tulee lyhyellä varoitusajalla, tehdään nopeitakin päätöksiä. Että etukäteen kannattaa miettiä, mihin on valmis, Heidi kertoo.

Sijaishuoltopaikoista on Husan mukaan pula koko maassa. Tämä on käynyt hänen mukaansa ilmi aluehallintovirastojen välisissä keskusteluissa.

Yle Rovaniemi kysyi lastensuojeluun liittyviä ongelmakohtia Lapin kunnista. Tästäkin sähköpostikyselystä käy ilmi, että sijaisperheitä tarvittaisiin paikoin enemmän. Viisi kunnan edustajaa viidestätoista vastanneesta kertoo näin.

Pienimmissä kunnissa sijaisperheiden lisätarvetta ei tosin välttämättä ole, koska sijoitettuja lapsia tai nuoria on niin vähän. Jos sijoitus tapahtuu laitokseen, tarkoittaa se yleensä matkaa jonnekin muualle.

Nuori sijoitetaan usein laitokseen

Esimerkiksi Rovaniemellä laitospaikat ovat täynnä, kun lapsia ja nuoria sijoitetaan kaupunkiin muualta maakunnasta.

Tällä hetkellä yli 13-vuotiaat nuoret johtavat lastensuojeluilmoitustilastoja koko maassa. Jos nuori joudutaan sijoittamaan kodin ulkopuolelle, on paikkana useimmiten laitos.

Kuvituskuvan nuori ei liity aiheeseen.
Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry

SOS-lapsikylän aluejohtajan Janne Kankaanniemen mukaan nuoret sijoitetaan laitoksiin helposti sen vuoksi, että heidän arkeaan on helpompi siellä valvoa.

– Usein ongelmat nuorilla liittyvät päihteidenkäyttöön ja koulunkäynnin erilaisiin haasteisiin. Laitosmuotoisessa ympäristössä tuen ja seurannan järjestäminen on helpompaa.

– Nuorta tukeva, hyvä perhe voisi kuitenkin tuoda sellaista vakautta nuoren elämään, jota hän tarvitsee, Kankaanniemi lisää.

Heidin perheeseen sijoitetut ovat olleet pienempiä lapsia.

– Tämän on ajateltu toimivan meidän perhetilanteeseen nähden parhaiten, Heidi sanoo.

Oikeanlaisia palveluja perätään

Laitossijoituskaan ei aina palvele nuoren tarpeita, jos sen tarjoamat palvelut eivät ole oikeanlaisia.

Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja sai valmiiksi syyskuussa ehdotuksen lastensuojelun maakunnalliseksi tiekartaksi. Siinä sanotaan, että nuorten päihde- ja mielenterveyspalveluita tulisi parantaa. Myös kodin ulkopuolella asuvien nuorten kuntoutusta pitäisi tukea enemmän.

– Psyykkisten syiden vuoksi sijoitusta kodin ulkopuolelle tarvitseville on Lapissa vähän paikkoja. Yleensäkin niin sanottuja välimallin palveluita tarvittaisiiin erityisesti mielenterveysasioissa, Tervolan sosiaalijohtaja Helena Hartikainen kertoo kentän kokemuksista.

Sosiaali- ja terveysministeriö on nimennyt Kananojan selvittämään, millä tavalla lastensuojelun palveluiden siirto tulevien maakuntien hoteisiin sujuisi hyvässä järjestyksessä. Lisäksi hän on etsimässä ratkaisuja lastensuojelutyön kuormittavuuteen.

Jo nyt lastensuojelutyöhön on luotu moniammatillisia tiimejä eri kuntiin ratkomaan asiakkaiden ongelmia. Lisäksi soten toteutumisen jälkeen lastensuojeluasioitakin hoidettaisiin erityisissä perhekeskuksissa. Kananojan raportti valmistuu tänä vuonna.

Tukea saa, jos osaa sitä etsiä

Sijaisäiti Heidi osaa jo etsiä helpotusta perhehoitajuuden vaikeisiin hetkiin.

– Tukea saa, täytyy osata itsekin pyytää. Itse olen tykännyt vertaisryhmistä, tällä hetkellä niitä ei ole valitettavasti menossa.

Heidin mukaan sijaisperheille annetaan myös työnohjausta.

Olen aina ajatellut, ettei tarvitse olla superäiti tai -isä, että ihan tavallinen perhe riittää.

Rovaniemeläinen sijaisperheen äiti Heidi

Heidin ja hänen miehensä perheessä on biologisia ja sijoitettuja lapsia. Lisäksi he toimivat viikonloppuisin tukiperheenä.

– Olen aina ajatellut, ettei tarvitse olla superäiti tai -isä, että ihan tavallinen perhe riittää.

Nukke ja puujuna.
Simo Pitkänen / Yle

Pariskunta kokee sijaisvanhemman työn palkitsevan onnistumisen ilon kautta. Heidi kannustaa myös kaikkia kiinnostuneita osallistumaan sijaisperhekoulutuksiin.

– Koulutus ei sido mihinkään, vaan koulutuksen aikana saa tietoa, mitä työ on. On ok, ettei haluakaan lähteä sijaisvanhemmaksi.

Ennalta ehkäisevän työn piiriin kuuluvia tukiperheitä tarvittaisiin myös paikoin lisää. Kyselymme mukaan Lapissa viisi kuntaa tarvitsisi tällä hetkellä lisää tukiperheitä.

Sijais- ja tukiperheiden löytämiseksi on joillain alueilla palkattu erityinen työntekijä. Esimerkiksi Meri-Lapin alueella viiden kunnan yhteinen työntekijä aloitti perheiden etsimisen elokuussa.

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) kertoo tänään lastensuojelun laitoshoidon tilanteesta. Voit seurata kello 11.30 alkavaa tilaisuutta tästä.