Legenda naispaavista noussut jälleen esille – Vaikuttiko 800-luvulla paavi Johanna?

Legenda naispaavista on alkanut kiinnostaa uudelleen meidän aikanamme.

paavit
Piirros vuodelta 1539.
1300-luvulla kirjoitetun kertomuksen mukaan paavi Johannes oli tullut raskaaksi ja synnyttänyt kesken uskonnollisen kulkueen, johon hän osallistui. Piirros on vuodelta 1539.British Museum / Wikimedia Commons

Keskiaikaisten legendojen mukaan katolisen kirkon miespuolisten johtajien ketjussa on yksi poikkeama, paavi Johanna. Legendojen mukaan yhdeksännellä vuosisadalla vaikuttanut paavi Johannes Anglicus oli todellisuudessa nainen.

Esimerkiksi puolalainen dominikaanimunkki Martin kirjoitti 1300-luvulla kertomuksen, jonka mukaan paavi Johannes oli tullut raskaaksi ja synnyttänyt kesken uskonnollisen kulkueen, johon hän osallistui. Jo tätä ennenkin oli kerrottu naispaavista. Ensimmäiset kirjalliset lähteet ovat 1200-luvulta, mutta itse legenda voi olla vanhempikin.

Kaikki historioitsijat eivät suinkaan hyväksy kertomusta paavi Johannasta. Sen on muun muassa sanottu olevan paaviuden vastustajien kehittämä satiiri.

1600-luvulle asti kertomus naispaavista eli kuitenkin vahvana tavallisen kansan keskuudessa. Tarinan mukaan Johanna oli oppinut nainen, joka pukeutui mieheksi. Kyvykkyytensä ansiosta hän olisi noussut nopeasti kirkon hierarkiassa – ja päätynyt lopulta paaviksi.

Oliko paavia edes olemassa?

Akateemisessa keskustelussa ei ole pohdittu niinkään sitä, oliko Johannes Anglicus mies vai nainen, vaan sitä, oliko tuon nimistä paavia edes olemassa.

Katolisen kirkon paaviluettelon mukaan Leo IV hallitsi vuosina 847–855 ja hänen jälkeensä Benedictus III vuodesta 855 vuoteen 858. Benedictusin seuraaja olisi ollut Nikolaus I.

Adelaidessa Australiassa toimivan Flindersin yliopiston tutkija Michael Habicht uskoo järjestyksen olleen hieman toisenlainen. Hänen mukaansa Leo hallitsi 846–853 ja Benedictus 853–855. Häntä olisi seurannut Johannes Anglicus 856–858 ennen Nikolausta.

Paaviluettelo ei ole tuolta ajalta täysin yksiselitteinen. Esimerkiksi paavien elämänkertateoksen Liber Pontificalesin varhaisimmasta versiosta Benedictus III uupuu kokonaan.

Habicht kertoo ajatuksistaan kirjassaan Päpstin Johanna. Kirjasta uutisoi Livescience.com. (siirryt toiseen palveluun)

Piirros Paavi Johannasta työssään.
Tarinan mukaan Johanna oli oppinut nainen, joka pukeutui mieheksi, ja päätyi lopulta paaviksi. Piirros on vuodelta 1870.Wikimedia Commons

Kolikot kertovat totuuden?

Habicht uskoo saaneensa vahvistusta naispaavin olemassaololle tutkiessaan denierejä eli Länsi-Euroopassa keskiajalla käytössä olleita hopeakolikoita.

Pienikokoisten kolikoiden toiselle puolelle oli tapana lyödä frankkien kuninkaan nimi ja toiselle puolen paavin monogrammi, joka koostui hänen nimensä etukirjaimista.

Habichtin kiinnostuksen herättivät kolikot, joissa oli Johanneksen monogrammi. Tuoreimmat niistä voitiin yhdistää 872–882 hallinneeseen Johannes VIII:een.

Varhaisemmissa kolikoissa monogrammi oli arkeologin silmin kuitenkin selvästi erilainen, ja nämä denierit saattoivat hyvinkin olla mahdollisen Johannes Anglicusin – siis ehkä paavi Johannan – aikaisia.

Paavi Johannes Anglicusin olemassaoloon viittaa Habichtin mukaan myös se, että kronikoitsija Konrad Botho mainitsee paavi Johanneksen kruunanneen vuonna 856 Ludvig II:n Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisariksi.

Suomalaisasiantuntija: Ei vakuuta

Keskiajan historiaan perehtynyt yleisen historian dosentti Jussi Hanska Tampereen yliopistosta kuuluu paavi Johannaa koskevan kertomuksen epäilijöihin.

Hanskan mukaan tutkijoiden kesken vallitsee konsensus siitä, ettei legendalla ole todellisuuspohjaa.

Miksi legenda sitten syntyi ja miksi se käytännössä kuoli 1600-luvulla? Hanskan mukaan syntymisen selittää todennäköisesti halu hyökätä instituutiota tai sen edustajia vastaan.

– Tarinan syntymiselle tarvitaan motiivi. Se liittynee tiettyihin poliittisiin ja kirkon sisäisiin valtataisteluihin tai kirkon asemaan ylipäätään, sanoo Hanska.

– 1600-luvulta eteenpäin katolinen kirkko ei enää ollut samalla tavalla maallisen vallan käyttäjä tai niin kiinnostava asia. Tarina lakkasi olemasta kiinnostava, eikä sitä voinut enää käyttää samalla tavoin.

Viime vuosikymmeninä tarina naispaavista on kuitenkin taas alkanut kiinnostaa.

Yhdysvaltalainen kirjailija Donna Woolfolk Crossin menestysromaani Pope Joan innosti saksalaisen Sönke Wortmaninn ohjaamaan elokuvan Die Päpstin. Ja nyt siis Yle Uutisetkin kertoo naispaavista, jota ei mitä ilmeisimmin ollut olemassa.

Hanska arvelee, että selitys kiinnostukselle voisi liittyä siihen, että viime aikoina on ryhdytty keskustelemaan sukupuolista. Onko niitä kaksi vai enemmän? Sitä keskustelua vasten kysymys naispaavista varmasti kiinnostaa, hän pohtii.