"Päivittäin käy mielessä, pitäisikö tehdä jotain muuta" – Kun sähkökatkos iskee, metsuri tuntee piston sydämessään

Kainuussa on tuhansia kilometrejä sähkölinjaa, jonka ympäristöä metsurit raivaavat käsipelillä. Hyvin suunniteltu ja tehty työ ei kuitenkaan pelasta sähkökatkoilta.

metsurit
Metsuri raivaa puita sähkölinjojen läheisyydestä.
Metsuri siistii johtokadun sieltä, mihin koneella ei pääse.Jarmo Nuotio / Yle

Kun ajetaan sata kilometriä pois Kajaanin keskustasta, viisitoista kilometriä hiekkatietä ja vielä muutama lisää pienempää tietä, korven keskeltä löytyy yksi talo.

Talo on autio. Silti sinne menevät monta kilometriä pitkät sähkölinjat.

Tämä autiotalo ei ole ainut laatuaan.

– Autioihin taloihin saattaa mennä kilometrikaupalla linjaa metsän halki. Silti ne täytyy pitää kunnossa, kainuulainen metsuri Seppo Karjalainen kertoo.

Metsuri Seppo Karjalainen
Metsuri Seppo Karjalainen ei ota negatiivista palautetta itseenä.Jarmo Nuotio

Karjalainen on pitkän linjan metsuri. Hänen hommiinsa kuuluu sähkölinjojen johtokatujen raivaaminen. Eli käytännössä puiden kaataminen ja oksiston siistiminen sähköjohtojen ympäriltä. Raivaamisella pyritään ennaltaehkäisemään puiden kaatuminen sähkölinjojen päälle.

Työ Kainuun metsissä on fyysistä, mutta ammattilainen ei valita. Hommiin lähdetään säällä kuin säällä, jos taloja on ilman sähköä.

– Kova pakkanen on pahin. Vesisadekin menee, mutta kova pakkanen ja sähkökatko on huono yhdistelmä. Mutta minä pärjään kyllä, Karjalainen sanoo.

Metsuri ei ole ennustaja

Viime talvena Kainuuta riivannut sähkökaaos on vielä kirkkaasti monien mielessä. Sähkökatkojen vuoksi tuhannet kotitaloudet olivat päiviä ilman sähköä.

Katkoksien syynä oli tykkylumi, joka taivutti puita sähkölinjojen päälle. Lisäksi sitä oli kertynyt myös itse linjojen päälle.

Etenkin Kainuun pohjoisosassa työskenteli vuoroissa pari sataa asentajaa, reilut sata metsuria, metsäkoneenkuljettajaa sekä kaivinkoneenkuljettajaa.

Seppo Karjalainen oli yksi heistä.

Eihän se tietenkään hyvältä tunnu. Tässä on kuitenkin vuosien aikana oppinut, että ei ota itseensä.

Seppo Karjalainen

Karjalaisen mukaan sähkökatkoja ei voida täysin estää. Luontoäidin kujeita ei voi ennustaa.

– Kesällä ei näe, millaisella lumikuormalla puu lähtee kallistumaan sähkölinjan päälle. Se ei ole meidän taidoista kiinni.

Kuitenkin hän haluaa tehdä työt parhaansa mukaan.

– Yritän ainakin tehdä siistiä jälkeä, että kehtaa sanoa omatekemäksi.

Joskus kuitenkin kuulee, että alueella, jonka linjat on itse raivannut, ei ole sähköjä. Se painaa mieltä.

– Kyllä siinä miettii, onko jäänyt jotain huomaamatta. Pystyyn kuivuneet ja lahot puut poistetaan automaattisesti raivauksen yhteydessä, mutta silti myrskyjen aikana puita kaatuu. Sille ei voi mitään, Karjalainen sanoo.

Sähkölinja johtokatu sähkökatko
Johtokatu siistitään kuuden vuoden välein.Jarmo Nuotio

Pitkää päivää sään armoilla, fyysistä ponnistelua ja parhaansa tekemistä. Se ei aina riitä. Pimeässä kodissa tympääntynyt asukas osoittaa herkästi syyttävän sormen kohti metsuria.

– Eihän se tietenkään hyvältä tunnu. Tässä on kuitenkin vuosien aikana oppinut, että ei ota itseensä, Karjalainen sanoo.

Metsässä riittää töitä kilometritolkulla

Kaikkiaan Kainuun alueella on hoidettavana 13 000 kilometriä sähköverkkoa. Se on saman verran kuin matka linnuntietä Helsingistä Pekingiin ja takaisin. Siinä on linjaa kerrakseen.

Kuitenkin sähkön käyttöpaikkoja on vain 55 000, joten verkkoa asiakasta kohden on paljon.

Metsuri Seppo Karjalainen myöntää, että Kainuu ei ole työympäristönä helpoimmasta päästä.

– Kainuun metsät ja sähköverkot on vaikea yhtälö. Välimatkat ovat pitkiä, liikkuminen metsissä voi olla hankalaa ja jalkapelillä mennään.

Meidän sukupolvi täällä jaksaa olla, mutta nuoret pitäisi saada metsään.

Seppo Karjalainen

Johtokatuja raivataan vuosittain 1500–1800 kilometriä. Sama paikka osuu monitoimikoneen tai metsurin työn alle kuuden vuoden välein.

Puustoa raivataan kymmenen metriä johtokadun kummaltakin puolelta. Sääntönä on, että puiden oksat eivät saa ulottua 2,5 metriä lähemmäksi johtimia.

Puiden raivaus ei ole äkkipikaista hommaa

Loiste energia Oy:n kunnossapitopäällikön Eetu Niskasen mukaan Kainuussa tehdään parhaansa, että sähkökatkoja ei tule, eikä viime talven kaltainen sotku toistu.

– Pyrkimys on parantaa raivausta. Nyt saadaan mennä myös johtokadun ulkopuolelle raivaamaan, jos on tarvetta, Niskanen sanoo.

Puiden raivaus ei kuitenkaan ole nopea projekti. Johtokadun ulkopuolelta raivaamiseen on oltava maanomistajan lupa, ja puutkin on kaupattava etukäteen.

– Laajennus tehdään heti akuuteissa paikoissa, joissa sähköturvallisuus vaarantuu. Kiireettömissä tilanteissa suunnittelu ja luvitus voivat viedä vuoden verran, Niskanen selittää.

Eetu Niskanen sähkölinja
Loiste energia Oy:n kunnossapitopäällikön Eetu Niskasen mukaan sähkölinjojen raivausta pyritään koko ajan kehittämään.Jarmo Nuotio

Seppo Karjalaisen mukaan metsurin työ on muuttunut järjestelmällisemmäksi tämän vuosituhannen aikana. Työ on tehostunut ja alueet raivataan nopeammin. Silti Kainuussa puut eivät lopu ja töitä riittää vielä tulevaisuudessakin.

– Meidän sukupolvi täällä jaksaa olla, mutta nuoret pitäisi saada metsään, Karjalainen naureskelee.

Sitten hän vakavoituu.

– Se on ihan oikeasti haaste.

Karjalainen tosiaan jaksaa raahautua raivaussahan kanssa metsään, vaikka hän välillä kyseenalaistaakin valintojaan.

– Päivittäin käy mielessä, pitäisikö tehdä jotain muuta, mutta kai tähän on turtunut. Se on työtä, jota tehdään ja jonkun se on tehtävä, Karjalainen toteaa.