"Ihminen voi olla ajaessaan yli kymmenen sekuntia unessa tietämättään" – testaa, lisäävätkö ajotapasi väsyneenä ajetun kolarin riskiä

Väsyneenä ajettu kolari on onnettomuus, johon joutuu usein parhaassa iässä oleva autoilija hyvässä kelissä. Testaa jutun lopussa, miten omat ajotapasi vaikuttavat väsymysonnettomuuden riskiin.

väsymys
Animaatio, joka esittää silmien menemistä kiinni auton ratissa.
Asmo Raimoaho / Yle

Liikenneopettaja Seppo Smedberg pääsi kerran seuraamaan rattiin nukahtamista pelottavan läheltä.

Hän oli matkalla kaverinsa kanssa Joensuusta Kuopioon. Kaveria väsytti, mutta hän halusi ajaa, koska oli luvannut. Apumiehen paikalla istunut Smedberg tarkkaili kaveriaan.

Jonkin matkaa ajettuaan kuljettaja alkoi haukotella. Silmiä hiersi. Seuraavaksi ajonopeus alkoi heilahdella. Auto alkoi ajautua kohti vastaantulijoiden kaistaa. Uudelleen ja uudelleen kuljettaja oikaisi ajolinjan – kunnes ei enää kyennyt. Silloin apukuski tarttui rattiin.

– Sanoin, että "älä pelleile". Kaveri vastasi, että ei hän pelleillyt. Hän nukahti rattiin, Smedberg kertoo.

Kuljettajan silmät olivat pysyneet koko ajan auki eikä hänen päänsä ollut nyökähdellyt. Jälkeenpäin hän kertoi kuulleensa moottorin äänen ja tuulen suhinan ja tunteneen, kuinka joku tarttui rattiin kiinni.

– Ja siihen hän heräsi. Hän sanoi, ettei ollut nähnyt vähään aikaan mitään.

Tämä on esimerkki automaattisesta käyttäytymisestä, sanoo uneen ja liikennelääketieteeseen erikoistunut professori Markku Partinen. Monilla meistä on kokemuksia siitä, miten kääntyy risteyksestä väsyneenä väärään suuntaan ja havahtuu vasta jälkeenpäin.

Pahimmillaan aivot voivat olla jo täydessä unessa, vaikka silmät ovat auki ja kädet puristavat rattia. Juuri tästä oli kyse Smedbergin tarinassa.

– Ihminen voi olla ajaessaan yli kymmenen sekuntia unessa tietämättään, professori Markku Partinen sanoo.

Näin väsymysonnettomuus tapahtuu

Jokaisen autoilijan olisi hyvä ymmärtää, että kukaan ei nukahda silmänräpäyksessä. Sitä edeltää väsyneenä ajaminen, jonka seurauksia on kymmenittäin. Tarkkaavaisuus huononee. Reaktiot hidastuvat. Ennakointikyky heikkenee, riskinotto lisääntyy, ajonopeus vaihtelee ja ajolinja heiluu.

Animaatio, joka esittää kaistalta ajautuvaa autoa.
Rattiin nukahtava voi olla nukuksissa kesken ajon tietämättään jopa kymmenen sekuntia. Siinä ehtii tapahtua paljon.Asmo Raimoaho / Yle

Puhutaan vireystilan laskusta. Se on yhteinen nimittäjä joka kahdeksannen kuolemaan johtaneen liikenneonnettomuuden taustalla vuosina 2007–2016. Tuona aikana tapahtui 261 kuolonkolaria, joihin väsyneen kuljettajan virhe oli osasyy. Niiden lisäksi sattui vielä 131 kolaria, jotka johtuivat kuljettajan nukahtamisesta.

Väsyneenä ajetut kuolonkolarit ovat paljon yleisempiä kuin ne, joissa kuljettaja on yksiselitteisesti nukahtanut rattiin. Tutkijoiden mukaan väsymys on taustalla myös monessa rattijuopon kohtalokkaassa onnettomuudessa.

– Suurin osa väsymisonnettomuuksia ei ole rattiin nukahtamisia, Partinen huomauttaa.

Halusimme selvittää turvallisissa oloissa, miten väsyneenä ajettu kolari tapahtuu ja miltä se tuntuu. Juttu jatkuu videon jälkeen.

Nainen ajaa pimeänajosimulaattorilla, opettaja seuraa vierestä.
Toimittaja Maija Ilmoniemi teki autokoulun pimeänajosimulaattorin ensin hyvin nukutun yön jälkeen. Tältä videolta näet, mitä tapahtui, kun hän teki saman kokeen 30 tunnin valvomisen jälkeen.

– Nyt alkaa sattua silmiin.

Ylen toimittaja Maija Ilmoniemi halusi kokeilla, miten valvominen vaikuttaa ajamiseen. Hän suoritti pimeänajokokeen Kuopion ajoharjoittelurata Oy:n simulaattorilla ensin hyvin nukutun yön jälkeen. Seuraavan kerran hän istui simulaattoriin 30 tunnin valvomisen jälkeen. Väsymyksen lieveilmiöt iskivät heti vastaan.

– Nyt huomaat, miten helposti nopeus vaihtelee, huomauttaa testiä vierestä seuraava liikenneopettaja Seppo Smedberg.

– Ja miten vaikea on pitää ajolinjoja, kun nopeus nousee. Kahden asian tekeminen yhtä aikaa vaikeutuu, kun on väsynyt.

Väsyneenä ajetun kolarin riskiin vaikuttaa monta tekijää. Edellisenä yönä nukutun unen määrä on niistä tärkein, sanoo professori Markku Partinen.

On tutkittu, että 18 tunnin valvominen vastaa reaktioajoissa puolen promillen humalaa. 24 tunnin valvomisen jälkeen ollaan jo yhden promillen humalaa vastaavassa tilassa. Lähes samoihin lukemiin päästään, kun nukutaan viikon verran huonosti joka yö.

"En yhtään nähnyt sitä!"

Valvomisen seuraukset joutuu huomaamaan myös simulaattorissa istuva toimittaja.

Simulaattori tuo kuljettajan eteen vaaratilanteita, joista hänen on selvittävä. Yksi niistä on tielle juokseva peura. Virkeänä ajaessa toimittaja ehti jarruttaa ennen kuin törmäsi peuraan. Valvomiskokeen jälkeen peura on kuitenkin puskurissa ennen kuin jalka kunnolla ehtii jarrulle.

Törmäsit peuraan, simulaattori ilmoittaa koruttomasti.

– En yhtään nähnyt sitä! Tuijotin vain eteen enkä yhtään havainnoinut sivuille, Ilmoniemi tunnustaa.

Toimittajan testi oli leikkimielinen, mutta ilmiö on täyttä todellisuutta. Huolestuttavinta on, että väsyneenä ajetut kolarit eivät ole vähentyneet. Samaan aikaan, kun liikenteestä on tullut yhtä turvallisempaa ja onnettomuuksia tapahtuu vähemmän, väsymysonnettomuuksien määrä ei ole laskenut – suhteellisesti se on jopa kasvanut.

Kysyimme asiantuntijoilta, mistä ilmiö johtuu. Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.

Grafiikka, joka kertoo että joka kahdeksannessa kuolemaan johtaneessa onnettomuudessa kuljettajan väsymys oli vaikuttava tekijä.
Asmo Raimoaho / Yle

Nykyihmisen arki on hektistä, jossa unesta tingitään ja ennen nukkumaanmenoa ei malteta rauhoittua. Tällainen elämänrytmi vaikuttaa unen laatuun ja sitä kautta myös ajamiseen, sanovat asiantuntijat. Lopulta kyse on kunkin kuljettajan omasta asenteesta.

– Ihmiset eivät tule ajatelleeksi väsymystä. Rattiin nukahtaminen on harvinaista. Sitä edeltää aina se, että tuntee itsensä väsyneeksi. Silloin pitäisi uskoa, professori Markku Partinen sanoo.

Kaikki kuljettajat eivät usko. Vaikka valvomalla saa reaktiokykynsä yhtä sekaisin kuin juopottelemalla, väsyneenä ajamista ei pidetä yhtä suurena riskinä. Joillekin kuljettajille kuljettajan vaihtaminen voi olla suoranainen kunniakysymys. Omaa haavoittuvaisuutta ei ymmärretä.

– Teimme kerran kokeen kuljettajan kanssa, joka väitti pystyvänsä ajamaan väsyneenä Helsingistä Ouluun. Vieressä oli apukuski ja seurasimme kuljettajan silmänliikkeitä ja aivosähkökäyrää, Partinen kertoo.

– Jyväskylän jälkeen hän ajoi satoja metrejä niin, että aivot olivat ihan selvästi unessa. Jälkeenpäin hänellä ei ollut mitään käsitystä siitä, että hän oli nukkunut.

Oletko joutunut kolariin väsymyksen tai nukahtamisen vuoksi? Kerro tarinasi. Ota yhteyttä toimittajaan: veli-pekka.hamalainen@yle.fi

Luulitko, että väsyneenä kolaroivat vain seniorikuskit? Päinvastoin!

Väsyneenä ajetuissa ja rattiin nukahtamisesta johtuvissa kuolonkolareissa on eroja. Rattiin nukkuja ohjaa usein autonsa vastaantulijoiden kaistalle. Tämä johtuu teiden kallistuksesta. Tavallisesti rattia on koko ajan käännettävä hiukan vastapäivään. Kun lihakset rentoutuvat, vääntömomentti kasvaa. Väsynyt kuljettaja ajautuu useammin ulos omalta kaistaltaan.

Eroja on myös siinä, kuka istuu ratin takana. Väsyneenä kolareita ajavat kuljettajat parhaassa iässä ja varsinkin nuoret.

Ajokortillisten autoilijoiden määrään suhteutettuna alle 25-vuotiaalla kuljettajalla on 2,5-kertainen riski ajaa kolari väsyneenä muun ikäisiin autoilijoihin verrattuna. Tilasto ei yllätä kuopiolaista liikenneopettajaa Seppo Smedbergiä.

– Kun olen jututtanut autokortin saaneita nuoria, kokemus on että noin 70 prosentilla heistä on kokemusta väsyneenä ajamisesta ensimmäisen kahden kortillisen vuoden ajalta.

Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.

Grafiikka, joka esittelee yleisimpiä tekijöitä väsymysonnettomuuksien taustalla.
Kesä, aamuyö ja kuljettajan nuoruus yhdistävät monia onnettomuuksia, joihin kuljettajan vireystilan lasku on osasyy. Myös alkoholi on usein osa yhtälöä.Asmo Raimoaho / Yle

Tilastollisesti kolareita sattuu väsyneille nuorille etenkin viikonloppuisin puolenyön jälkeen. Tämä saa asiantuntijat miettimään, olisiko taustalla esimerkiksi pitkiä baarireissuja, jotka ottavat kuljettajankin voimille.

– Valvotaan pidempään, lähdetään bailaamaan, kuski on saattanut ottaa yhden oluen. Takaisin lähdetään 3–4 aikaan. Vaikka kuljettajalla ei ole enää yhtään alkoholia veressä, riski on suuri, professori Markku Partinen sanoo.

Yksi keino on ylitse muiden väsymyksen torjunnassa

On olemassa paljon keinoja, jotka auttavat kuljettajan väsymiseen. Voimanokoset, eli kahvikupin jälkeen otetut 15–30 minuutin torkut, on yksi. Riittävien taukojen pitäminen on toinen ja hyvä matkaseura kolmas.

Eri puolilla maailmaa on kokeiltu myös erilaisia teknisiä apuvälineitä nukahtamisen estämiseksi. Yksi sellainen on korvan taakse laitettava sensori, joka surahtaa, kun pää nyökähtää. Usein ihminen ehtii kuitenkin olla unessa, ennen kuin pää nyökähtää.

Tehokkaammaksi vaihtoehdoksi ovat osoittautuneet erityisvalmisteiset silmälasit, joiden pokaan on kiinnitetty silmien liikkeitä rekisteröivä pienenpieni sensori. Kun silmäluomet alkavat pysyä kiinni liian pitkään, lasit hälyttävät. Vastaavaa tekniikkaa ilmestyy vähitellen myös autoihin.

Mutta vaikka tulevaisuuden tekniikka estäisi rattiin nukahtamisen, väsyneenä tehtyjä virheitä se tuskin estää. Sen vuoksi mikään ei ole yhtä tehokas keino kuin riittävä lepo ennen liikenteeseen lähtemistä.

Miten omat ajo- ja lepotapasi vaikuttavat väsyneenä ajetun kolarin riskiin? Tee testi alla:

Juttua varten on haastateltu myös Onnettomuustietoinstituutin liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Rätyä ja psykiatrian erikoislääkäri Antti Lepolaa. Lisäksi lähteenä on käytetty Vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimikunnan raporttia "Väsymys ja nukahtaminen kuolemaan johtaneissa liikenneonnettomuuksissa" (2004).

Juttua korjattu 21.12: Toisin kuin artikkelin alkuperäisessä versiossa luki, jutussa ollut pimeänajosimulaattori oli Kuopion ajoharjoittelurata Oy:n, ei Savon auto-opiston. Mukana on useampi autokoulu.