Mäkikotkat eivät enää lennä Helsingissä – Herttoniemen hyppytornin purkamisen jälkeen isoon mäkeen on lähdettävä Lahteen

Kaupungin mukaan huonoon kuntoon päässeen tornin korvaamiseen uudella ei tällä hetkellä ole varoja. Harrastajien mukaan mäkihyppyharrastus käytännössä päättyy Helsingissä.

mäkihyppy
Aarne Kuisma on ollut mukana Herttoniemen mäkihyppääjien toiminnassa 1960-luvulta saakka.
Aarne Kuisma on ollut mukana Herttoniemen mäkihyppääjien toiminnassa 1960-luvulta saakka.Vesa Marttinen / Yle

Helsingin mäkihyppääjät ovat pettyneitä kaupungin päätökseen purkaa Herttoniemen hyppyrimäki. Kulttuuri- ja liikuntalautakunta päätti asiasta viime viikolla.

Helsingin mäkihyppääjien pitkäaikainen puuhamies Aarne Kuisma uskoo, että tornin purkamisen myötä mäkihyppyharrastus käytännössä päättyy Helsingissä lähes kokonaan.

– Kyllä me melkein kuolinisku on, ei siinä paljon vaihtoehtoja ole. Se on lajin ja sen harrastajien kannalta hyvin valitettava tilanne.

Herttoniemessä on yhteensä kolme mäkeä. Kuisman mukaan kaksi jäljelle jäävää tornia palvelevat hyppääjiä kuitenkin korkeintaan vain 12 vuoden ikään saakka. Sen jälkeen hyppääjien on siirryttävä isompiin mäkiin.

– Monille mäet ovat jo jääneet liian pieneksi ja meiltä harrastajat ovat siirtyneet Lahteen.

Nuoren tytön kuolemaan johtanut onnettomuus nosti mäkitornin kunnon esille

Heinäkuussa uusitun kuntotarkastuksen mukaan hyppyrimäen kunto aiheuttaa riskin rakenteiden äkillisestä sortumisesta. Tornin korjaamisen sijaan on taloudellisempaa uusia torni kokonaan nykyaikaisella mäkihyppytornilla.

Kaupungin laskelmien mukaan tämä maksaisi 300 000 euroa, johon kaupungilla ei ole varoja. Mäkihyppyseuran mukaan uuden tornin voisi saada huomattavasti arviota halvemmallakin.

– Meillä on sellainen käsitys, että se olisi noin 100 000 euron paikkeilla tuo ylämäen osuus. Minun käsityksen mukaan mäessä voisi vielä hypätäkin, mutta totta kai varmuus on aina varmuutta, sanoo Kuisma.

Kuisma näkee, että prosessi mäen purkamisesta sai alkusykäyksensä vuonna 2015 sattuneesta onnettomuudesta.

Poliisin nauha hyppyrimäessä
Yle

16-vuotias tyttö kuoli Herttoniemessä sattuneessa hyppyrimäkiturmassa, kun kolme nuorta osui mäkeä laskiessaan teräsvaijeriin. Kaikki kolme saivat vammoja kaulan alueelle ja yksi heistä kuoli tapahtumapaikalle.

Käräjäoikeus tuomitsi tapahtuman johdosta yhteensä viisi henkilöä kuoleman- ja vammantuottamuksesta.

– Halutaan päästä pois siitä epävarmuudesta, että jotain muutakin voi sattua. Alue on kuitenkin nykyään täysin aidattu eli lähtökohdat ovat nyt on toisenlaiset kuin silloin, sanoo Kuisma.

Hyppytornin purkamisen kustannuksiksi on arvioitu noin 150 000 euroa. Kaupunginmuseo on suullisessa kannanotossaan ilmoittanut, että hyppyrimäen purkamiselle ei ole kulttuurihistoriallisella perusteella estettä.

Mäen purkamisaikataulusta ei ole vielä päätöstä. Helsingin kaupungin liikuntapaikkapäällikkö Petteri Huurre kertoo, että asiasta ei ole käyty vielä tarkempaa kaupunkiympäristön toimialan kanssa. Aikataulut ja muut yksityiskohdat selviävät siinä yhteydessä.

Lajin harrastajat ovat vähentyneen takavuosista

Menneinä vuosikymmeninä Herttoniemessä elettiin mäkihypyn kulta-aikaa ja se on ollut maan käytetyimpiä mäkihyppypaikkoja. Myös Kuismalla on paljon rakkaita muistoja vuosien varrelta.

Hän uskoo, että mäkihyppy ei ole lajina pystynyt kilpailemaan isojen massalajien rinnalla. Tämä näkyy sekä harrastajien määrässä että lajin rahoittamisessa.

– Meille on aina sanottu, että kun teitä on niin vähän. Joukkuelajeissa yksilön ei tarvitse aina olla niin hyvä, mutta hän voi pärjätä silti hyvin joukkueen mukana. Tässä lajissa on kuitenkin aivan yksin. Kukaan ei auta sillä hetkellä, kun löysää irti puomista, vaan se on itse osattava tehdä, sanoo Kuisma.

Juttua on muokattu 18.9. klo 6.05. Juttuun lisätty liikuntapaikkapäällikkö Petteri Huurren kommentti ja jutun pääkuva on vaihdettu.