Sadonkorjuu ja syyskylvöt hyvin aikatauluissa – kuivuus verotti satoa varsinkin Etelä-Suomessa

Erot satotasoissa ja sadon laadussa ovat erittäin suuret eri alueiden ja tilojen välillä. Vaikea kasvukausi on tuomassa muutoksia ensi vuoden viljelyyn.

maanviljely
Puimuri kaurapellolla.
Pääosa viljasadosta saatiin korjattua hyvissä olosuhteissa.Katja Halinen / Yle

Sadonkorjuu ja syyskylvöt ovat hyvin aikataulussa, ilmenee ProAgrian kasvutilannetiedotuksesta. Viljojen puinnit on saatu lähes päätökseen, ja pääosa sadosta saatiin korjattua hyvissä olosuhteissa.

Sateet hieman hidastavat puintien viime vaiheita.

Erot satotasoissa ja sadon laadussa ovat erittäin suuret eri alueiden ja tilojen välillä. Pahiten kuivuudesta kärsivät eteläisen Suomen kasvustot.

Ruissato jäi tavanomaista pienemmäksi lähes koko Suomessa. Samoin kevätvehnän viimeisten erien sato jäi tavanomaista pienemmäksi suuressa osassa maata. Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa kevätvehnän sato oli huono.

Ohran ja kauran viimeisien erien sato jäi useimmilla alueilla selvästi keskimääräisestä. Maan eteläosan kuivimmilla alueilla satotasot jäivät alle puoleen tavanomaisesta.

Kesän vaikeista olosuhteista selviytyivät parhaiten syysviljat, vanhat apilanurmet, aikaisin kylvetyt kasvustot, herne, maissi ja öljykasvit.

Viljasadosta on ehditty myydä ja toimittaa eteenpäin tiloilta vain pieni osa, sillä kauppa on ollut pysähdyksissä viljelijöiden odottaessa vielä viljojen hintojen nousua.

Maan keski- ja pohjoisosissa myytävää viljasatoa on vähän. Siellä viljasato menee pääosin rehuksi omalle karjalle tai lähiseudun kotieläintiloille.

Kuivuuden myötä tulivat tuholaisongelmat

ProAgrian johtavan asiantuntijan Sari Peltosen mukaan takana on haasteellinen kasvukausi.

Gammayökkönen oli se kesän mediapersoona tuolla tuholaisrintamalla.

Sari Peltonen

– Onneksi se nyt kuitenkin päättyi sillä tavalla hyvin, että puinnit ja sadonkorjuu ovat lähes päätöksessä ja saatu tehtyä hyvissä olosuhteissa, Peltonen sanoi Ylen Radio Suomen Suomen Radiossa tänään tiistaina.

Sadosta menetettiin hänen mukaansa kolmannes kuivuuden takia. Kuivuuden myötä nähtiin myös erilaisia tuholaisongelmia. Poikkeuksellisia tuhoja aiheuttivat Peltosen mukaan yökkösperhoset.

– Gammayökkönen oli se kesän mediapersoona tuolla tuholaisrintamalla. Se aiheutti paikoin hyvinkin rajuja tuhoja, mutta onneksi ne kuitenkin jäivät alueellisesti aika rajatuiksi. Yksittäiset viljelijät saattoivat kyllä kokea aika rajujakin menetyksiä, Peltonen jatkoi.

Peltosen mukaan sääoloiltaan hankala kasvukausi on tuomassa muutoksia ensi vuoden viljelyyn.

– Viljelijät arvioivat tilannetta nyt erityisesti siitä näkökulmasta, että minkälainen kasvivalikoima otetaan viljelyyn ja miten sen avulla pystyttäisiin riskiä jakamaan ja vähentämään. Erityisesti jos tulee sääriskejä, siellä olisi eri tyyppisiä kasvilajeja, jolloin sääriski ei yhtä rankasti kohtelisi koko peltoalaa, Peltonen selitti.