Oletko harmaan ylityön tekijä? Varsinkin asiantuntijapiireissä tehdään ylityötä palkatta

Harmaata eli palkatonta ylityötä voi kertyä esimerkiksi siitä, että selvittää työasioita illalla kotona.

työelämä
Sormi osoittaa kannettavan tietokoneen ruutua.
Ralf Hirschberger / EPA

Lähes kaikki työntekijät tekevät ylitöitä ajoittain. Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Mikko Härmä kertoo, että ylitöitä kertyy lähes yhden työpäivän verran viikossa.

– Ylitöitä tehdään erityisesti teknisillä aloilla. Asiantuntijoilla, rahoituksessa, lääkäreillä ja johtajilla on tavallista enemmän palkatonta ylityötä, sanoi Mikko Härmä Yle Radio 1:n Ykkösaamussa.

Varsinainen ylityö on vapaaehtoista ja lähtee yleensä työnantajan tarpeesta.

– Työntekijä ei yleensä vastusta ylityötä, koska siitä tulee lisätuloja. Toisaalta varsinkin asiantuntijapiireissä on monenlaista joustoa, jossa ehkä työaikaa ei seurata vaan sitä, että asiat saadaan tehtyä. Silloin tulee harmaata ylityötä.

Tutkimusprofessori Mikko Härmä näkee työaikojen joustoissa hyviä puolia myös työntekijöille.

– Työajat joustavat myös työntekijän suuntaan. Työntekijälle on tärkeää, että voi vaikuttaa esim. työaikoihin.

Harmaasta ylityöstä ei makseta

Ammattiliitto Pron palvelusektorin johtaja Minea Pyykönen kertoo, että liiton jäsenet tekevät keskimäärin vajaan tunnin ylityötä viikossa. Pron jäseniä ovat koulutetut asiantuntijat ja esimiehet. Pyykönen on huolissaan harmaasta ylityöstä.

– Harmaata ylityötä tehdään puoli tuntia viikossa. Harmaasta ylityöstä ei saa välttämättä mitään korvauksia. Harmaata ylityötä on esimerkiksi se, kun selvität illalla vaikkapa kotona jotain työasiaa. Toisaalta ylityöt vaihtelevat alakohtaisesti. Joka kymmenes Pron jäsen tekee jopa 47-tuntista työviikkoa. Se on aika paljon, kun normaali työaika on 35,5 tuntia tai 40 tuntia viikossa, arvioi Pyykönen,

Minea Pyykösen kokemuksen mukaan harmaata ylityötä tekevät usein esimiehet ja naiset useammin kuin miehet. Mutta miksi töitä ei kirjata?

– Luulen, että siihen liittyy hyvän työntekijän syndrooma. Halutaan uhrautua työnantajan puolesta ja suhtaudutaan intohimoisesti työhön. Sitä välttämättä edes katsota työksi, vaikka faktisesti ihminen tekee töitä eikä ole vapaa-ajalla, sanoo Pyykönen.

Palkattomien ylitöiden syntyminen voi johtua myös työntekijän tavasta tehdä töitä.

– On vaikea erottaa, miten paljon työpaikan kulttuuri vaikuttaa ja miten paljon ihmisten velvollisuudentunto vaikuttaa. Monet haluavat myös pyrkiä uralla eteenpäin eivätkä laske työaikaa. Palkattomista ylitöistä voi koitua myös positiivista kehitystä työuralla, sanoo Mikko Härmä.

Härmän mukaan johtamisella on suuri merkitys näyttää, miten tehdään ylitöitä.

– Esimiehet näyttävät mallia. Jos lähetetään sähköposteja viikonloppuna tai jopa edellytetään palkatonta ylityötä. Pieleen menee silloin, kun ihmiset alkavat väsyä ja työilmapiiri kiristyy.

Minea Pyykösen mielestä hyvää esimiestyötä on se, että työntekijä voi tulla puhumaan avoimesti palkattomista ylitöistä.

– Myös työsuojeluvaltuutetun tai luottamusmiehen kautta voi viedä asioita eteenpäin, jos mitään ei tapahdu ja työntekijä uupuu.

Palautuminen ylitöistä

Jos palautuminen ylitöstä on heikkoa ja univajetta kertyy, seurauksena voi olla terveysriskejä.

– Jo yhden viikon jatkuvan valvomisen seurauksena vaikutukset sokeritasapainoon ja vastustuskykyyn alkavat näkyä. Mutta vasta, kun työaika on jatkuvasti yli 50 tuntia viikossa, ollaan vaaravyöhykkeellä, sanoo Mikko Härmä Työterveyslaitoksesta.

Härmän mukaan palautumista kuitenkin tarvitaan joka päivä.

– Pitäisi nukkua joka yö 7–8 tuntia ja vähintään joka viikko pitäisi päästä palautumaan vapaapäivinä.

Teollisuuden työntekijät ja toimihenkilöt aloittivat maanantaina ylityökiellon vastatoimena hallituksen suunnitelmille heikentää irtisanomissuojaa alle 20 työntekijän yrityksissä. Ylityökiellot koskevat teollisuuden työntekijöitä Teollisuusliitossa sekä ammattiliitto Prossa.

Ammattiliitto Pron palvelusektorin johtaja Minea Pyykönen kertoo, että ylityökiellon piiriin on valittu aloja, jossa niiden vaikuttavus on suurin.

Myös Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto on julistanut ylityökiellon useille aloille. Ylityö - ja vuoronvaihtokielloista ovat kertoneet terveydenhuoltoalan Tehy sekä Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer.

Kuuntele haastattelu Yle Areenasta

Lue lisää:

Työmarkkinoilla irtisanomiskiista kärjistyy, kun ylityökiellot astuvatvoimaan – HUS: Joitain leikkauksia saatetaan joutua perumaan

Super, Tehy ja JHL liittyvät hallituksen vastustajiin – julistivatylityö- ja vuoronvaihtokiellot