Talousjättien taistelu kiristyy – USA painaa päälle, Kiina luottaa omaan voimaansa

Ainakin yhdessä asiassa Kiina on vahvoilla USA:n kanssa käymässään kauppasodassa: totalitaarisen valtion johtajien ei tarvitse olla huolissaan kansansuosiosta.

Kiina
Tullikorotusten kohteeksi joutunut Talakin tekstiilitehdas Jiangsun maakunnassa.
Tullikorotusten kohteeksi joutunut Talakin tekstiilitehdas Jiangsun maakunnassa.Aleksandr Plavevski / EPA

Presidentti Donald Trump on haastanut Kiinan avoimesti kauppasotaan. Taloudellisesti kiistelystä ei hyödy kumpikaan.

Jos tilanne kiristyy vielä nykyisestä, jäljelle jää vain kysymys, kumpi häviää vähemmän.

Kiinalla käytössä monia keinoja

Köyhä Kiina ei ole millään tavalla aseeton kauppasodassa Yhdysvaltoja vastaan.

Amerikkalainen televisiokanava CNBC (siirryt toiseen palveluun) listasi keinoja, joilla Peking pystyy tekemään Washingtonin elämän tukalaksi.

Ankarin, ja ilmeisesti molemmille tuhoisa tapa, olisi jäädyttää Yhdysvaltain joukkovelkakirjojen osto. Ja jos Kiina yllättäen päättäisi myydä suuria määriä velkakirjoja, korot pomppaisivat Yhdysvalloissa nopeaan nousuun.

Tätä teoreettista mahdollisuutta kuvaillaan "ydinase-vaihtoehdoksi". Tuoreimpien arvioiden mukaan (siirryt toiseen palveluun) Yhdysvaltain laskennallinen valtionvelka Kiinalle on 1,18 biljoonaa dollaria.

Yksi merkittävä tekijä kauppakiistassa on se, että Kiinan presidentin Xi Jinpingin ei tarvitse ottaa kansalaisten mielipiteitä huomioon samalla tavalla kuin länsimaissa tavataan tehdä.

Maan lehdistö on puolue-eliitin hallinnassa, ja totalitaarinen järjestelmä takaa sen ettei kansalaisten mielipidettä välttämättä kuunnella ollenkaan.

Tämän takia Kiina voi hyvinkin sietää taloudellisia tappioita ilman yhteiskuntarauhan järkkymistä. Valtionjohto voi myös määrätä pankit rahoittamaan yrityksiä, jotka kärsivät amerikkalaisten tullikorotuksista.

Kiinan johtajilla ei myöskään ole kiirettä saada ratkaisua aikaan, kun taas Yhdysvalloissa tuloksia täytyy tulla nopeasti tai muuten kansalaiset vaihtavat vaaleissa päättäjiä.

Xi Jinping ja Donald Trump.
Artyom Ivanov / AOP

Turismille stoppi?

Vaikka Kiina on köyhä maa, yli 1,3 miljardin ihmisen suuruisesta väestöstä löytyy myös varakkaita kuluttajia.

Kiinalla on enemmän ulkomailla käyviä turisteja kuin millään muulla maailman maalla, ja esimerkiksi Suomessa he käyttävät keskimäärin selvästi enemmän rahaa kuin länsimaalaiset.

Tätä tietoa Kiina osaa käyttää myös politiikan välineenä. Viimeksi turismi-kortin voiman sai tuta Etelä-Korea viime vuonna.

Kiina suuttui Soulille, kun se suostui ottamaan maaperälleen amerikkalaisten ohjuspuolustusjärjestelmän.

Peking pisti Etelä-Korean matkustuskieltoon. Etelä-Korea menetti arvioiden mukaan 15,6 miljardia dollaria matkailukuluja. Se tarkoitti samalla työpaikan menetystä yli 400 000 eteläkorealaiselle.

Yhdysvaltoihin sama keino ei tepsisi yhtä tehokkaasti. Vuosittain Amerikassa vierailevat (siirryt toiseen palveluun) kolmisen miljoonaa kiinalaista jättävät kuitenkin maahan pitkälti yli 20 miljardia dollaria.

kiinalaisturisti videokuvaa
Markku Pitkänen / Yle

Kiinan heikot kohdat

Aasian jättiläinen Kiina ei kuitenkaan ole niin vahva kuin mitä se antaa julkisissa puheissa ymmärtää.

– Me emme pelkää kauppasotaa. Kiina ei koskaan alistu ulkoisen painostuksen alla, Kiinan apulaistalousministeri Zhu Guangyao vakuutti lehdistötilaisuudessa elokuussa.

New York Times -lehti (siirryt toiseen palveluun) kiinnitti huomiota siihen, että tullien korotuksissa Kiina on ehtinyt kuluttaa monia valttikorttejaan. Lehti arvioi, että Kiinan vastatullit koskevat jo nyt yli kolmasosaa Yhdysvalloista ostettavista tuotteista.

Ehkä siksikin Kiina on toistaiseksi käyttäytynyt varsin sopuisasta.

– Kiinan reaktioista nyt asetettuihin tulleihin näkee, että se toki vastaa niihin, mutta se jättää vastauksen aika pieneksi. Kiina pyrkii jotenkin luovimaan tästä ohi niin, että tilanne ei kärjistyisi merkittäväksi kauppasodaksi, Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Juuso Kaaresvirta arvioi.