Väärin käytetty vessanraikastin voi tuoda palokunnan paikalle – moni automaattihälytys saa alkunsa ilman tulta ja savua

Myös suihkussa käynti tai tomera valaisimien pölyttäminen voi laukaista hälytyksen julkisissa tiloissa.

hälytysjärjestelmät
Palomies.
Palonilmaisin voi reagoida jopa hiuslakkaan tai muihin aerosoleihin, jos niitä suihkutetaan liian lähellä.Fredrika Sundén / Yle

Automaattisen palohälytyksen voi laukaista yllättäväkin asia, kuten vessareissun jälkeinen huomaavaisuus.

Paloesimies Antti Välimäki Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitokselta on todistanut viime aikoina tilanteita, joissa rakennus on tyhjentynyt palohälytyksen takia. Syynä on ollut aerosoliraikastimen käyttö vessassa.

– Jos aerosolia pitää käyttää, niin sitä pitäisi käyttää pöntön suuntaan ja vielä maltillisesti, ettei ihan koko huonetta täyteen sumuta, neuvoo Välimäki hymy äänessä.

Jotkut paloilmaisimet reagoivat myös muihin niihin osuviin aerosoleihin kuten hiuslakkaan, deodoranttiin tai hajuveteen.

Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueella on kirjattu vuoden sisään noin 500 automaattihälytystä. Vain neljässä prosentissa kyse on rakennuspalosta.

Yli neljäsosassa syy jää selviämättä. Syynä voi olla esimerkiksi se, että palonilmaisin vetelee viimeisiään.

70 tapauksessa syynä on ollut "muu savu ja pöly". Tähän luokkaan kuuluvat aerosolisuihkeet, mutta myös muun muassa ilman epäpuhtaudet, kaasuvuodot ja ajoneuvojen pakokaasut. Aerosolien ja vastaavien osuus on alle viisi prosenttia.

Muu savu ja pöly ovat yhtä yleinen lähdön aiheuttaja kuin ruuan valmistus.

Turhia hälytyksiä ei ole

Paloesimies Antti Välimäki arvioi, etteivät monetkaan hoksaa toimintansa seurauksia. Hiuslakkaa suihkuttava käsi voi olla hyvinkin lähellä ilmaisinta, varsinkin jos kyseessä on pitkä ihminen.

Ilmaisimessa voi myös olla infrapunasäde, joka katkeaa molekyylien osuessa siihen ja laukaisee hälytyksen. Hälyttimet ovat herkkiä laitteita, jotka tekevät työtään – eikä hälytys ole silloin ollut väärä.

– Laite on toiminut aivan oikein. Ihminen ei vain ole miettinyt toimintaa etukäteen, summaa Välimäki.

Aiheuttaja löytyy kun palomies näkee, mistä tilasta hälytys on alkanut – loppu hoituu aistinvaraisesti.

Suihkutteluun ja siivoukseenkin huomiota

Ilmaisimet reagoivat myös kuumaan vesihöyryyn, mihin kannattaa varautua, jos käy suihkussa työpaikallaan. Myös tomerat siivousoperaatiot ovat tuoneet palokunnan paikalle: valaisimien pölyttäminen voi saada aikaan hälytyksen kouluissa tai laitoksissa.

– Kun pyyhitään pölyjä lamppu- tai sähkökiskojen päältä, kannattaisi varautua siihen, että jos laitteistojen irtikytkentöjä ei tehdä, voi mennä hälytys eteenpäin. Sen jälkeen se todennäköisesti muistetaan huomattavasti paremmin, sanoo paloesimies Antti Välimäki.

Talviaikaan hälytyksen saa usein aikaan pakkanen, jos ilmaisin on väärässä paikassa tai eristyksen tai ilmanvaihdon kanssa on huoltoa vaativia ongelmia.

– Ilmaisimet ovat kauhean herkkiä laitteita, mikä on tietenkin hyvä asia tosi tilanteessa, muistuttaa Välimäki.