Lastenhoito ei estä maahanmuuttajaäitejä oppimasta suomea – Kielikurssilla paistetaan piirakoita ja retkeillään lasten kanssa

Maahanmuuttajaäitien kielikurssilla opetellaan suomen kielen lisäksi arjen taitoja. Lapsille kurssien ajaksi saatu hoitopaikka helpottaa äitien osallistumista merkittävästi.

kotouttaminen
Kahvihetki maahanmuuttajaäitien kielikurssilla Kotkassa.
Opiskelun lomassa on aikaa kahvihetkelle.Juulia Tillaeus / Yle

Ryhmä nuoria naisia istuu pyöreän pöydän ääressä katseet valkoiseen paperiin naulittuina. Kynä hakee paikkaansa ruutupaperin viivojen välissä, kun naiset jäljentävät paperin tekstiä.

Kohta kirjaimet asettuvat paikoilleen, ja niistä muodostuu sana aurinko.

Saavutus ei ole itsestäänselvä, sillä suurin osa pöydän ympärille kerääntyneistä naisista on luku- ja kirjoitustaidottomia. He ovat tulleet Suomeen pakolaisina eri maista, esimerkiksi Syyriasta, Eritreasta ja Turkista.

Nyt jokaisella heistä on oleskelulupa – ja tarve kotoutua uuteen kotimaahansa.

Suomalaiseen elämäntapaan käytännön kautta

Paikalla olevat naiset ovat pienten lasten kotiäitejä Kymenlaaksosta. He eivät juurikaan puhu tai ymmärrä suomea, mutta heillä on halu oppia.

Mutta sitä varten he ovat täällä – maahanmuuttajaäitien kielikurssilla Kotkassa. Kurssin tarkoituksena on kielenopetuksen lisäksi auttaa naisia kotoutumisessa ja tarjota heille vertaistukea.

Nainen kirjoittaa maahanmuuttajaäitien kielikurssilla Kotkassa.
Suurin osa maahanmuuttajaäitien kielikurssin osallistujista joutuu opettelemaan lukemisen ja kirjoittamisen alusta saakka.Juulia Tillaeus / Yle

– Edellisen ryhmän kanssa paistoimme raakapakastepiirakoita ja teimme munavoita. Sitten meillä oli vappujuhlat. Mukana on myös vähän tällaista kulttuurin opettelua, kieltenopettaja Tiinamari Vilkko kertoo.

Kurssilla tehdään myös esimerkiksi lähiluontoon ja kirjastoon suuntautuvia retkiä. Tarpeen mukaan perehdytään käytännön asioihin, kuten lääkäriajan varaamiseen.

Lapset mukaan

Juuri maahanmuuttajaäidit ovat vaarassa jäädä yhteiskunnan ulkopuolelle, sillä he hoitavat usein lapsia pitkään kotona. Ongelmaan on haettu useissa kunnissa ratkaisua maahanmuuttajaäideille tai -vanhemmille suunnatuista kielikursseista.

Maahanmuuttajaäitien kielikurssi on osa Kotkan avointa varhaiskasvatusta. Kieltenopettaja tulee paikallisesta kansalaisopistosta ja lastentarhanopettaja kaupungilta. Kun äidit opiskelevat pyöreän pöydän ääressä, lastentarhanopettaja pitää lapsista huolta.

– Nämä lapset ovat pääsääntöisesti pieniä, alle varhaiskasvatusikäisiä. Sen takia tälle on todella suuri tarve, että äidit voivat tulla tänne lastensa kanssa, Katariinan päiväkodin johtaja Irene Sipari-Vilhunen toteaa.

Monen lapsen isosisarukset ovat saman rakennuksen toisessa päässä, päiväkodissa.

Arabia tukikielenä

– Hyvää päivää, huudahtaa kieltenopettaja Tiinamari Vilkko.

– Hyvää päivää, toistavat naiset.

Kirjaimet – oman äidinkielen, saati sitten suomen – eivät ole useimmille kurssilaisille tuttuja. Suomen kielen opiskelu aloitettiinkin opettelemalla kirjoittamaan ja lausumaan kaksi suomen kielen yleistä vokaalia A ja E.

Maahanmuuttajaäitien kielikurssi Kotkassa.
Lapset ovat kurssilla samassa tilassa, jossa äidit opiskelevat.Juulia Tillaeus / Yle

– Kun kirjaimet alkavat olla tuttuja, alamme tehdä pieniä lukuharjoituksia. Tavuttaen aloitetaan, Tiinamari Vilkko kertoo.

Suurin osa kurssilaisista puhuu arabiaa. Siitä onkin muodostunut tärkeä tukikieli.

– Naiset selvittävät asioita keskenään. Tuntuu, että kaikki tulivat heti toimeen keskenään. Täällä on tosi kiva henki, Vilkko kiittelee.

Viime vuodenvaihteeseen saakka kielikursseja järjestettiin kuntien omalla rahoituksella tai erilaisten hankkeiden kautta. Tammikuussa vapaan sivistystyön lakia muutettiin, ja kursseille luotiin valtakunnallinen rahoitusmalli. Sen myötä kunnat voivat hakea valtionrahoitusta vapaan sivistystyön koulutukselle, joka on sisällytetty maahanmuuttajien kotoutumissuunnitelmaan.

– Se on tarpeen, koska tähän mennessä luku- ja kirjoitustaidon koulutusta on järjestetty säännönmukaisesti työnhakijoille. Kunnissa on kuitenkin myös paljon sellaisia henkilöitä, jotka eivät ole aktiivisia työnhakijoita, kuten kotiäidit, opetusneuvos Annika Bussman toteaa.

Kotkassa kurssin rahoitus tulee osittain kaupungin kotouttamisrahoista.

Maahanmuuttajaäitien kielikurssi Kotkassa.
Maahanmuuttajaäidit voivat ottaa omalle kielikurssilleen lapsensa mukaan.Juulia Tillaeus / Yle

Kurssi kiinnostaa

Kotkassa kurssi järjestettiin ensimmäistä kertaa viime syksynä. Ensimmäisellä kurssilla mukana oli puolenkymmentä äitiä, nyt jo kymmenen.

– Äidit tulevat tänne todella innokkaasti ja ovat sitoutuneita. He käyvät täällä aina, kun vain mahdollista. Äidit ovat opetelleet jo tulemaan kauempaakin bussilla, Katariinan päiväkodin johtaja Irene Sipari-Vilhunen toteaa.

Maahanmuuttotoimisto ohjaa naiset kurssille, ja kaikki osallistujat ovat sen asiakkaita. Muitakin innostuneita olisi.

– Olen kuullut, että tänne olisi tulijoita vaikka kuinka paljon. Ilmeisesti sana on levinnyt, että täällä oppii ja on mukavaa ja hyvä olla, Tiinamari Vilkko toteaa.

Roza Tweldemedhin maahanmuuttajaäitien kielikurssilla.
Eritrealainen Roza Tweldemedhin saapui Suomeen 1,5 vuotta sitten. Hänellä on kolme lasta.Juulia Tillaeus / Yle

Naiset kerääntyvät keittiöön. Yksi kaataa kahvia kuppeihin, toinen lämmittää lapselle ruokaa mikrossa. Iloinen puheensorina valtaa tilan.

– Kyllä on hyvä suomen kielen kurssi ja kaverit ja kaikki hyvin, eritrealainen Roza Tweldemedhin hymyilee.