Kielten opiskelu on lasten leikkiä – Tämän päivän 5-vuotiaat oppivat englantia paremmin kuin sinä

Lasten kielten opiskelun varhaistaminen on viimeistä niittiä vaille varmaa. Jatkossa jo ekaluokkalaisille lorutellaan vieraita kieliä säännöllisesti.

Kielikoulutus ja kieliopinnot
Opetusheti esikoulussa, lapset ympyrässä lattialla opettajan kanssa.
Otanmäen eskarilaiset opettelevat numeroita pehmonoppien avulla. Opettajana Tuire Mikkonen.Elisa Kinnunen / Yle

KajaaniLapset istuvat piirissä lattialla. Kukin lapsista heittää kahta suurta arpanoppaa, ensin sinistä, sitten keltaista. Kun nopat pysähtyvät alkaa rytminen numeroiden lukeminen – one, two, three, four. Välillä numeroiden sanomisen mukana taputetaan käsiä, välillä kyykistytään.

Kajaanin Otanmäessä päiväkoti osallistuu yhdessä satojen muiden koulujen ja päiväkotien kanssa kokeiluun, jossa lapsille opetetaan vierasta kieltä jo ennen kolmatta luokkaa.

Otanmäen koulun kieltenopettajan Tuire Mikkosen mukaan kielten opiskelu on sitä tehokkaampaa, mitä aikaisemmin sen aloittaa.

– Oppiminen on vähä erilaista kuin koulussa. Mennään leikkien, pelien, laulujen ja lorujen kautta – eli tehdään sitä, mitä lapset muutenkin tekevät.

Kangastaulussa nastalla kiinni englanninkielisiä nimiä lapuilla.
Lapset saavat "uudet" nimet englannintunnilla.Elisa Kinnunen / Yle

Lapset ovat Mikkosen opissa vasta kolmatta kertaa. Jokaisella lapsella on uusi, englanninkielinen nimi, jota tehdään tutuksi. Myös värien englanninkieliset nimet vilahtelevat lasten puheessa.

Päiväkodin johtajan Tiina Heikkisen mukaan englantia opiskellaan kerran viikossa maanantaiaamuisin. Samaa aihetta käsitellään sitten pitkin viikkoa muussakin toiminnassa.

Hyödynnetään herkkyyttä

Kun eskarilaiset menevät kolmoselle, opettajille voi tulla eteen pulma. Luokassa saattaa olla oppilaita, joille englannin kieli tulee ensimmäistä kertaa eteen, kun toiset ovat tutustuneet kieleen jo kolme vuotta: ensin eskarissa, sitten eka- ja tokaluokalla. Se ei kuitenkaan huoleta opetusneuvos Minna Polvista opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Vasta kolmannella luokalla otetaan käyttöön luku- ja kirjoitusharjoitukset.

– Siinä tarvitaan opettajan ammattitaitoa. Emme usko, että erot taidollisessa tasossa ovat merkittäviä kolmannella luokalla. Tämä siirtymävaihe varmasti menee kuntatasollakin ihan hyvin.

Lapsia piirissä lattialla opetushetkessä, keskellä muovisia ruokatarpeita
Iin kunnassa eskarilaiset opiskelevat ruokasanoja englanniksi.Saila Sarre

Polvisen mukaan uudistus on tarpeen. Tähän mennessä kieltenopetus on alkanut noin yhdeksän vuoden iässä.

– Se ei ole täysin tavoittanut lasten luontaista herkkyyskautta, Polvinen sanoo.

Kielellisellä herkkyyskaudella tarkoitetaan lapsen kykyä oppia muita kieliä jo esikouluiästä lähtien. Herkkyys vähenee lapsen kasvaessa.

Neuropsykologian näkökulmasta vieraiden kielten opiskelu kannattaisi siis aloittaa mahdollisimman nuorella iällä. Ylen Tiedeykkönen -ohjelmassa Helsingin yliopiston neuropsykologian dosentti Eero Vuoksimaa kertoo, että lapsi voi oppia tunnistamaan äänimaailmaa jo ennen syntymää.

Suomessa halutaan myös seurata eurooppalaista kieltenopetuksen trendiä. Monissa maissa kieltenopetus aloitetaan varhemmin kuin Suomessa.

Kolmea kieltä vuodessa

Herkkyyskauden hyödyt on huomattu myös Iin kunnassa Pohjois-Pohjanmaalla. Kunta on kokeilussa mukana toista vuotta. Ensimmäisenä vuonna kunnassa tarjottiin kielisuihkuja liki kaikille, eskarilaisista yhdeksäsluokkalaisiin.

Tänä vuonna on keskitytty nuorempiin.

– Tapaan jokaisen luokan noin kahden viikon välein. Aloitimme saksalla, tulossa on englanti ja kolmantena kielenä luultavasti ranska. Kielen oppimisen herkkyyskaudella lapsi oppii ääntämistä paremmin kuin aikuiset, sanoo tutoropettaja Marjo Frondelius.

Kun lapsi saa tuntumaa kieleen jo ennen varsinaisen opiskelun alkamista, vieraan kielen oppiminen on helpompaa.

Marjo Frondelius

Frondeliuksen mukaan varhennetun kieltenopetuksen menetelmät, leikit, laulut ja lorut, muistuttavat lapsen äidinkielen oppimista. Se myös helpottaa vieraan kielen omaksumista ja tekee siitä mielekästä.

– Toivotaan, että lapset haluaisivat opiskella muutakin vierasta kieltä kuin ruotsia ja englantia. Kun lapsi saa tuntumaa kieleen jo ennen varsinaisen opiskelun alkamista, vieraan kielen oppiminen on helpompaa.

Viimeistä niittiä vaille valmis

Varhennettu kieltenopetus on ollut mahdollista jo melkein neljännesvuosisadan, vuodesta 1994, mutta pelkkä mahdollisuus ei ole juuri saanut kuntia innostumaan. Vasta hallituksen erikseen osoittamat määrärahat muutamana viime vuonna ovat saaneet kunnat aktivoitumaan.

Nyt parin vuoden aikana kokeeseen on osallistunut tuhansia pikkukoululaisia tai eskarilaisia eri puolilla maata. Hallituksen kärkihankkeessa kunnille ja koulutuksen järjestäjille on annettu hyvin vapaat kädet toteuttaa kielen opetusta.

– On käytetty kielisuihkuttelua tai kielikylpyyn ja kaksikieliseen opetukseen perustuvia toiminnallisia menetelmiä. On haettu uudenlaisia, leikkiin ja toimintaan perustuvia tapoja opettaa kieltä pienimmille koululaisille, kertoo opetusneuvos Minna Polvinen.

Kielisuihkuttelussa osa opetuksesta tapahtuu vieraalla kielellä – leikkien sekä tekemisen ja puhumisen kautta. Kielikylvyssä opettaja puhuu koko ajan opiskeltavaa kieltä, mutta oppilaat voivat käyttää myös äidinkieltään.

Kangastaululla värikkäitä opetustauluja, joissa klovni ja eri määrä numeroita englannin kielellä.
Numeroita opiskellaan pelien ja leikkien kanssa.Elisa Kinnunen / Yle

Tämä koe on päättymässä kaikkia ekaluokkalaisia koskettavaan lopputulokseen: Hallitus päätti huhtikuussa, että vuonna 2020 keväällä aloitetaan kielten opettaminen jo ensimmäisellä luokalla. Ihan loppuun asti niittiä ei ole isketty – asetus voimaantulosta on vielä valmistelussa (siirryt toiseen palveluun) (Jyväskylän yliopisto).

Joka tapauksessa kunnat ja koulutuksen järjestäjät pääsevät vuodesta 2020 pedagogisesti valmiin pöydän ääreen. Opetushallitus laatii opetussuunnitelman perusteet tulevan vuoden aikana.

– Jyväskylän yliopisto on tehnyt koko ajan seurantatutkimusta. Nyt voimme hakea oppia (siirryt toiseen palveluun) (Jyväskylän yliopisto) kentän toteutuksista – mikä on ollut hyvää, mikä ei toimi, sanoo Minna Polvinen.

Jyväskylän yliopiston tutkimuksen seurantatietoja tuodaan tarkemmin esiin vuodenvaihteessa, jolloin hallituksen kärkihankkeet tulevat päätökseen.