Arktiset parlamentaarikot haluavat alkuperäiskansat mukaan päätöksentekoon – Saamelaiset pelkäävät kilpajuoksua arktisen alueen resursseista

Arktisen alueen parlamentaarikkokonferenssi julkaisi keskiviikkona Inarissa julkilausumansa pohjoisen politiikasta.

arktinen alue
Tiina Sanila-Aikio
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio on tyytyväinen arktisen alueen parlamentaarikkojen julkilausumaan.Vesa Toppari / Yle

Arktisen alueen parlamentaarikot kehottavat valtioita ottamaan alkuperäiskansat nykyistä paremmin mukaan päätöksentekoon. Tämä tulee esille tänään keskiviikkona Inarissa julkaistussa Arktisen parlamentaarikkokonferenssin julkilausumassa.

Arktisen alueen parlamentaarikkokonferenssi kokosi Inariin 17.–19. syyskuuta lähes 50 kansanedustajaa Pohjoismaista, Kanadasta, Venäjältä, alkuperäiskansojen järjestöistä ja Arktisen neuvoston tarkkailijamaista. Konferenssin kantavia teemoja olivat ilmastonmuutos, digitalisaatio ja yritysten yhteiskuntavastuu.

Arktisen parlamentaarikkokonferenssin julkilausuma pitää sisällään 42 huomiota. Alkuperäiskansat mainitaan niistä suorasti viidessä.

Alkuperäiskansojen osalta Arktinen parlamentaarikkokonferenssi kehottaa arktisten alueiden valtioita, Arktista neuvostoa sekä Euroopan Unionin instituutioita muun muassa:

  • edistämään alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen ennakkokuulemista päätöksentekoprosesseissa, jotka koskevat arktisen alueen taloudellista kehitystä.
  • toteuttamaan yhdessä arktisten alueiden alkuperäiskansojen kanssa tutkimuksen tai vuosittaisen seminaarin, jossa alkuperäiskansat voivat jakaa perimätietoaan luonnonvarojen hallinnasta. Näin saataisiin tietoa ja koulutusta alkuperäiskansojen elämäntavoista, etiikasta ja kiertotalouden ymmärtämisestä.
  • suuria arktisen alueen projekteja suunniteltaessa suorittamaan ympäristövaikutusten arviointeja niin, että niissä painotetaan arktisen ympäristön ja yhteiskunnan erityisominaisuuksia sekä kunnioitetaan alkuperäiskansoja ja paikallista väestöä.
  • tukemaan alkuperäiskansojen aktiivista osallistumista Arktisen neuvoston työhön ja rohkaisemaan perinnetiedon sisällyttämistä kaikkiin neuvoston asiaankuuluviin ohjelmiin ja hankkeisiin.
  • tunnustamaan alkuperäiskansojen aktiivisen osallistumisen merkitys ja tukemaan sitä kaikissa arktisella alueella käynnissä olevissa ja tulevissa toimissa ja prosesseissa Yhdistyneiden kansakuntien alkuperäiskansojen oikeuksien julistuksen (UNDRIP) (siirryt toiseen palveluun) hengessä. (vapaa käännös)
Arktisen alueen parlamentaarikkokonferenssi
Arktisen alueen parlamentaarikkokonferenssi järjestettiin saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa 17.-19.9.Vesa Toppari / Yle

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio pitää julkilausumaa hyvänä askeleena eteenpäin.

– Olen tyytyväinen siihen, että julkilausuma huomioi useassa kohdassa alkuperäiskansat ja painottaa yhteistyön tarvetta. Erityisen tyytyväinen olen siihen, että julkilausumassa mainitaan YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien julistus.

Arktisen parlamentaarikkokonferenssin Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Katri Kulmuni toivoo, että julkilausumalla on myös konkreettisia seurauksia.

– Toivottavasti jokainen valtio laittaa kehotuksia toimeen. Toki arktiset parlamentaarikot ja varmasti myös alkuperäiskansojen organisaatiot seuraavat, miten asiat edistyvät, jotta niistä tulee totta myös käytännössä, Kulmuni toteaa.

"Arktinen alue kohtaa ilmastonmuutoksen vaikutukset jo nyt"

Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja Katri Kulmuni avasi kolmipäiväisen konferenssin maanantaina. Hän korosti puheenvuorossaan yhteisen vastuun ja yhteistyön merkitystä.

– Arktinen alue kohtaa ilmastonmuutoksen vaikutukset jo nyt, ja sekä luonto että ihmiset ovat uhattuina. Emme selviä jäävuoren kokoisista ongelmista yksin, Kulmuni totesi.

Myös konferenssin avajaistilaisuuteen osallistuneen ulkoministeri Timo Soinin mielestä arktisen luonnon suojelu ja ilmastonmuutos on otettava vakavasti.

– Se, mitä täällä tapahtuu, ei tapahdu pelkästään meille arktisille valtioille, vaan koko maailmalle merenpinnan nousuna, mahdollisina tulvina ja muina negatiivisina ilmiöinä.

– On tärkeää, että ilmansaasteita ja mustaa hiiltä vähennetään maailmanlaajuisesti. Se ei auta, että niin tehdään pelkästään täällä, vaan sen täytyy tapahtua maailmanlaajuisesti, Soini painotti.

Timo Soini
Ulkoministeri Timo Soini osallistui konferenssin aloitustilaisuuteen.Vesa Toppari / Yle

Onko arktisella alueella varaa tasapainoilla kulutuksen ja kestävän kehityksen välillä?

Vaikka arktisen alueen suojelu ja työ ilmastonmuutosta vastaan korostuivat Suomen poliitikkojen puheissa, esille nousi myös yhteinen viesti: maailmanlaajuisten päästövähennysten lisäksi arktisilla alueilla on ratkaistava, miten tasapainoilla kulutuksen ja kestävän kehityksen välillä.

Suomen Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikion avajaispuheenvuorosta on tulkittavissa, että kulutusta ja kestävää kehitystä ei tulisi rinnastaa samalle viivalle, kun kyseessä on arktinen alue.

– Olemme erityisen huolissamme käynnissä olevasta kultaryntäyksestä arktiselle alueelle ja sen resursseihin. Suurin uhka kaikille arktisille alkuperäiskansoille on ilmastonmuutos ja sen vaikutukset. Arktinen alue on meidän kotimme, identiteettimme ja maamme.

Konferenssissa Saamelaisneuvostoa edustanut Áslat Holmberg ei ihmettele, vaikka arktisen alueen hyödyntämisestä ja suojelusta puhutaan samassa lauseessa.

– Usein valtaväestön tavoitteet ovat tärkeämpiä kuin alkuperäiskansojen elämäntavan säilyttäminen. Useinhan arktisten kansojen tai muutenkin alkuperäiskansojen alueet nähdään eräänlaisena resurssiaittana valtaväestön tarpeisiin, toteaa Holmberg.

Aslak Holmberg
Saamelaisneuvoston varapuheenjohtaja Áslat Holmberg suhtautuu epäilevästi arktisen alueen hyödyntämispyrkimyksiin.Linnea Rasmus / Yle

Konferenssin aikana Suomen Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio vetosi parlamentaarikkoihin, jotta saamelaisia ja muita alkuperäiskansoja kuultaisiin heitä ja heidän alueitaan koskevassa päätöksenteossa.

Konferenssin julkilausuman perusteella Sanila-Aikion ja muiden saamelaispoliitikkojen pyyntö kuultiin.

– Toisaalta kyseessä on vain yksi poliittinen paperi muiden joukossa, Áslat Holmberg pohtii.

Haaveissa myös huippukokous

Arktinen parlamentaarikkokonferenssi hyväksyi julkilausumansa keskiviikkona Inarissa yksimielisesti.

Alkuperäiskansamainintojen lisäksi julistus pitää sisällään kohtia viestintäyhteyksien parantamisesta, ympäristönsuojelusta, meteorologisesta yhteistyöstä ja koulutuksesta. Julkilausumassa mainitaan erikseen myös mustan hiilen päästöjen vähentäminen.

Lisäksi julistuksessa toivotaan, että arktisen alueen valtiopäämiehet saataisiin samaan pöytään keskustelemaan kestävästä kehityksestä pohjoisten alueiden näkökulmasta.

Katri Kulmuni
Katri Kulmuni toivoo, että valtiot noudattavat aktisten alueiden parlamentaarikkojen julkilausuman suosituksia.Vesa Toppari / Yle

Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja Katri Kulmuni toivoo, että Suomi pääsisi isännöimään huippukokousta.

– Me Suomen valtuuskunnassa luonnollisesti toivomme, että kokous järjestetään Suomen Arktisen neuvoston puheenjohtajakaudella ja täällä Suomessa, mutta tärkeintä on, että arktisista kysymyksistä keskusteltaisiin korkeimmalla mahdollisella poliittisella tasolla.

Korjattu 20.9. klo 11:44: Jutussa puhuttiin aluksi Pohjoismaisesta Saamelaisneuvostosta. Neuvoston nimi on kuitenkin muutettu Saamelaisneuvostoksi vuonna 1992, kun ensimmäinen Venäjän saamelaisjärjestö liittyi neuvostoon.