Lapsensa menettänyt voi tuntea kovaa kipua, toisen kehoon on ruiskutettu ainetta, joka ei sinne kuulu – fysioterapeutti Lotta Carlsson kohtaa sodan jäljet päivittäin, ja ne ovat hyytävää kuultavaa

Helsingin Diakonissalaitoksen uusi hanke auttaa sodassa traumatisoituneita ihmisiä. Tietoa aiotaan levittää myös muualle maahan.

kidutus
Piirros sidotuista käsistä.
Helsingin Diakonissalaitoksessa on alkanut hanke, joka keskittyy kiintiöpakolaisina Suomeen tulleiden sodassa traumatisoituneiden auttamiseen.Yle Uutisgrafiikka

Fysioterapeutti Lotta Carlsson jaksaa hymyillä iloisesti, vaikka kohtaa työssään päivittäin traumatisoituneita ihmisiä.

Carlsson työskentelee Helsingin Diakonissalaitoksen Psykotraumatologian keskuksessa, jossa autetaan kidutettuja ihmisiä. Hän kartoittaa, miten potilaat pystyvät toimimaan arjessa. Onnistuuko esimerkiksi pukeminen, riisuminen tai kauppakassien kantaminen.

Kun Carlsson kuvailee tapoja, joilla potilaita on kidutettu, ei voi kuin ihmetellä, miten kekseliäs ihminen voi olla satuttaessaan toista.

– On kallovammoja, kasvovammoja, lyötyjä hampaita, murtuneita neniä, rikkoutuneita tärykalvoja ja leukaongelmia, että ei voi purra ruokaa, hän havainnollistaa.

Pään lisäksi kidutuksen aiheuttamia vammoja voi olla koko kehossa.

– Usein lyödään jalkapohjia, sidotaan käsiä ja roikotetaan, jolloin olkanivelet voivat mennä sijoiltaan. On myös farmakologista kidutusta eli on voitu ruiskuttaa kehoon jotain ainetta, joka tuhoaa hermostoa. Sitten on seksuaalikidutusta eli raiskauksia, sähkökidutusta ja palovammoja, Carlsson luettelee.

Lotta Carlson on erikoistunut psykofyysisen fysioterapiaan ja on koulutukseltaan myös työnohjaaja.
Fysioterapeutti Lotta Carlsson on erikoistunut psykofyysiseen fysioterapiaan. Hän on koulutukseltaan myös työnohjaaja.Jyrki Ojala / Yle

Raportti: Kidutusta on yli puolessa maailman valtioista

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toukokuussa julkaiseman Pakolaisten mielenterveyden tukeminen -raportin (siirryt toiseen palveluun) mukaan kidutusta tapahtuu yli puolessa maailman valtioista. Raportissa todetaan, että noin neljänneksellä pakolaisista on kidutuskokemuksia.

Diakonissalaitoksen Psykotraumatologian keskuksessa on autettu kidutettuja ihmisiä jo 25 vuotta.

Projektipäällikkö Mari Tikkasen mukaan lähetteen saaneita pakolaisia tulee keskukseen tasaiseen tahtiin. Etenkin Syyrian tilanne heijastuu keskuksen toimintaan.

– Nykymaailman tilanne on muuttunut. Sota-alueilla on sellainen kaaos, että ei ole enää kovin selvää, kuka toimii kiduttajana ja kuka ei. On niin monta ryhmittymää, jotka ajavat omia etujaan, Tikkanen sanoo.

Keskuksessa hoidetaan vuositasolla noin kahtasataa potilasta. Syyrian lisäksi potilaita tulee muun muassa Irakista, Iranista, Afganistanista, Kongosta, Turkista ja Venäjältä.

Unettomuutta, muistikatkoksia, painajaisia...

Kaikkia pakolaisia ei ole kidutettu fyysisesti, mutta sota ja pakolaisuus itsessään voivat olla traumaattisia kokemuksia.

– He menettävät kotinsa, läheisiään, taloudellisen ja ammatillisen asemansa ja joutuvat sopeutumaan uuteen kulttuuriin ja kieleen. Pakolaisleireillä voidaan joutua asumaan vuosikausia, ja pakomatkat turvallisiin maihin ovat vaarallisia, Tikkanen kertoo.

Piikkilankaa taivasta vasten.
YLE

Suomeen päästyään pakolaiset yrittävät sopeutua uuteen yhteiskuntaan. Se voi kestää vuosia.

– Alkuun se on päivittäistä selviytymistä. Ensin täytyy hahmottaa, missä ollaan ja asutaan ja miten asiat toimivat täällä.

Kun pahimmasta on päästy yli ja ihminen pääsee jotenkin kiinni tavalliseen elämään, vanhat traumat voivat nousta uudestaan pintaan.

– Asiakkaamme kokevat pääsääntöisesti post-traumaattisen stressihäiriön oireita eli unettomuutta, muistikatkoksia, painajaisia, keskittymiskyvyn puutetta ja ahdistusta, joka voi johtaa myös masennukseen.

Uusi hanke auttaa sodassa traumatisoituneita

Kesällä Psykotraumatologian keskuksessa käynnistyi uusi hanke, joka keskittyy kiintiöpakolaisina Suomeen tulleiden sodassa traumatisoituneiden aikuisten auttamiseen.

Osa heistä on asunut Suomessa jo jonkin aikaa, toiset ovat juuri saapuneet maahan. Lähetteitä voi tulla esimerkiksi maahantulotarkastuksen lääkäreiltä, terveyskeskuksista sekä sosiaali-, työvoima- tai kotouttamispalveluista.

Traumaperäisiä oireita voi tulla esille monissa yhteyksissä, ja ne voivat hidastaa kotoutumista.

– Jos ei pysty nukkumaan tai herää painajaisiin jatkuvasti, niin keskittymiskyky, asioiden muistaminen ja hahmottaminen heikkenevät. Se haittaa esimerkiksi suomen kielen oppimista, Mari Tikkanen sanoo.

Uusi hanke keskittyy aikuisiin, sillä heillä on merkittävä rooli lasten vanhempina, mutta myös lapsille on apua tarjolla: moniammatillinen tiimi arvioi koko perheen tilanteen. Tarvittaessa lapset saavat hoitoa esimerkiksi Psykotraumatologian keskuksen lasten ja nuorten toiminnasta.

Moniammatilliseen työryhmään kuuluvat psykiatri, psykologi, palveluohjaaja, perheterapeutti, toimintaterapeutti ja fysioterapeutti. Kukin heistä arvioi potilaan tilanteen omasta näkökulmastaan.

Mari Tikkanen on sotatraumatisoituneiden kuntoutushankkeen projektipäällikkö.
Mari Tikkanen on sotatraumatisoituneiden kuntoutushankkeen projektipäällikkö.Jyrki Ojala / Yle

Sotatraumatisoituneiden kuntoutushankkeessa on tavoitteena levittää tietotaitoa myös muualle Suomeen. Työryhmä käy kouluttamassa eri kuntien terveydenhuolto- ja sosiaalialan ammattilaisia, jotta nämä osaisivat kohdata ja auttaa traumatisoituneita ihmisiä.

Tulevaisuudessa koulutus ja työnohjaus onnistuvat myös digivälitteisesti. Hankkeen toisena tavoitteena on kehittää digitaalinen työkalu etävastaanottoihin ja konsultaatioon.

"Siedän kaiken, mitä potilas haluaa kertoa"

Fysioterapeutti Lotta Carlsson tekee sotatraumatisoituneiden kuntoutushankkeessa arviointityötä, joka auttaa terveydenhuoltoalan ammattilaisia tunnistamaan sodan aiheuttamia vammoja ja traumoja.

Hän on erikoistunut psykofyysiseen fysioterapiaan. Hänen mukaansa myös psyykkiset traumat voivat asettua kivuiksi ihmisen kehoon. Esimerkiksi lapsensa menettänyt äiti voi kokea kovaa fyysistä kipua.

– Kidutettujen fysioterapia on kokonaisvaltaista. Siinä pitää huomioida psyyke, koska potilaalla on pelkoja ja traumoja.

Vaikka trauma ei häviä, sen kanssa voi oppia elämään.

– Hoitajan pitää olla kärsivällinen, kun lähdetään avaamaan asioita tai kohtia kehossa ja kuntouttamaan ihmistä, joka on joutunut kauan pitämään kehossaan kivun ja muistot.

Carlsson kohtaa työssään myös potilaiden suuttumusta ja ärtymystä. Hän muistuttaa, että hoitotyötä tekevän on pidettävä hyvää huolta myös itsestään eikä tämä saa astua sijaiskärsijän rooliin.

– Se voi olla vuosia kestävä kuntoutusprosessi. Näytän, että siedän kaiken, mitä potilas haluaa kertoa. Mitä sieltä sitten tuleekin, pysyn itse ammattimaisena.

Lue myös:

Maahanmuuttajavanhempien traumat heijastuvat myös lapsiin (11.11.2014)

Selvitys: Joka kolmas nuori turvapaikanhakija vaikeasti traumatisoitunut (14.1.2011)

Maahanmuuttajien henkistä kotoutumista kehitetään (22.10.2010)