1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. myyräkuume

Loukuta ja lopeta tupakanpoltto! Loppusyksyn myyräkuume-epidemiaan kannattaa varautua ajoissa

Merkkejä on jo näkyvissä, että parin lamavuoden jälkeen myyräkannat ovat kovassa kasvussa.

myyräkuume
Metsämyyrä
AOP

Riski sairastua myyräkuumeeseen on suurimmillaan loppusyksyn aikana. Virusta kantavien ja levittävien metsämyyrien osuus myyräpopulaatiossa on suurimmillaan marraskuussa.

Metsäeläintieteen professori Heikki Henttonen Luonnonvarakeskuksesta kehottaa ryhtymään torjuntatoimenpiteisiin näin syksyllä heti, kun metsämyyrät alkavat pyrkiä sisään ulkorakennuksiin, mökkeihin ja taloihin.

– Hiirenloukut vaan vireessä koko ajan, suosittelee Henttonen.

Myyräkuumetta aiheuttaa Puumala-virus. Virusta levittävät metsämyyrät ja virus tarttuu ihmiseen metsämyyrien kuivuneista eritteistä.

Taudin ehkäisemisen kannalta olennaista on Henttosen mukaan saada sisään pyrkiviltä metsämyyriltä nirri pois heti.

– Ongelma on se, että jos myyrä kerkiää ruiskimaan siellä nurkissa, niin Puumala-virus pysyy huoneenlämmössä infektiivisenä kaksi viikkoa.

Tupakointi lisää riskiä

Myyräkuume (siirryt toiseen palveluun)on kuumetauti, jossa munuaisten toiminta usein tilapäisesti heikkenee. Suurin osa tartunnoista on oireettomia tai hyvin lieviä, mutta tauti voi olla myös raju.

Virus kulkeutuu ihmiseen hengitysteiden kautta pölyn mukana.

Henttonen huomauttaakin, että loukuttamisen lisäksi tupakoinnin lopettaminen on yksi tapa torjua myyräkuumetta. Tupakoijan riski sairastua myyräkuumeeseen on todettu jopa kolme kertaa suuremmaksi kuin ei-tupakoijan.

– Jos otetaan tilastollisesti ikä, sukupuoli ja ammatti aineistosta pois, niin tupakointi on suurin yksittäinen riskitekijä.

Yhtenä syynä tautiriskin kohoamiseen pidetään sitä, että tupakoitsijoilla keuhkojen värekarvat toimivat huonommin kuin niillä, jotka eivät tupakoi.

Merkkejä kannan kasvusta

Luonnonvarakeskus tekee myyrien kannanvaihtelun valtakunnallista seurantaa (siirryt toiseen palveluun). Kannat kartoitetaan kaksi kertaa vuodessa.

– Perusseurannat tehdään ihan tavallisilla hiirenloukuilla. Meillä on vakioruudut, jotka käydään keväällä ja syksyllä läpi. Sen perusteella voidaan ennustaa, onko esimerkiksi seuraavana talvena tulossa tuhoja taimistoihin ja kuinka suuri on myyräkuumeriski, toteaa Henttonen.

Myyräpyynnit ovat parhaillaan käynnissä Pohjois-Suomessa, josta tutkijat siirtyvät etelämmäksi syyskuun lopulla ja lokakuun aikana.

Henttosen mukaan parin vuoden ajan maan etelä- ja keskiosissa myyriä on ollut vähän. Nyt kannan kasvun merkkejä on näkyvissä jo Pohjanmaalla ja varsinkin Pohjois-Pohjanmaalla.

– Luultavasti nämä ovat merkkejä siitä, että kahden lamavuoden jälkeen myyräkanta on taas kovassa kasvussa. Näinhän se aina tekee, että kanta kasvaa ja pienenee muutaman vuoden rytmissä.

Lue seuraavaksi