Hylkeitä karkotetaan heinäsirkkaa muistuttavalla säksätyksellä – Loviisan rohkaisevat kokemukset lisäävät odotuksia myös Naantalissa

Karkottimet on sijoitettu Naantalissa salmiin, joista hylkeet kulkevat kalojen perässä. Loviisassa kokeillaan rysän kylkeen kiinnitettyä karkotinta.

hylkeet
Hylkeiden liikkeitä ohjataan äänihäirinnällä Naantalissa
Hylkeiden liikkeitä ohjataan äänihäirinnällä Naantalissa

NaantaliPropelli pyörii Särkänsalmen sillan pieleen ankkuroidulla lautalla. Sen alla, meressä on hyljekarkotin, jonka pitäisi estää hylkeiden pääsy ammattikalastajien apajille Naantalin aukolle.

Karkotin synnyttää ääntä, joka muistuttaa heinäsirkan säksätystä. Luonnonvarakeskuksen sivulla voit kuunnella (siirryt toiseen palveluun), millaisesta äänestä on kyse.

Samantyyppistä laitetta on kokeiltu jo Loviisassa. Odotukset hylkeettömän alueen aikaansaamisesta ovat korkealla. Loviisan kokemukset ovat olleet rohkaisevia, vaikka varsinaiset tutkimustulokset ovatkin vielä saamatta.

Turun Sanomat (siirryt toiseen palveluun) kertoi viime viikolla joidenkin vapaa-ajankalastajien ja kalaoppaiden harmistuneen siitä, että karkottimet on sijoitettu vapakalastajien suosimille ranta-apajille.

Oletamme, että karkottimen ääni on hylkeelle epämiellyttävä.

Esa Lehtonen, tutkimusinsinööri

Luonnonvarakeskuksen tutkimusinsinööri Esa Lehtonen tuumailee lautalla hylkeiden käyttäytymistä.

– Hylje on oppivainen eläin. Oletamme, että karkottimen ääni on hylkeelle epämiellyttävä, sanoo Esa Lehtonen.

Karkotinlaitteisto on skotlantilaista alkuperää. Se on kehitetty kalanviljelyyn, hylkeiden ja merileijonien torjumiseksi.

Naantalin ja Loviisan hyljekarkotintutkimukset eroavat hiukan toisistaan. Naantalissa karkottimet on sijoitettu salmiin, jotta hylkeiden pääsy Naantalin aukolle estyisi. Loviisassa taas on rysäpari: toisessa rysässä on karkotin, toisessa ei. Kalastaja mittaa jokaikisen kalan, jonka hän saa rysästä.

Hinta mietityttää

Hyljekarkotintutkimuksen taustalla on Euroopan meri- ja kalatalousrahasto. Yksi karkotinlaite maksaa noin 7 000 euroa.

– Jos saamme hyviä tuloksia, pitää miettiä, millaisia edullisempia ja helposti sijoitettavia sovelluksia kalastajat voisivat käyttää, kertoo tutkimusinsinööri Esa Lehtonen.

Ei ole kannattavaa, jos jokaisen verkkolinjan vieressä pitäisi olla tällainen laite.

Olavi Sahlsten, kalastaja

Merimaskulaista kalastajaa Olavi Sahlsténia mietityttää karkottimien hinta.

– Eihän niitä mitenkään pystytä laittamaan isoille rannikkoalueille. Ei ole kannattavaa, jos jokaisen verkkolinjan vieressä pitäisi olla tällainen laite, pohtii

Muuten Sahlsten, joka on myös Suomen ammattikalastajaliiton puheenjohtaja, seuraa tutkimusta uteliaana.

– Nyt on ensimmäinen kerta, kun verkkokalastuksen suojaksi yritetään jotain. On mielenkiintoista nähdä, estääkö laite hylkeitten menon kapeista salmista tuonne perälle, Sahlsten sanoo.

Tutkimusinsinööri Esa Lehtonen Luonnonvarakeskuksesta
Tutkimusinsinööri Esa Lehtonen laskemassa hyljekarkotinta mereen Naantalissa.Lassi Lähteenmäki / Yle

Kala on syksyn myötä nousemassa Naantalinaukolle. Kalastajat raportoivat tutkijalle, seuraavatko hylkeet perässä.

– He kirjaavat, onko hyljevahinkoja ja näkevätkö hylkeitä salmien suulla laitteista huolimatta, tutkimusinsinööri Lehtonen kertoo.

Onko ääni ihmiselle vaaraksi?

Tutkimuslautat on sijoitettu Naantalissa väyläalueiden ulkopuolelle. Neljä metriä pitkällä ja 2,4 metriä leveällä kelluvalla lautalla on kaksi kappaletta aurinkopaneeleita ja tuuligeneraattori. Ne takaavat karkottimelle sähkön.

Vaikka laite on asetettu noin kymmenen metrin syvyyteen, ihmisen korva kuulee äänen veden pinnan yläpuolella jopa sadan metrin päähän (siirryt toiseen palveluun) meren pohjassa sijaitsevasta laitteesta.

Sukeltajia kehotetaan välttämään laitetta.

– Veden alla on ohjeistettu pysymään sadan metrin päässä karkottimesta. Veneilijät pitävät parinkymmenen metrin etäisyyttä. Lautalle ei tietenkään saa nousta, sanoo Esa Lehtonen.