WienEnsin onnenpotku, sitten takaisku. Afganistanilainen turvapaikanhakija Taghi sai pitkän yrittämisen jälkeen keväällä työharjoittelupaikan wieniläisestä leipomosta.

Miksei olisi saanut, sillä Taghi puhuu sujuvaa saksaa. Kielitaito oli parantunut sillä välin kun hän oli odotellut Wienissä turvapaikkaratkaisua yli kaksi vuotta.

Turvapaikkaprosessi päättyi hieman myöhemmin: Hakemus evättiin. Nyt Taghi ja hänen siskonsa Hasti ovat valittaneet päätöksestä ja odottavat valituksen kohtaloa.

– Pelkään joka päivä, että minulle sanotaan että me turvapaikanhakijat emme saa enää tehdä töitä, Taghi sanoo.

Sisarukset eivät halua esiintyä koko nimillään, koska he pelkäävät että haastattelu voi vaikuttaa heidän turvapaikkahakemuksensa kohtaloon.

Pelko on aiheellinen. Itävallan hallitus antoi viime kuussa lakiesityksen, joka sulkisi turvapaikanhakijat harjoittelujärjestelmän ulkopuolelle.

Esitys on osa uuden hallituksen maahanmuuttopolitiikan tiukennuksia. Keväällä hallitus ehdotti, että ulkomaalaisilta evättäisiin toimeentulotuki ensimmäisen viiden vuoden aikana maahantulon jälkeen.

Itävallassa tarpeeksi kauan asuneille tukea maksettaisiin alennettuna jos he eivät osaa riittävän hyvin saksaa. Kotouttamistoimien kuten maahanmuuttajien kielikurssien rahoitusta on leikattu.

– Uusia lakeja tulee ja kaikki menee yksinkertaisesti huonompaan suuntaan, Hasti sanoo.

"Poliittinen paine vaikuttaa ratkaisuihin"

Poliittisten tuulien kääntyminen näyttäisi vaikuttavan myös turvapaikkapäätöksiin. Diakoniajärjestön tutkija Christoph Riedl arvioi, että poliittinen paine vaikuttaa etenkin sisäministeriön alaisen ensimmäisen portaan ratkaisuihin.

– Tällä hetkellä näyttää siltä, että siellä tehdään päätöksiä hyvin rajoittavin perustein, Riedl sanoo.

Hänen mukaansa linjan muutoksesta kertoo sekin, että viimeisen vuoden aikana joka neljäs ensimmäisen asteen ratkaisu on muuttunut oikeusistuimissa, jotka ovat poliitikoista riippumattomia.

– Se on valtava osuus. Yksikään yritys tai viranomainen ei voisi sallia itselleen tuollaista virheprosenttia, Riedl sanoo.

Myös "poliittinen islam" tähtäimessä

Itävallassa on eletty keskustaoikeistolaisen ÖVP:n ja laitaoikeistoon kuuluvan Vapauspuolueen FPÖ:n uuden hallituksen johdossa viime vuoden joulukuusta saakka. Hallitusohjelman mukaan "laittomalle maahanmuutolle" ei ole Itävallassa sijaa, vaikka turvaa voidaan jatkossakin antaa hädänalaisille.

Ohjelma myös kuvailee, miten Itävalta pyrkii kamppailemaan poliittista islamia vastaan. Hallitus ehdotti keväällä, että hiukset peittävään huiviin pukeutuminen kiellettäisiin lastentarhoissa.

Liittokansleri Sebastian Kurzin mukaan tarkoitus on estää "rinnakkaisen yhteiskunnan" syntyminen Itävaltaan. Hastin ja Taghin kokemuksen mukaan ilmapiiri on kiristynyt ulkomaalaisia kohtaan uuden hallituksen aikana.

– Tiedän, että olen muukalainen täällä. Mutta minua ei tarvitse muistuttaa siitä joka päivä, Hasti sanoo.