1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Bolšoi-teatteri

Pinnalta suuri ja mahtava, sisältä kultaa ja kristallia – kävimme kurkistamassa Moskovan maailmankuulun Bolšoi-teatterin kulissien taakse

Seurasimme, kun Savonlinnan Oopperajuhlat valmistautui tarjoamaan kaksi loppuunmyytyä oopperanäytöstä Bolšoi-teatterissa.

Bolšoi-teatteri
Bolshoi-teatteri
Historiallinen teatterirakennus on Moskovan maamerkkejä.Ghadi Boustani / Yle

Massiivinen kristallikruunu kimaltelee katossa. Korkealle kohoavan salin kulmauksessa on pöytä, jonka taakse laskeutuu juhlavanpunainen kangas. Valtava mainosnäyttö on ainoa esine, joka rikkoo kauttaaltaan arvokkaan linjan sisustuksessa.

Äänimaiseman täyttää matala puheensorina, kun tulkit kääntävät ristiin venäjän- ja englanninkielisiä lauseita. Kielimuuri on tiedotustilaisuudessa ilmeinen mutta kierrettävissä.

Venäläismediaa on paikalla runsaasti. Suomalaisen oopperafestivaalin vierailu venäläisen oopperan kodissa herättää mielenkiinnon. Kiinnostavimmat kysymykset esittää pitkällä eläkeiässä oleva toimittajarouva. Sekä Savonlinnan Oopperajuhlat että nyt esitettävä Giuseppe Verdin Otello ovat hänelle vanhoja tuttuja.

Salissa vallitsee välitön tunnelma, mutta lopullisesti jään rikkoo taiteellinen johtaja Jorma Silvasti. Kokenut seuramies päättää kertoa anekdootin aiemmin kehuja keränneestä Olavinlinnasta ja sen akustiikasta. Savonlinnan Oopperajuhlien päänäyttämöä kun ei rakennettu 1400-luvulla oopperataloksi.

Silvasti veistelee tarinaa festivaalilla vierailleista amerikkalaisturisteista, jotka eivät moista yksityiskohtaa tulleet ajatelleeksi. Ihmettelivät tarinan mukaan ääneen, että kun kerran akustiikka ja kaikki ovat viimeisen päälle, miksi linna on rakennettu niin lähelle junarataa.

Naurunremakka kestää pitkään.

Bolshoi-teatteri tiedotustilaisuus
Tiedotustilaisuudessa puhuivat kapellimestari Antonello Allemandi (vas.), ohjaaja Nadine Duffaut, taiteellinen johtaja Jorma Silvasti, Bolšoi-teatterin johtaja Vladimir Urin sekä festivaalijohtaja Jan Strandholm.Ghadi Boustani / Yle

Lähtikö teatterin Stalinin aikaisia vaaseja datšaan?

Ilta tummuu Moskovan keskustassa, mutta kaupunki ei hiljene eikä pimene. Kaupat ovat elektroniikan erikoisliikettä myöden auki vielä kymmeneltä, kadut on koristeltu valaisimilla kuin jouluna.

Sieltä täältä kuuluu juhlinnan ääniä. Kattobaarissa soi Elvis.

Myös Bolšoi-teatteri on valaistu näyttävästi. Jykevä rakennus on keskustan maamerkkejä, jonka edustalla paikalliset ja turistit ottavat kuvia itsestään.

Moni klassikkoteos on saanut taidetehtaassa ensiesityksensä, muun muassa Tšaikovskin hittibaletti Joutsenlampi sekä viime kesänä Savonlinnan viime kesän yleisömagneetti Patarouva.

Historiallinen näyttämö pantiin kerralla kuntoon 2000-luvulla. Virallisesti remontti maksoi noin puoli miljardia euroa, mutta kuuden vuoden projekti herätti epäilyjä korruptiosta.

Bolshoi-teatteri kattokruunu
Historiallisen puolen katsomon päällä kohoaa kattokruunu.Ghadi Boustani / Yle

Saksalaislehti Der Spiegel julkaisi tammikuussa 2013 haastattelun (siirryt toiseen palveluun), jossa nimettömänä pysytellyt henkilö väittää tietävänsä, kuka käänsi remontissa käytetyt miljoonat edukseen ja koristeli datšansa teatterista varastetuilla Stalinin aikaisilla vaaseilla.

– Teatteri on kansallisaarteemme, mutta nyt sen maine on pilattu, hän sanoo haastattelussa.

Pari viikkoa ennen haastattelun julkaisua tuntematon mies oli heittänyt Bolšoin baletin taiteellisen johtajan kasvoille happoa. Iskun oli tilannut baletin tähtitanssija. Tästä ja muista taidetalon skandaaleista voit lukea täältä.

Tyhjänä eteen avautuvan historiallisen näyttämön parvikatsomossa skandaalit eivät käryä. Sen sijaan mieli on teatterin pitkän ja maineikkaan historian vietävänä.

Tärkeä osa mennyttä ovat säveltäjänimet, kuten Tšaikovski, Musorgski, Rahmaninov, Rimsky-Korsakov ja Šostakovitš. Vieressä on paraatipaikka, josta ensi-iltoja ovat seuranneet johtajat keisareista presidentteihin.

Suora yhteys Putiniin

Teatterin nykyinen johtaja Vladimir Urin on tottunut vastaamaan vaikeisiin kysymyksiin. Juuri Urin aloitti Bolšoin johtajana vuoden 2013 skandaalin jälkeen.

– Tämänkaltainen teatteri, jossa työskentelee 3 000 ihmistä, ei voi välttyä ongelmilta, hän myöntää.

– Tietenkin koko ajan esiintyy ongelmia, mutta nykyään ne ovat kaikki luonteeltaan taiteelliseen työhön liittyviä. Vuoteen 2013 viittaavia tai muita sellaisia ongelmia meillä ei ole nykyään ollenkaan.

Urinilla on suuren johtajan olemus. Silmäkulmassa on pilkettä, eleistä huokuu vaikutusvalta. Venäjällä monet teatterit saavat rahaa suoraan valtiolta. Maan ylpeydenaihe, Bolšoi, on luonnollisesti yksi niistä.

Urinilla on suora yhteys valtion ylimpään johtoon, myös Vladimir Putiniin.

– Ei ole sellaista ongelmaa, ettemme voisi olla yhteydessä hallitukseen tai presidenttiin. Pyrimme kuitenkin olemaan häiritsemättä presidenttiä liian usein, koska hänellä riittää ongelmia ratkaistavaksi.

Tapaaminenkin järjestyy, jos tarvetta on.

– Hän löytää aina aikaa keskustelulle ongelmistamme, Urin kertoo.

Bolshoi-teatteri aitio
Tältä paikalta esityksiä ovat katselleet johtajat keisareista presidentteihin.Ghadi Boustani / Yle

Bolšoin johtaja: "Kukaan ei vaikuta päätöksiimme"

Taiteellinen vapaus puhuttaa aina, kun kysymys on Bolšoi-teatterista. Vuonna 2017 syntyi kohu, kun teatterin piti esittää baletti legendaarisesta tanssijastaan Rudolf Nurejevista. Ensi-ilta peruttiin viime hetkellä.

Uutisissa nostettiin esiin epäilys siitä, että Venäjän kulttuuriministeriö olisi estänyt tuotannon esittämisen. Baletin epäiltiin rikkovan lakia, joka kieltää "homopropagandan esittämisen alaikäisille". Nurejev oli avoimesti homoseksuaali.

Epäilyistä huolimatta baletti sai ensi-iltansa myöhemmin samana vuonna. Urin kertoi viivästyksen syyksi tuotannon keskeneräisyyden.

– Joudun usein vastaamaan kysymykseen, miten vapaasti voin päättää Bolšoi-teatterin asioista. Työskentelen nyt kuudetta vuotta, ja vastaamme itsenäisesti ohjelmistosta ja kaikesta, mikä liittyy Bolšoi-teatterin sisäisiin asioihin. Kukaan ei vaikuta päätöksiimme.

Bolshoi-teatteri esiityjiä
Desdemonana ja Otellona nähtiin yhdysvaltalaistaiteilijat Marina Costa-Jackson ja Carl Tanner.Ghadi Boustani / Yle

Toimittajalla ja kuvaajalla vapaat kädet

Kulissien takana on ruuhkaa ennen kenraaliharjoitusta. Suomesta tuotiin koko Otello-tuotanto oopperakuoroineen päivineen – tosin orkesteri ja lapsikuoro ovat Bolšoi-teatterin väkeä.

Laulajia istuu rivissä meikattavana. Kiire on kova. Käytäväkyselyssä jokainen vastaantulija kertoo, että järjestelyt Bolšoi-teatterin takahuoneessa ovat mainiot. Töitä on helppo tehdä, kun puitteet ovat kunnossa.

Meikkien parissa ahertavat suomalaiset ja venäläiset ammattilaiset. Tehtävää riittää kuin liukuhihnalla.

– Työt sujuvat mainiosti. Suomalaiset puhuvat suomea, venäläiset venäjää, maskeeraustiimin johtaja Kaarina Kokkonen huikkaa.

Bolshoi-teatteri meikkausta
Järjestelyt sujuivat teatterin takahuoneessa maskeerausta myöden ammattimaisesti.Ghadi Boustani / Yle

Käytävillä riittää liikennettä, mutta ihmiset puikkelehtivat sujuvasti toistensa ohi. Pukuhuoneiden ovet ovat auki. Oopperakuorolaiset taistelevat peiliseinän edessä viittojensa kiinnityssysteemin kanssa.

Tunnelma on välitön. Toimittaja ja uutiskuvaaja saavat kierrellä tilassa vapaasti haluamiaan reittejä.

Lapsikuorolaiset odottavat lavalle pääsyä käytävän laidalla. Kaksi poikaa leikkii Tähtien sotaa laulamalla Imperiumin marssia ja heiluttamalla kuvitteellisia valomiekkoja.

Harjoituksen kuluessa käy selväksi, että kysymys on huippulahjakkuuksista. Lapset laulavat kuin enkelit. Katsomosta huudetaan bravo.

Venäjältä entistä enemmän asiakkaita Savonlinnaan

Vierailun järjestämiseen on käytetty vuosia. Alun perin Savonlinnan Oopperajuhlat oli lähdössä Moskovaan jo pari vuotta aiemmin, mutta projekti viivästyi. Syynä oli muun muassa ruplan kurssin romahdus.

Byrokratiaa on riittänyt, kun kohde on EU:n ulkopuolella. Töitä on tehty paljon, mutta molemmat esitykset olivat sentään loppuunmyytyjä.

Festivaalijohtaja Jan Strandholm uskoo, että kulttuurisillan rakentaminen Suomen ja Venäjän välille on vaivan ja rahan arvoista.

– Tietysti pyrimme nostamaan Savonlinnan Oopperajuhlien brändiä kansainvälisesti, mutta samalla tällaiset vierailut tekevät hyvää sekä Savonlinnalle että koko Suomelle.

Vierailulla on konkreettista arvoa. Mediajulkisuus Venäjällä auttaa suomalaisfestivaalia haalimaan entistä enemmän yleisöä itänaapurista. Perinteisesti matkailijoita on saapunut eniten Pietarin suunnalta, mutta ehkä jatkossa myös Moskovasta löydetään aiempaa useammin tie Itä-Suomeen.

– Kyllä me haluamme laajentaa sitä aluetta, ja tällä hetkellä näyttää siltä, että trendi on kasvava, Strandholm toteaa.

Bolshoi-teatteri joukkokohtaus
Pelkästään oopperakuoron vieminen Suomesta Moskovaan on byrokraattinen ponnistus.Ghadi Boustani / Yle

Oopperasta sovittaessa esiin nousi Otello, produktio, joka nähtiin Savonlinnan Oopperajuhlilla tänä kesänä. Bolšoissa sitä ei olla nähty moneen kymmeneen vuoteen.

– Sopimusvaiheessa tietenkin kuuntelimme Bolšoin toiveita siitä, mitä toisimme esitettäväksi.

Strandholm kertoo, että muita käytännön asioihin tai taiteelliseen sisältöön viittaavia toiveita ei Moskovan suunnalta kuulunut missään vaiheessa.

Savonlinnan Oopperajuhlat ja Bolšoi-teatteri ovat vanhoja tuttuja. Viimeksi Savonlinnasta vietiin Moskovaan Aulis Sallisen Ratsumies vuonna 2006. Bolšoi-teatteri esitti Jolanta-oopperan Savonlinnassa kesällä 2017.

Olavinlinnassa oopperataiteesta nauttivat silloin presidentit Vladimir Putin ja Sauli Niinistö.

Ranskalaiset veivät historiallisen näyttämön ja peruivat sitten tulonsa

Tuotanto on monille Savonlinnassa käyneille tuttu. Lavastuksen ydintä ovat kaksi peiliä, joihin heijastetaan oopperan kuluessa videokuvaa.

Otelloa Moskovassa esitti Carl Tanner, Desdemonaa Marina Costa-Jackson ja Jagoa Elia Fabbian.

Cassion roolissa nähtiin suomalaistenori Joska Lehtinen. Hän kertoo vaikuttuneensa Moskovasta kaupunkina alkaen hotelliaamiaisesta.

Lehtinen on kokenut esiintyjä muun muassa saksalaisilla oopperalavoilla, mutta Venäjällä hän nousi lavalle ensimmäistä kertaa.

– Onhan se hienoa esiintyä täällä. Olen kuullut teatterista juttuja jo vanhemmiltani, jotka ovat muusikoita. Erikoislaatuinen tilaisuus, Lehtinen toteaa.

Bolshoi-teatteri lapsikuoro
Bolšoi-teatteri tarjosi Savonlinnan Oopperajuhlien käyttöön erinomaisen lapsikuoron.Ghadi Boustani / Yle

Nälkä kasvaa syödessä. Toivoa sopii, että ensi kerralla sopimus solmitaan niin, että esitykset nähdään Bolšoi-teatterin historiallisella näyttämöllä. Nyt Otello esitettiin uudella, historiallista vähän pienemmällä näyttämöllä.

– Olisihan se vielä siistimpää, Lehtinenkin innostuu.

Asiasta neuvoteltiin myös tällä kertaa, mutta esteenä oli Pariisin ooppera, jonka piti vierailla Bolšoissa samaan aikaan Savonlinnan kanssa. Lopulta ranskalaiset peruivat vierailunsa.

Käännöslipsahdus tiedotustilaisuudessa

Moskova antoi Savonlinnan Oopperajuhlien vierailun aikana parastaan. Tarjolla oli kokemuksia ja näkyvyyttä, ja niitä festivaali ja Otellon työryhmä myös keräsivät.

Toisaalta ei ole matkaa ilman sattumuksia. Palataankin tiedotustilaisuuteen, josta kerrottiin tämän jutun alussa.

Savonlinnan Oopperajuhlien taiteellinen johtaja Jorma Silvasti kuvaili toimittajajoukolle Chorégies d'Orange -festivaalin kanssa yhteistyönä tehtyä Otelloa. Silvastin mukaan produktio on kuin kissa – sillä on monta elämää. Sitä on esitetty monta kertaa eri yhteyksissä, aina hieman erilaisena.

Pätevinkin tulkki erehtyy joskus. Kääntäjä kertoi venäläistoimittajille, että tällä kertaa Otellossa nähdään kissoja lavalla.

Lue seuraavaksi