"Voi hyvänen aika", huudahtaa virkamies – Tekoäly löysi 280 tekijää, jotka ennakoivat lastensuojelun asiakkuutta

Espoo teki onnistuneen tekoälytestin, mutta tekoälyn hyödyntämiseen tarvitaan vielä ajanmukainen lainsäädäntö ja yhteiset eettiset pelisäännöt.

tekoäly
Grafiikka
Tekoäly pystyy käsittelemään ja yhdistelemään dataa valtavat määrät.Laura Koivunen | Yle Uutisgrafiikka

Kuvitellaan tilanne, jossa perheessä on tappeluita, väkivaltaa ja uhkauksia. 4-vuotiaan Nipan äiti ei enää jaksa hoitaa poikaansa. Isän runsas alkoholin käyttö rasittaa koko perhettä. Perhe on lastensuojelun asiakas.

Tulevaisuudessa näin ei enää tarvitse olla, sillä perhe on jo ajoissa saanut tukea vaikeaan tilanteeseensa.

Espoossa uskotaan, että tulevaisuudessa yllä kuvattu perhe saisi kunnan palveluja ajoissa. Ja siitä voi kiittää tekoälyä.

Tekoäly pystyi ennakoimaan lastensuojelun tarvetta

Espoossa tehtiin kokeilu, jonka tarkoituksena oli selvittää, kuinka tekoäly pystyy seulomaan datamassasta riskitekijöitä, jotka samalle henkilölle osuessaan voivat laukaista raskaiden ja kalliiden palveluiden tarpeen. Tällainen raskas ja kallis palvelu kunnalle on esimerkiksi lastensuojelu.

Kokeilussa tekoäly analysoi kaupungin väestöä koskevaa sosiaali- ja terveystietoa sekä varhaiskasvatuksen asiakkuusdataa 15 vuoden ajalta. Tietoa kertyi yli puolesta miljoonasta ihmisestä.

Datasta pystyttiin esimerkiksi tutkimaan, miten ne perheet, joista on tehty lastensuojeluilmoitus tai joiden lapsille on annettu lähete psykoterapiaan, olivat käyttäneet kunnan palveluja aikaisemmin.

Kokeilun tulokset olivat Espoota innoittavia: tekoäly todella tunnisti datamassasta tukea tarvitsevia. Se löysi noin 280 tekijää, jotka ennakoivat lastensuojelun asiakkuutta. Tässä kohtaa täytyy kuitenkin muistaa, että tulokset ovat alustavia eikä niitä voi käyttää sellaisenaan johtopäätöksiin.

Espoon kaupungin palvelukehitysjohtaja Päivi Sutinen kertoo, että kaupungissa on pohdittu mahdollisuuksia tekoälyn hyödyntämiseen julkisten palveluiden kehityksessä jo vuodesta 2012. Ja tänä aikana Sutinen on vakuuttunut tekoälyn tuomista eduista.

– Jos jokainen kunta pystyisi hyödyntämään täysimääräisesti sitä asiakkuusdataa, joka kunnilla on, niin voi hyvänen aika kuinka paljon paremmin kunnat pystyisivät kohdentamaan palveluja asukkailleen, Sutinen huudahtaa.

Yksityisyyttä yritetään suojata

Hälyttäisikö kello siis kouluterveydenhoitajan vastaanotolla, kun paikalle saapuu lapsi, jonka perhetaustasta tekoäly on löytänyt useita eri riskitekijöitä?

Ei. Yksityisyydensuoja on Espoossa "ykkösasia".

Miten sitten tekoälyn tuottamaa tietoa voitaisiin hyödyntää?

Tekoäly yhdistää erilaisia tietoja eri toimialoilta ja pystyy käsittelemään niin valtavia määriä tietoja, ettei edes tutkimusryhmä pystyisi. Yhdistelystä saattaa löytyä jotain aivan uutta, jota ei olisi osattu ihmisälyn avulla etsiäkään.

Esimerkiksi alun kuviteltu perhe voisi saada apua isän alkoholismiin ajoissa, myös äidin masennus tunnistettaisiin ajoissa ja Nipalle saataisiin parempaa hoitoa, kun esimerkiksi sosiaaliviranomainen pystyy huomaamaan tekoälyn suodattamasta tiedosta hälytysmerkit. Perhe voisi paremmin ja kunnan ei tarvitsisi ryhtyä kalliiseen ja raskaaseen lastensuojelutyöhön.

– Jatkossa pystymme lisäämään ennaltaehkäiseviä palveluja, jotta vältymme niiltä kaikkein ikävimmiltä asioilta, data-analytiikkakonsultti Tomas Lehtinen Espoon kaupungilta sanoo.

Luennot tekoälystä kiinnostavat yliopistolla

Kun Tekoälyn tutkimuskeskus FCAI:n apulaisprofessori Teemu Roos luennoi tekoälystä Helsingin yliopistossa, luennolle osallistui noin 200 tekoälystä kiinnostunutta opiskelijaa. Mukana luennolla on paljon sivuaineopintoja suorittavia ja vuosi vuodelta enemmän opiskelijoita. Se kertoo Roosin mukaan yleistyneestä kiinnostuksesta tekoälyä kohtaan.

Mies katsoo kameraan käytävällä.
Apulaisprofessori Teemu Roos sanoo, että tekoäly tehostaa suurten datamäärien tutkimista.Berislav Jurišić / Yle

Tekoälyn tuomat mahdollisuudet kiinnostavat myös muissa kunnissa kuin Espoossa.

Roosin mukaan kunnat hyötyvät tekoälystä samalla tavalla kuin esimerkiksi vaikkapa liike-elämä.

– Tekoälyn avulla hyödynnetään dataa ja tehdään sen avulla ennusteita ja suosituksia, kiteyttää Roos.

Tekoäly nopeuttaa suuren datamäärän käsittelyä kunnissa, mutta suurin hyöty siitä on tietojen yhdistämisessä, sanovat tekoälyä tutkiva Roos ja Espoon testin läpikotaisin tunteva Lehtinen.

Myös Espoon palvelukehitysjohtaja Päivi Sutinen iloitsee tekoälyn mahdollisuuksista kaupungissa, jolla on valtavat määrät asiakkuusdataa kuntalaisista vuosien ajalta.

Tekoälyn avulla verovaroja voisi kohdentaa paremmin

Tekoäly siis tuottaa parempaa tietoa ja nopeammin. Olennaista on hyödyntää tietoa kuntalaisten hyväksi niin, että ne saavat tulevaisuudessa parempia palveluja. Kunnat joutuvatkin koko ajan miettimään, kuinka verorahat jaetaan eri palveluille. Sutisen mukaan myös jatkuvasti kasvava Espoo joutuu koko ajan miettimään tätä.

– Pidän todella lupaavana, että tämän tiedon avulla voitaisiin pystyä kohdentamaan palvelut paikallisesti ja yksilöllisesti, Sutinen sanoo.

– Tekoälyn avulla parhaimmillaan asiakas saa hyvän palvelun yhteisillä rahoilla kustannettuna, hän uskoo.

Espoon testi odottaa nyt uutta lakia

Espoon tekemä tekoälykokeilu on ainutlaatuinen kokemus. Data-analytiikkakonsultti Lehtisen mukaan Espoo on alan edelläkävijä.

Samalla tekoäly tuo haasteita eettisyyden suhteen. Tekoälyn käyttöön liittyy vielä paljon avoimia kysymyksiä muun muassa kuntalaisten tietosuojaan liittyen. Siksi Espoo aikoo lähteä mukaan elinkeinoministeri Mika Lintilän Tekoälyaika (siirryt toiseen palveluun)-ohjelmaan, jonka tarkoituksena on kehittää tekoälyn käyttöä Suomessa.

– Me haluamme olla kehittämässä kaupungille käytännön eettiset ohjeet, Lehtinen sanoo.

Myös palvelukehitysjohtaja Sutisen mukaan Espoon tavoite on tuottaa palvelut sosiaalisesti, kulttuurisesti, eettisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Tekoälyn eettinen hyödyntäminen tarkoittaa, että kone ei saa ottaa ohjia, vaan sen rooli on auttaja.

Espoon tekoälytestaukset ovat myös toistaiseksi jäissä. Syynä on se, että Suomessa ei ole vielä sellaista tietosuojalakia, joka antaisi tarvittavat raamit uusille kokeiluille ja tekoälyn todelliseen hyödyntämiseen. Nyt Espoo odottaa, että laki saataisiin voimaan, jotta tekoälyä hyödyntävää työtä voitaisiin jatkaa.

Tällä hetkellä uusi tietosuojalaki odottaa käsittelyä eduskunnassa.

Tutkija: Tekoäly ei ole taikakeino

Tekoäly siis tehostaa kuntien toimintoja ja antaa uutta, toimialarajat ylittävää tietoa kuntien käyttöön. Tekoälyn käyttö ei välttämättä tarkoita sitä, että tehdään kaikki uudella tavalla kuin ennen, vaan tehdään joustavammin ja tehokkaammin.

Tekoälyn tutkimuskeskuksen Teemu Roos ei siis usko, että kunnat tulisivat kokemaan suurta mullistusta tekoälyn takia.

– Tekoäly ei ole sinällään taikakeino, joka itsessään tuottaisi jotain tietoa. Kyllä sinne täytyy laittaa arvokasta dataa sisään, jotta saadaan laadukasta informaatiota ulos.

Lue lisää:

Tekoälyn suuri mullistus on tulossa: raportin mukaan 15 prosenttia työpaikoista voi kadota, suuri joukko ihmisiä koulun penkille

Tautiepidemiat havaitaan pian droneilla ja syöpäsolut tekoälyllä – "Suuri murros on käsillä"

Pääministeri: Tekoälyn soveltajiksi koulutettava 10 vuodessa miljoona suomalaista