Krapulaan taipuvaisia haetaan mukaan tutkimukseen: miten unilääkejäämä ja krapula vaikuttavat ajokykyyn?

Tutkimukseen osallistujat saavat palkkion, mutta alkoholi pitää maksaa itse.

krapula
Oluttuoppeja kilistellään.
AOP

Unilääkkeen ja krapulan vaikutusta ajokykyyn selvitetään tutkimuksessa, jota ovat käynnistämässä Turun yliopistollisen keskussairaalan kliinisen farmakologian yksikkö yhteistyössä Tyksin liikennelääketieteen osaamiskeskuksen Ajopolin (siirryt toiseen palveluun) ja Turun yliopiston kanssa.

Lääketutkimukseen haetaan vapaaehtoisia terveitä miehiä ja naisia. Turun yliopiston hakuilmoituksessa (siirryt toiseen palveluun) etsitään nimenomaan "krapulaan taipuvaisia naisia ja miehiä".

– Useimmat meistä eivät vakavasti edes miettisi lähtöä autonrattiin aamukrapulassa, jos veressä olisi esimerkiksi 0,4 promillea alkoholia, vaikka rattijuopumuksen raja ei silloin ylittyisikään. Olo tuntuisi kuitenkin sen verran huteralta. Unilääkkeen jäännösvaikutusta taas ei niin huomaa, vaikka suorituskyky olisikin todellisuudessa heikentynyt, perustelee tutkija Petri Vainio selvitystyön tarpeellisuutta.

Unilääkkeen jäännösvaikutusta ei niin huomaa, vaikka suorituskyky olisikin todellisuudessa heikentynyt.

Petri Vainio

Tutkimus kestää kunkin osallistujan kohdalla vähintään kolme viikkoa. Yliopiston mukaan täsmällinen kesto riippuu "tutkittavan krapulajakson ajoittumisesta".

Yhdelle tutkimusjaksolle pitää tulla krapulassa, yhdelle jaksolle altistumaan unilääkkeelle ja yhdelle jaksolle ottamaan lumelääkettä.

Yliopiston sivulla kerrotaan, että tutkittavat hankkivat krapulan tavanomaiseen tapaansa kustantaen itse juomansa ja valiten itse ajan ja tilanteen.