Uusi keksintö auttaa ratkomaan EU:n ruokahävikkiongelmaa - Suomalainen biojätevaaka opettaa ottamaan ruokaa vain sopivasti

Uusi keksintö auttaa hävikkiruuan vähentämisessä. Vaaka näyttää ravintolan asiakkaalle, kuinka monta grammaa tuli pyyhkäistyä ruokaa roskiin.

ruokahävikki
Biovaaka näyttää kuinka monta grammaa ruokaa menee biojätteeseen.
Vaaka näyttää punaista, jos ruokailija heittää paljon ruokaa biojätteeseen.Tommi Parkkinen / Yle

Suomella on pari vuotta aikaa keksiä keinot ruuantuotannon kaikissa vaiheissa syntyvän ruokajätteen mittaamiseksi. Yksi kiinnostava mittausväline on Lappeenrannassa opiskelijatyönä syntynyt idea biojätettä punnitsevasta älyvaa'asta.

Ravintoloiden tarpeisiin muokattu vaaka tallentaa pilvipalveluun jokaisen päivän jätemäärän ja vertaa tulosta aiempiin päiviin ja viikkoihin.

– Tähän mennessä ruokahävikin mittaaminen ravintoloissa on perustunut pelkkään "mutuun". Jos hävikkiä on jossain mitattu, se on ollut käsin tehtävää työtä, johon kuluu paljon työtunteja, sanoo Valtteri Ahonen Biovaaka Oy:stä.

Ahonen kuuluu Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun ja Saimaan ammattikorkeakoulun työryhmään, joka on kehittänyt automaattisen biojätteen punnitsemisjärjestelmän. Idea on tänä syksynä jalostumassa yritykseksi, Biovaaka Oy:ksi.

Mittausmenetelmät ovat olleet epätarkkoja

Kaiken EU:n jäsenmaissa kertyvän hävikkiruuan mittaamisesta on tarkoitus tulla arkipäivää lähivuosina. Aikomus on kova, sillä toistaiseksi luotettavat mittaamisen menetelmät ovat vasta kehittelyasteella. Biovaaka Oy on yksi ensimmäisistä ruokajätteen mittaamiseen keskittyvistä yrityksistä Suomessa ja jopa koko EU:n alueella.

– Tarvitaan hyvin erilaisia mittausmenetelmiä hävikin laskemiseen ruokaketjun eri vaiheissa, sanoo tutkija Kirsi Silvennoinen Luonnonvarakeskus Lukesta.

Ruokailijoita palauttamassa likaisia astioita biovaa'an ohi.
Ruuantähteet punnitseva vaaka näyttää tiedot ravintolan jätemäärästä myös edellisiltä viikoilta. Tietojen hyödyntäminen voi tuoda ravintolalle taloudellista säästöä.Tommi Parkkinen / Yle

Silvennoinen kertoo esimerkkinä, että mittaustapa, joka toimii ravintoloissa ei välttämättä toimi ruokakaupoissa. Toisaalta ravintoloitakin on niin monen tyyppisiä, ettei kaikkiin ravintoloihin käy samanlainen laitteisto.

Luonnonvarakeskus selvittää keinoja EU-tavoitteen saavuttamiseksi Suomen osalta. Työtä ohjaa keväällä muotoiltu ruokahävikin vähentämisen tiekartta. (siirryt toiseen palveluun)

Onko mausteet kohdillaan?

Biovaaka on ollut käytössä muutaman viikon Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Saimaan ammattikorkeakoulun ravintoloissa. Asiakaskunta on enimmäkseen opiskelijoita ja oppilaitosten henkilökuntaa. Lounasruokaa menee suunnilleen 2 500 annosta päivässä.

Opiskelija Emilia Rahikainen palauttaa lautasensa tyhjäksi syötynä. Lounaspöydässä oli tarjolla gruusialaista lihapataa, italialaista parsakaalikeittoa tai kaalilaatikkoa. Ruoka maistui, eikä biojätevaa'an mittari Rahikaisen jäljiltä värähdä. Rahikainen kertoo miettivänsä paljonkin, kuinka paljon jätettä hän jättää jälkeensä.

– Biovaaka on hyvin konkreettinen. Se on herättänyt ajattelemaan omaa käyttäytymistä.

Likaisia lautasia ravintolan keittiössä.
Saimaan ammattikorkeakoulun lounasravintolassa iso osa opiskelijoista syö lautasensa tyhjäksi.Tommi Parkkinen / Yle

Keittiön puolellakin vaaka herättää ajattelemaan. Kampusravintolat Oy:n ravintolapäällikkö Anni Varis kertoo, että ravintolassa valmistaudutaan analysoimaan biojätteen mittaustuloksia huolellisesti. Jos jonain päivänä jätettä tulee poikkeuksellisen paljon, aiotaan päivän ruokien reseptit katsoa läpi, ja miettiä. onko vaikkapa maustamisessa viilaamisen varaa.

– Tavoite on, että lautaselle jäisi enintään 25 grammaa biojätettä asiakasta kohden. Se on puolikkaan perunan verran, Varis sanoo.

Jätevaaka opettaa syömään sopivasti

Ravintolapäällikkö Anni Varis osasi odottaa opiskelijoilta maltillisia biojätemääriä jo ennen punnitsemisen aloittamista. Sama ennakko-oletus oli myös Biovaakaa kehittäneessä työryhmässä. Työryhmän tavoitteena on saada biojätevaaka käyttöön ravintoloihin, joissa sillä olisi kasvatuksellinen merkitys.

– Opiskelijat ovat tiedostavaa porukkaa jo valmiiksi. Alakouluissakin jätteen määrä pysyy hallinnassa, koska opettajat seuraavat lasten ruokailua, sanoo Valtteri Ahonen Biovaaka Oy:stä.

– Mutta kun mennään yläkouluihin, on jätemäärät varmaan suurempia. Olen myös kuullut, että vastaanottokeskusten ruokapalveluissa biojätettä syntyy todella paljon, Ahonen jatkaa.

Ruoka-annos lautasella.
Koulumaailmassa biojätteen mittaamisen toivotaan auttavan lapsia ja nuoria itselle sopivan annoskoon mittaamisessa.Tommi Parkkinen / Yle

Lappeenrannassa Biovaaka otetaan lähiviikkoina käyttöön kahdessa kouluruokalassa. Kimpisen koulukeskuksessa syö päivittäin noin 1700 oppilasta ja Pontuksen koulussa 400.

Biovaaka Oy:n mukaan biojätteen määrän tilastointipalvelu laitteineen ja näyttöineen maksaa ravintolalle noin 180 euroa kuukaudessa.

– Kustannus on pieni, jos vaaka auttaa säästämään euroja raaka-aineiden tilausvaiheessa, sanoo ravintolapäällikkö Varis.

Lautashävikin merkitys pieni

Biovaaka keskittyy tällä hetkellä punnitsemaan ja näyttämään vain lautaselta biojätteeseen päätyvän jätteen painon. Ruokapalveluiden asiantuntijat sanovat yhteen ääneen, että lautashävikki on vain pieni osa hukkaruuan ongelmaa.

Kampusravintolat Oy:n ravintolapäällikkö Anni Varis näkee taloudellisen säästön mahdollisuuksia koko ruuanvalmistuksen pitkässä ketjussa. Linjastohävikki syntyy siitä, kun tarjolla ollut ja syömättä jäänyt ruoka muuttuu jätteeksi. Eniten biojätteen automaattista tilastointijärjestelmää kaivataan keittiötiloihin.

– Harmillisinta on raaka-ainehävikki eli se, kun keittiössä jää ruuan valmistusvaiheessa syömäkelpoista ruokaa syystä tai toisesta käyttämättä, Varis sanoo.