Naisten äänioikeustaiston ensimmäisestä voitosta 125 vuotta – Uuden-Seelannin parlamentin kuvapari kertoo hurjasta muutoksesta

Keskiviikkona tuli kuluneeksi 125 vuotta siitä, kun Uuden-Seelannin kuvernööri allekirjoitti naisille äänioikeuden taanneen vaalilain.

äänioikeus
Naisia äänestyskampanjakyltin kanssa.
Ennakkoäänestyspäivän tunnelmia Wellingtonissa, Uudessa-Seelannissa syyskuussa 2014.AOP

Uudessa-Seelannissa juhlitaan tänä vuonna naisten äänioikeuden 125-vuotisjuhlaa. Merkkivuosi on koko maailman naisten yhteinen, sillä Uusi-Seelanti oli ensimmäinen maa, jossa kaikille naisille annettiin äänioikeus.

Varsinainen juhlapäivä oli keskiviikkona 19. syyskuuta. Tuona päivämääränä vuonna 1893 Uuden-Seelannin kuvernööri lordi Glasgow allekirjoitti uuden äänioikeuslain. (siirryt toiseen palveluun) Runsaat kaksi kuukautta myöhemmin, 28. marraskuuta, naiset pääsivät äänestämään.

Uuden-Seelannin parlamentti juhli keskiviikkona äänioikeuspäivää muun muassa julkaisemalla kuvaparin, joka kertoo hurjasta muutoksesta.

Vasemmanpuoleisessa kuvassa poseeraa 39 parlamentin 46 naisedustajasta, värikkäästi pukeutuneita eri ikäisiä naisia eri kansanryhmistä. Etualalla keskellä on pääministeri Jacinda Ardern tyttärensä sylissään.

Oikealla oleva kuva on parlamentista vuodelta 1905. Siinä parlamentaarikot ovat valkoisia vanhempia miehiä liivipuvuissaan.

– Mikä muutos 113 vuodessa! twiittasi vihreiden kansanedustaja Golriz Ghrahraman, joka on maan ensimmäinen pakolaistaustainen kansanedustaja.

Ensimmäinen naiskansanedustaja vasta vuonna 1933

Uuden-Seelannin naisten äänioikeutta edelsi kiivas kamppailu mielenosoituksineen ja vetoomuksineen. Vuonna 1893 laaditut vetoomukset allekirjoitti yhteensä lähes neljännes Uuden-Seelannin aikuisista naisista.

Parlamentissakaan vaalilaissa ei ollut kyse mistään läpihuutojutusta: Laki hyväksyttiin äänin 20–18.

Elizabeth McCombs vuonna 1933.
Elizabeth McCombs vuonna 1933.Wikimedia Commons

Uuden-Seelannin naiset eivät myöskään saaneet asettua vielä vaaleissa ehdolle. Tämän oikeuden he saivat vasta vuonna 1919. Ensimmäinen naisedustaja, (siirryt toiseen palveluun) työväenpuolueen Elizabeth McCombs, valittiin vuonna 1933.

Ensimmäisenä naisehdokkaat hyväksyi Australia vuonna 1902. Äänioikeus ja vaalikelpoisuus koski kuitenkin vain valkoisia.

Tässä mielessä edelläkävijä oli Suomi. Vuonna 1906 Suomeen säädetty yleinen ja yhtäläinen äänioikeus sekä vaalikelpoisuus koski yhtä lailla naisia kuin miehiä. Vaikka laki oli tasa-arvoinen naisten ja miesten suhteen, äänioikeus evättiin vielä aluksi isolta joukolta ihmisiä, muun muassa vaivaishoidon avustuksella eläneiltä sekä niiltä, jotka oli tuomittu menettämään kansalaisluottamuksen.

Suomessa myös valittiin maailman ensimmäiset naisparlamentaarikot. Vuoden 1907 vaaleissa eduskuntaan nousi 19 naista (siirryt toiseen palveluun).

Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Uuden-Seelannin pääministeri Jacinda Ardern
Jacinda Ardern (oik.) on kolmas nainen Uuden-Seelannin pääministerinä. Hän tapasi Saksan liittokanslerin Angela Merkeln Berliinissä huhtikuussa.Felipe Trueba / EPA-EFE

Kolmas naispääministeri

Nykyisin Uuden-Seelannin kansanedustajista naisia on 38 prosenttia. Tämä on vähemmän kuin esimerkiksi, Suomessa, jossa luku on 42 prosenttia.

Ykkössijaa pitää entiseen tapaan Ruanda 61,3 prosentilla. Yli 50 prosentin yltävät myös Kuuba ja Bolivia, ilmenee parlamenttien välisen liiton tilastosta. (siirryt toiseen palveluun)

Jacinda Ardern on kolmas nainen Uuden-Seelannin pääministerinä.

Lisätty 20.9.2018 klo 16.33 Suomen äänioikeutta koskien lause: "Vaikka laki oli tasa-arvoinen naisten ja miesten suhteen, äänioikeus evättiin vielä aluksi isolta joukolta ihmisiä, muun muassa vauvaishoidon avustuksella eläneiltä sekä niiltä, jotka oli tuomittu menettämään kansalaisluottamuksen."