Pienpaahtimoilla on kova työ päästä halpaan kahviin tottuneiden suomalaisten kuppeihin: Vaaleapaahtoa parjataan myös syyttä

Suomalaiset juovat kahvia noin kymmenen kiloa ihmistä kohti vuodessa. Vain murto-osa kahvista tulee suomalaisista pienpaahtimoista.

Teen ja kahvin valmistus
Barista työntouhussaan Tampereen pienpaahtimomessuilla
Tampereen pienpaahtimomessuilla messuvieraat pääsivät tutustumaan baristan loihtimaan uusiin kahvimakuihinKai Pohjanen / Yle

– Marjainen, kaakaomainen, makea ja sopivan vahva.

Jyväskyläläinen Jorgos Skaniakos maistelee Suomen ensimmäisillä Tampereen Pakkahuoneella järjestetyillä pienpaahtimomessuilla kahvia ja kertoo siitä kuin viinin maistaja konsanaan.

Skaniakos on ollut jo pienestä pitäen suuri kahvin ystävä. Hän on työskennellyt ravintola-alalla parikymmentä vuotta, joista Suomessa kaksitoista.

– Ihmettelin aina aiemmin, miksi suomalaiset syövät ravintolassa hyvin, mutta tyytyvät huonoon kahviin, Skaniakos kertoo.

Suomalaiskahvi saa kahvikauppiaalta ruusuja ja risuja

Jorgos Skaniakos teki seitsemän vuotta sitten päätöksen oman kahvikaupan perustamisesta Jyväskylän keskustaan. Suomessa juotavaa kahvia hän pitää esimerkiksi Keski-Eurooppaan verrattuna hyvänä, mutta markettien sisäänheittokahveista löytyy kritisoitavaa.

– Sekoitukset niissä ovat sellaisia, että niistä ei saa mitään selvää. Runko niissä on brasilialainen, mutta lisäksi sekoituksesta löytyy vähintään kahtakymmentä muuta kahvia, joiden alkuperää ei kerrota. Kyseessä on siis bulkkikahvi, Jorgos Skaniakos lataa.

Kahvikauppias Jorgos Skaniakos pitää suomalaista kahvia hyvänä.
Jorgos Skaniakos on suuri kahvin ystävä, joka pitää kahvikauppaa Jyväskylässä,Kai Pohjanen / Yle

Suomalaisilla kahvin ystävillä on tällä hetkellä trendinä tummapaahtoisen kahvin suosiminen. Skaniakos uskoo tämän johtuvan juuri vallalla olevan peruskaupoista myytävän kahvin tarjonnasta, joka on valtaosaltaan vaaleapaahtoista.

– Suuntaus tummapaahtoisiin kahveihin on hieman harmi. Vaaleapaahtoinen kahvi hyvin paahdettuna ja hyvistä raaka-aineista valmistettuna on paljon aromikkaampaa kuin tumma ja siitä löytyy enemmän makuja, Jorgos Skaniakos sanoo.

Kahvi on arvokasta kuin hyvä viini

Suomalaisten pienpaahtimoiden määrä ja markkinaosuus ovat olleet viime vuodet kasvussa. Kasvun varaa niillä toki vielä riittää, sillä optimistisimpien arvioidenkin mukaan pienpaahtimoiden osuus koko Suomen kahvin myynnistä on reilut viisi prosenttia.

Markkinoita hallitsevat suuret yritykset, jotka pystyvät suurella volyymillaan tarjoamaan kahvia edullisesti marketeissa ja ruokakaupoissa.

Tamperelainen Keijo Moilanen kiertää suurten kahvinvalmistajien kolme kympillä -erikoistarjoukset kaukaa. Sen sijaan hän on suosinut suomalaisia pienpaahtimoita jo toistakymmentä vuotta ja jauhanut kahvinsa itse. Pienpaahtimoiden kahvi on hintavampaa kuin tarjouskahvin, mutta Keijo Moilasen mielestä myös monella muulla tapaa arvokkaampaa.

–Sitä keitetään sen verran, mitä sitä tarvitaan. Sitä ei tule koskaan heitettyä pois. Kukaan ei heitä viiniäkään lavuaariin vaan juo, niin emme mekään heitä kahvia lavuaariin, Moilanen painottaa.

Tamperelainen Keijo Moilanen pienpaahtimomessuilla
Tamperelainen Keijo Moilanen on jauhanut omat kahvinsa jo kymmenisen vuottaKai Pohjanen / Yle

Hän vertaa kahvia monella tapaa viiniin. Molempia niistä maistellaan ja riittävän paljon maisteltuaan voi tulla ikään kuin humalaan. Omasta espresso-kahvistaan hän löytää viinin tapaan jälkimakuja. Tällä kertaa ne ovat suklaisuus ja kaakaomaisuus.

Kahvi on tuoretuote

Pienpaahtimomessuilla Tampereella oli lukuisia näytteilleasettajia, joista ikään kuin kotikentällään toimi Pirkanmaan Paahtimo. Yrityksellä on sivupisteensä myös Satakunnassa Porissa. Pirkanmaan Paahtimoa edustava Pekka Heinonen korostaa kahvin olevan tuoretuote, mikä on juuri suomalaisten pienpaahtimoiden kilpailuvaltti.

– Paahtamisen jälkeen kahvi huilaa viikon verran, ja tämän jälkeen sen maku on muutaman kuukauden parhaimmillaan. Sen jälkeen kahvi on yhä hyvää, mutta sen nyanssit alkavat jäädä taka-alalle. Erityisesti itse jauhettuna kahvin maku on parasta, Heinonen miettii pienpaahtimoiden kahvin vahvuuksia suurten yritysten rinnalla.

Pekka Heinonen Pirkanmaan Paahtimosta näkee pienpaahtimoiden tulevaisuuden hyvänä
Pekka Heinonen Pirkanmaan Paahtimosta toimii myös kahvikouluttajanaKai Pohjanen / Yle

Pekka Heinonen ei näe suurten kahvin valmistajien ja pienpaahtimoiden välillä lopulta suurta vastakkainasettelua.

– Jokainen toimii omista lähtökohdistaan ja keskittyy omaan juttuunsa pyrkien tekemään siinä parhaansa suomalaisen kahvikulttuurin eteen. Kyllä asiakas lopulta ratkaisee sen, onko tuote sen arvoinen, että se kannattaa ostaa.

Tummapaahtoa ja Maca-lattea

Messuvieraiden joukossa pyörii sekä kahviammattilaisia että vannoutuneita kahvin ystäviä. Tamperelaiset Milja Hyörinen ja Sofia Auno edustavat heistä molempia.

Nuoret naiset työskentelevät kahvilassa ja työajan ulkopuolella he kokeilevat uusia kahvielämyksiä. Työssään he ovat törmänneet suomalaisten innostukseen tummapaahtoista kahvia kohtaan. Sitä menee asiakkaille niin suodatinkahvina kuin espressona.

– Ehkä kotona juodaan vaaleapaahtoista peruskahvia ja ulos lähdettäessä päädytään tummempaan vaihtoehtoon, Milja Hyörinen ja Sofia Auno pohtivat.

Tamperelaiset kahvilatyöntekijät Milja Hyörinen ja Sofia Auno tutustuivat pienpaahtimomessutarjontaan.
Milja Hyörinen ja Sofia Auno työskentelvät kahvilassa, mutta kotona kahvia kuluu harvakseltaan.Kai Pohjanen / Yle

Take-away-kahvilakulttuuri näkyy katukuvassa entistä enemmän siinä, että vastaan tulee varsin usein pahvinen kahvimuki kädessään kulkevia ihmisiä. Silja Auno ja Milja Hyörinen uskovat tämän olevan osittain muoti-ilmiö. Toisaalta se on osoitus myös siitä, että suomalaiset pitävät kahvista.

Kavereiden kanssa ulos kahville lähtiessään tamperelaiset kahvilatyöntekijät eivät juo perinteistä suodatinkahvia.

– Otan silloin useimmiten laten, Milja Hyörinen kertoo.

– Minä puolestaan haluan kokeilla jotain aivan erilaista, esimerkiksi hieman merilevältä maistuvaa Maca-lattea, Sofia Auno nauraa.