Äitiä syytetään sairauksien sepittämisestä terveelle pojalleen – käräjäoikeus ratkaisee erikoisen pahoinpitelysyytteen kansliapäätöksellä lokakuussa

Kuusi päivää istunut Keski-Suomen käräjäoikeus ei vielä tehnyt päätöstä rikosasiassa, jossa keskisuomalaisnaista syytetään pienen poikansa erikoislaatuisesta pahoinpitelystä.

käräjäoikeudet
Syytetty Keski-Suomen käräjäoikeudessa.
Syytetty, keskisuomalainen nainen, Keski-Suomen käräjäoikeudessa 21.9.2018.Niko Mannonen / Yle

Keski-Suomen käräjäoikeus käsitteli kuuden päivän ajan erikoista tapausta, jossa syytettynä on 43-vuotias keskisuomalainen nainen. Käräjäoikeus ei vielä julistanut tuomiota epätavallisessa oikeudenkäynnissä. Käräjätuomari Kaisa Korhonen ilmoitti, että tuomio annetaan kansliapäätöksellä perjantaina 26. lokakuuta kello 10.

Pahoinpitelysyytteessä naisen kuvaillaan vahingoittaneen pienen poikansa terveyttä ja aiheuttaneen hänelle kipuja ilman ruumiillista väkivaltaa useilla tavoilla.

Kihlakunnansyyttäjä Leena Hakavuori vaati syytetyllä 6-12 kuukauden ehdollista vankeustuomiota lapsen pahoinpitelystä. Puolustus esitti syytteen hylkäämistä.

Erikoislaatuinen syyte perustuu Kuopion yliopistollisen keskussairaalan eli KYS:n lääkäriryhmän lausuntoihin. Niissä äidin katsotaan keksineen reilun kolmen vuoden ajan 3–6-vuotiaalle pojalleen lukuisia oireita ja sairauksia. Syytteen mukaan naisen toiminta altisti pojan vuosina 2013–2015 turhille tutkimuksille, lääkityksille ja hoitotoimenpiteille.

Isä ei ole ollut lapsen elämässä mukana.

Kun pojan vaiheita selvitettiin KYS:ssä, äidin toiminnan mahdolliseksi motiiviksi tulkittiin erittäin harvinainen välillinen Münchhausen-oireyhtymä. Siitä kärsivä tuottaa tai keksii oireita toiselle henkilölle saadakseen itselleen huomiota.

Kyseistä oireyhtymää ei kuitenkaan ole diagnosoitu syytetyllä naisella. Hän muistutti oikeudessa, että oireyhtymästä ei ole todisteita. Naisen asianajaja vaati loppulausunnossaan syytteiden hylkäämistä ja korosti KYS:n lääkärikolmikon intoutuneen katselemaan pojan hoitohistoriaa pelkästään Münchhausen by proxy -silmälasien läpi.

Pojalle sytostaatteja, ruokintaletku ja pyörätuoli

Vuosien aikana pojalla ehdittiin äidin vakuuttamana diagnosoida reuma, diabetes, epilepsia, aistiyliherkkyys ja syömishäiriö. Lasta hoidettiin muun muassa sytostaatti-, reuma- ja epilepsialääkkeillä. Häntä ruokittiin nenämahaletkun ja vatsapeitteiden läpi viedyn PEG-napin kautta.

Oikeukäsittelyn viimeisenä päivänä syyttäjä korjasi syyttettä reumadiagnoosin osalta. Syytteeseen kirjattiin, että pojalla todettiin niveltulehduksia, mutta löydökset olivat niukkoja.

Esikoulussa äiti esitti henkilökunnalle epäilyt, että pojalla olisi ADHD ja Aspergerin syndrooma. Esikoulussa näihin ei saatu vahvistusta.

Poika nukutettiin vuosina 2010–2015 ainakin 20 kertaa epäiltyjen sairauksien ja hoitotoimien vuoksi. Syytteen mukaan äiti kuljetti poikaa tarpeettomasti monta vuotta pyörätuolilla, mikä vahingoitti pojan normaalia fyysistä ja psyykkistä kehitystä.

Kuopion yliopistollisessa keskussairaalassa todettiin syksyllä 2015, että lastenosastolle tullut poika ei ollutkaan hyvin sairas, kuten papereissa kerrottiin. Pojan lääkitystä vähennettiin ja lopetettiin kokonaan. Kun poika todettiin liikkuvaksi ja reippaaksi, pyörätuolin käyttö lopetettiin.

Poika sairaalasta suoraan sijaiskotiin

Monien ristiriitojen vuoksi poikaa tutkineet lääkärit päättivät tehdä lastensuojelu- ja rikosilmoitukset. Poika otettiin huostaan sijaiskotiin. Tämän jälkeen pojan kunto koheni niin hyvin, että syyttäjä kuvaili sitä ihmeparantumiseksi.

Keski-Suomen käräjäoikeus pui epätavallista syytettä yhteensä kuusi päivää. Kuultavana olivat muun muassa yhdeksän lääkäriä, fysioterapeutti, esikouluopettaja ja syytetty itse. Lisäksi oikeudessa esitettiin nyt jo 9-vuotiaan pojan videolle tallennettu esitutkintakertomus, jossa poika kuvailee omaa terveydentilaansa ja liikkumiskykyään.

Syytetty Keski-Suomen käräjäoikeudessa.
Niko Mannonen / Yle

Syyttäjä vaati vastaajaa tuomittavaksi ehdolliseen vankeusrangaistukseen.

Lapsen edustajaksi määrätty asianajaja vaatii naista korvaamaan lapselle rikoksen aiheuttamista vahingoista yhteensä 20 000 euroa.

Käräjäoikeudessa nainen kiisti syytteen ja vaati sen hylkäämistä. Hän kertoi huolehtineensa lapsesta lääkäreiden ohjeiden mukaisesti ja poika parantui. Äidin mukaan havainnot lapsen oireista olivat todellisia.

Münchhausenin oireyhtymä on maailmanlaajuinen mysteeri

Käräjäoikeuden kuusipäiväistä istuntoa väritti lääkäreiden tulkinta syytetyn mahdollisesta välillisestä Münchhausenin-oireyhtymästä eli Münchhausen by proxysta. Varsinaisen ja välillisen oireyhtymän diagnoosit ovat erittäin harvinaisia terveydenhuollossa.

– Tarkkoja lukuja ei ole. Itse olen urani aikana tavannut yhden potilaan, jolla oli Münchhausenin syndrooma. Koska häiriö on harvinainen, siitä ei kerry paljon tietoakaan, kertoo psykiatrian professori Sari Lindeman Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä.

– Münchhausenin oireyhtymä on psykiatriassa kaikkein vähiten tiedetty ja ymmärretty häiriö. On vaikea määritellä, kuinka syyntakeisia tällaiset ihmiset ovat. He eivät ole psykoottisia eli perinteisessä mielessä mielisairaita, kertoo psykiatrian ylilääkäri Risto Vataja Helsingin ja Uudemaan sairaanhoitopiiristä.

Vataja johtaa HYKS:ssä gero-, neuro- ja riippuvuuspsykiatrian linjaa.

Lääkintöneuvos Timo Keistinen sosiaali- ja terveysministeriöstä vahvistaa, että oireyhtymä on tavallaan tuttu kaikille lääkäreille, mutta sen esiintyvyyttä väestössä ei tunneta.

– Potilaat itse antavat väärää tietoa sairastamisestaan. Diagnoosi tehdään usein vasta vuosia kestäneen potilasuran jälkeen. Sama potilas vierailee usein ja lukuisissa päivystyspisteissä, jolloin hänestä tulee päivystäjien tuttu ja syntyy liioiteltu kuva ongelman yleisyydestä.

Hoitoon pääsy palkitsee oireyhtymästä kärsivää

Münchhausen-oireyhtymää potevilla on tavoite olla lääketieteellisen tutkimuksen ja mielenkiinnon kohteena. He kokevat sen palkitsevana, tarpeellisena ja hyvänä asiana.

– Vähän samaan tapaan, kun alkoholisti kokee alkoholin. Tätä ei kuitenkaan voi tieteellisesti sanoa, sillä niin vähän ilmiötä ymmärretään, pohtii ylilääkäri Risto Vataja.

Yhteisiä piirteitä on Vatajan mukaan löydetty jonkun verran. Oireelliset ovat hiukan useammin naisia kuin miehiä.

– Münchhausen on kovin harvinainen häiriö, mutta saman oireyhtymän sisällä kuitenkin by proxy ei ole harvinainen. Oireyhtymän välillinen muoto eli by proxy kohdistuu lapsiin tai ihmisiin, jotka ovat potilaan vaikutusvallan alaisia muulla tavalla.

Oireyhtymän välillinen muoto eli by proxy kohdistuu lapsiin tai ihmisiin, jotka ovat potilaan vaikutusvallan alaisia muulla tavalla.

Risto Vataja

Timo Keistinen kuvailee, että henkilö haluaa vaativia toimenpiteitä ja usein leikkauksia, joihin voi liittyä merkittäviä hoidollisia riskejä. Hän hakeutuu usein hoitoon päivystysaikana tai viikonloppuisin, ja eri sairaaloihin, jossa häntä ei tunneta tai tietoa sairaushistoriasta ei ole käytettävissä.

– Tämä voi helposti johtaa tarpeettomiin leikkauksiin ja kun asiantila selviää, henkilö riitautuu henkilökunnan kanssa ja lähtee oma-aloitteisesti sairaalasta usein ennen aikojaan.

Keistinen ottaa esimerkiksi kaksi suurta opetussairaalaa Saksassa. Niissä alle 0,8 prosentilla psykiatrisista konsultaatiopotilaista diagnosoitiin itse aiheutettu sairaus. Ja heistä vain noin kymmenen prosenttia täytti Münchhausen-kriteerit.

– Potilaita, jotka sitä potevat, ei yleensä pystytä tutkimaan, sillä nämä häviävät, eivät suostu jäämään tutkimuksiin. Tämä on kansainvälinen ilmiö. Tieto siitä, ettei oikein tiedetä mitään, on yleinen käsitys, kertoo ylilääkäri Risto Vataja.

Jos löydetään motivoitunut potilas, tutkimusta voidaan Vatasen mukaan yrittää. Mutta yleensä potilaat eivät ole sairauden tuntoisia, he eivät koe olevansa avun tarpeessa.

– Kyseessä voi olla todellisuuden dissonanssi eli he eivät osaa mieltää valehtelevansa. Samalla tavalla kuin oireyhtymälle nimensä antanut saksalainen paroni von Münchhausen aikoinaan.

Vapaaherra Karl Friedrich Hieronymus von Münchhausen eli 1700-luvulla ja tuli tunnetuksi sepittelemällä liioiteltuja kertomuksia sotamuistoistaan. Rudolf Erich Raspe kirjoitti kokoelman Münchhausenin hurjista tarinoista. Niissä Münchhausen kertoi muun muassa lentäneensä tykinkuulalla, käyneensä kuussa kuumailmapallolla, vetäneen itsensä omista hiuksistaan ylös suosta ja saaneensa sormuksen, joka tekee hänestä näkymättömän.

Tärkein hoito asioiden järjestäminen

Münchhausenin oireyhtymän tärkeimmäksi hoidoksi ylilääkäri Risto Vataja nostaa asioiden järjestämisen sillä tavalla, että potilaat eivät joudu aiheettoman lääketieteellisen hoidon kohteeksi. Vatajan mukaan ei ole mitään näyttöä siitä, että potilaat hyötyisivät esimerkiksi lääkehoidosta.

– Itse pidän todennäköisenä, että oireyhtymän omaavalla on taustalla vaikea persoonallisuuden rakennehäiriö. Jos päästäisiin kunnolla tutkimaan, niin oppinut arvaus on, että potilailta voisi löytyä traumaattisia lapsuuden kokemuksia ja traumahistoriaa.

Potilastietoja kirjataan potilashuoneessa.
Potilastietojen sähköisen kirjaamisen uskotaan auttavan Münchhausen-oireyhtymän kartoittamisessa.Yle

Professori Sari Lindemanin mukaan Münchhausenin diagnostiikka perustuu huolelliseen potilaan tutkimiseen, perehtymiseen ja tietämykseen. Diagnoosi on psykiatrinen diagnoosi, ja nykyisessä tautiluokituksessa se on pääluokassa "muut persoonallisuus- ja käytöshäiriöt".

– Kyseessä on siis pitkäkestoinen ja kehityksellinen asia. Potilas ei tahallaan ole sellainen kuin on. Hypokondrinen häiriö, jota erheellisesti luulosairaudeksi nimitetään, on aivan eri asia. Kyseessä on henkilön kehitysvuosiin liittyvä asia, joten ensisijainen hoito on psykoterapia yksilöllisesti arvioiden, esimerkiksi traumapsykoterapia, arvioi Lindeman.

Sähköinen potilastietojärjestelmä avuksi diagnosointiin

Sähköisestä valtakunnallisesta potilastietojärjestelmästä uskotaan saatavan apua Münchhausen-potilaiden diagnosointiin. Järjestelmästä saa heti tietoa, jos potilaalla on ollut kummallisia oireita aikaisemminkin.

– Ja mitä akuutimpiin tilanteisiin potilasjärjestelmästä saa tiedon, niin se auttaa. Aika usein oireyhtymästä kärsivät tulevat päivystykseen kouristelevina tai hyvin vaikeasti sairaan oloisina, pohtii Risto Vataja.

– Sähköisestä potilastietojärjestelmästä on enemmän hyötyä kuin haittaa, arvioi professori Sari Lindeman.

Lindeman muistuttaa samalla, että virheellisen diagnoosin sattuessa digitaalisista järjestelmistä voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä.