Kela leikkaa yhä useamman toimeentulotukea, eikä se naurata leipäjonon asiakkaita – "Jos se tästä vielä pienenee, on kuin mentäisiin sisällissota-aikaan"

Yli 11 000 suomalaisen toimeentulotuen perusosaa on alennettu tänä vuonna. Se tarkoittaa viimesijaiseksi tarkoitetun turvan pienenemistä 100–200 eurolla. Taustalla on tuen siirto kunnilta Kelan vastuulle.

toimeentulotuki
Tiina Hedborg ja Pasi Saarinen käyvät säännöllisesti Kallion leipäjonossa.
Tiina Hedborg ja Pasi Saarinen käyvät säännöllisesti Kallion leipäjonossa. "Kun ei itse jaksa leipoa", Hedborg vitsailee.Toni Määttä

Ruisleipää, porkkanaa, tomaattia, jäätelöä, sekä koiranruokaa lemmikille. Kuun loppupuoli on hyvä aika tulla leipäjonoon, toteavat ruokakassien sisältöä esittelevät Tiina Hedborg ja Pasi Saarinen.

– Kuun puolivälin jälkeen jono lyhenee. Lapsilisäpäivän jälkeen ei ole jonoa. Kun eläkkeet on maksettu, ei ole jonoa, Hedborg kertoo.

Hedborg ja Saarinen elävät tukien varassa. Hedborg on työkyvyttömyyseläkkeellä. Saarinen työmarkkinatuella.

Joskus raha ei riitä. Silloin käydään leipäjonossa, lainataan kavereilta, ja haetaan Kelalta toimeentulotukea. Suurista summista ei ole kyse.

– Työttömyyskorvauksen päälle se on pari sataa. Sillä maksaa välttämättömiä menoja, kuten bussilippuja. Ja lääkekulut se kattaa automaattisesti, Saarinen sanoo.

Toimeentulotuen perusosa on tällä hetkellä 491 euroa kuukaudessa. Sillä summalla suomalaisen arvioidaan kattavan elämän välttämättömät menot. Ei mitään lasten leikkiä, Hedborg ja Saarinen sanovat.

– Siitä pois puhelinkulut, ruoka, hygienia, bussi, vaatteet. Helsingissä. Ei sillä elä, Hedborg sanoo.

Yhä useampi suomalainen saa tyytyä vielä vähempään. Tänä vuonna alennettua toimeentulotukea on maksettu elokuun loppuun mennessä 11 149 suomalaiselle. Alennus on kooltaan 20–40 prosenttia toimeentulotuen perusosasta, eli 100–200 euroa.

Toimeentulotuen alennuspäätökset ovat moninkertaistuneet sen jälkeen kun toimeentulotuen maksu siirtyi alkuvuonna 2017 kunnilta Kelan hoidettavaksi.

Alannettua perustoimeentulotukea saaneet 2017-2018
Toimeentulotukipäätökset siirtyivät kunnilta Kelan vastuulle keväällä 2017. Siirron myötä tuen alentamispäätökset ovat moninkertaistuneet.

Alentamispäätöksen syynä on useimmiten kieltäytyminen TE-toimiston tarjoamasta työstä, koulutuksesta, tai muusta työllistämistoimenpiteestä. Kyse on siis eräänlaisesta työttömän patistelusta.

Pasi Saarinen on tottunut patisteluun. Hän kertoo tehneensä kirvesmiehen hommia koko ikänsä, kunnes veljen kanssa pidetty rakennusliike meni pari vuotta sitten nurin. Sen jälkeen oman alan töitä ei ole juuri löytynyt. Ehkä syynä on korkea ikä ja ajoittain vihoitteleva ristiselkävaiva, 58-vuotias Saarinen arvelee.

– Työkkäri patistaa hakemaan duunia ja olen hakenut monta kertaa. Monessa paikassa on sanottu: "joo joo, me soitetaan sulle, älä soita meille". Se syö miestä. Minulla on rautainen ammattitaito.

Saarista on myös uhkailtu karenssilla, eli työttömyysturvan katkaisulla.

– Eivät meinanneet uskoa, että olin hakenut eräältä työmaalta työtä. Sanoin, että menkää kysymään. Ilmeisesti kävivät, ei tullut karenssia.

Alennettua toimeentulotukea Saariselle ei ole maksettu. Ajatus kuitenkin kylmää.

– Jos se tästä vielä pienenee, mulla tulee sellainen tunne, että mennään kuin sisällissota-aikaan. Ei muuta kuin saunan taakse vaan ja kylmäksi.

Pasi Saarinen
Leipäjonossa säännöllisesti käyvä Pasi Saarinen on mielestään tehnyt osuutensa yhteiskunnan eteen. Töihin patistava aktiivimalli ärsyttää, sillä oman alan töitä ei kirvesmiehelle löydy. "Olen tehnyt 40 vuotta hommia. Mulla oli 10 vuotta firma, työllistin neljä kaveria, maksoin veroni. Nyt minua kohdellaan näin, kun minulla menee huonosti".Toni Määttä

Alennuspäätösten yleistymisen syynä on todennäköisesti toimeentulotuen siirtyminen kunnilta Kelalle. Laki on mahdollistanut toimeentulotuen alentamisen jo pitkään, mutta kunnan sosiaalityöntekijät eivät mahdollisuuteen juuri tarttuneet.

Kelan tarkastajia ohjaa sen sijaan ohjesääntö, jossa määritellään missä tilanteissa alentamispäätös on tarpeen. Yhdenmukainen menettely on nostanut toimeentulotuen alentamispäätökset nopeasti nykyiselle tasolle.

– Kela katsoo, että nyt toteutuva määrä on se normaalimäärä mikä kuuluukin toteutua. Siihen minkä takia määrät on kasvaneet, on vaikea ottaa kantaa, sanoo Kelan toimeentuloturvaetuuksien osaamiskeskuksen päällikkö Pasi Pajula.

Kela-siirron vaikutuksia selvittäneellä Kelan johtava tutkija Minna Ylikännöllä on vastaus. Hänen mukaansa kuntien sosiaalityöntekijät käyttivät alennuksen uhkaa lähinnä keinona houkutella asiakas tulemaan juttusille.

– Se oli keino herätellä asiakasta, joka ei halunnut tehdä itselleen suunnitelmaa, Ylikännö sanoo.

Nyt alennuspäätöksellä ei houkutella tai uhkailla, vaan päätöksiä myös tehdään. Pajula kuitenkin muistuttaa, että alentamispäätösten lisääntymisestä huolimatta vain noin 1,5 prosentille toimeentulotuen saajista maksetaan alennettua tukea.

– Alentamispäätös on radikaali toimenpide, johon pitää olla hyvät perusteet. Asiakasta pitää myös kuulla ennen kuin sitä lähdetään harkitsemaan.

"Perustuslain mukaista"

Toimeentulotuki on kuitenkin tarkoitettu viimesijaiseksi tueksi, jonka lasketaan kattavan vain välttämättömät kustannukset.

Millä perusteella viimesijaiseksi tarkoitetusta tuesta voidaan leikata 20–40 prosenttia lisää?

– Perustuslaissa taattu välttämätön toimeentulo on suppeampi kokonaisuus kuin Kelan maksama perustoimeentulotuki. On katsottu kohtuulliseksi, että on perustuslain mukaista toteuttaa alentamista, Pajula sanoo.

Pajulan mukaan perusteena on se, että ennen alentamispäätöstä henkilölle on tarjottu mahdollisuus turvata toimeentulonsa esimerkiksi tekemällä hänelle tarjottua työtä.

– Yhteiskunta ei ole ensisijainen tuen tarjoaja tilanteissa, joissa olisi ollut mahdollista turvata toimeentuloa muilla keinoilla.

Tiina Hedborg
Toimeentulotuen siirto kunnilta Kelalle ei saa Tiina Hedborgilta korkeita pisteitä: "Kunnan sosiaalityöntekijät tiesivät ihmisten tilanteet. En halua pilkata Kelan työntekijöitä, mutta he eivät elä täällä rahvaan seassa. Tää on yhtä helvettiä, anteeksi".Toni Määttä

Mitä sanovat Kallion leipäjonon asiakkaat?

Tiina Hedborg ja Pasi Saarinen tyrmäävät molemmat ajatuksen entistä alemmasta toimeentulotuesta.

–Ei, ei, ei. Ei saa leikata, Hedborg kieltää.

Mutta entä jos henkilölle on tarjottu työllistämispalveluja? Onko tuen leikkaaminen oikein sitten kun on kieltäytynyt niistä?

– Silloin se on oikeutettua. Kursseihin osallistumalla saa päivärahat ja matkakulut. Jos ei halua mennä, se on oma vika ja sitten rankaistaan. Ettei ihan vaan niin kuin lusmuilla.

Saarinen ei lämpene ajatukselle. Työttömyysturvan katkaisu on jo tuntuva rankaisu. Toimeentulotuen alentaminen sen päälle on väärin, Saarinen sanoo.

– Jos työtä ei ole, sitten ei vain ole. Se pitää itse kokea, se on järkyttävää.

Juttua korjattu 1.10. klo 12.30 ja klo 14.58: Kelan päällikön nimi korjattu Pasi Pajulaksi ja yhden haastateltavan nimisekaannus korjattu.