Vienti pitää Suomen sahat pystyssä – ala toivoo valtiolta toimia puurakentamisen lisäämiseksi

Aasian ja Euroopan maiden vienti on suomalaisen sahateollisuuden tukijalka, mutta ala toivoisi puun käytön lisääntyvän myös kotimaisessa rakentamisessa.

puuteollisuus
Pöllejä.
Jaana Polamo / Yle

Keväällä uutisoitiin (siirryt toiseen palveluun) (Metsälehti), kuinka sellutehtaiden puuntarve ja tukkipuun hinnannousu ovat kurjistaneet sahateollisuutta. Vaikka kauppa kävikin, raaka-aineen hinta oli sahayrittäjien mukaan kutistanut tuoton olemattomiin.

Vielä keväällä uumoiltiin jopa, että syksyllä osa sahoista pistäisi lapun luukulle kannattavuusongelmien takia. Näin ei ole kuitenkaan käynyt.

– Tilanne kohentui, kun tuotteille saatiin keväällä hinnankorotuksia, ja myös sahateollisuuden sivutuotteiden markkinat ovat alkaneet vetää paremmin, Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Kai Merivuori toteaa.

Merivuori suhtautuu myötätuuleen kuitenkin varauksella, sillä hänen mukaansa sahayritykset ovat päässeet mukaan korkeasuhdanteeseen jälkijättöisesti.

– Raaka-aineen hinnat nousivat ennen kuin sahatavaran hinnannousu alkoi, Merivuori selittää.

Versowoodin tehdas.
Versowoodin sahayritys.Jaana Polamo / Yle

Suomalainen sahateollisuus on pitänyt Merivuoren mukaan pintansa ennen kaikkea Aasian ja Euroopan markkinoiden ansiosta.

Missä on sitten eniten kasvun varaa?

– Kiinassa, Kiinassa ja Kiinassa, Merivuori vastaa.

Esimerkiksi Suomen suurimman yksityisen sahayrityksen, Versowoodin, kesäkuun lopussa päättyneen tilikauden tulos oli selkästi plussalla. Konsernin liikevaihto oli kesäkuun lopussa päättyneellä tilikaudella 378,6 miljoonaa euroa, kasvua kertyi edelliskaudesta 7,3 prosenttia. Myös käyttökate ja liikevoitto paranivat edellisvuodesta.

Toimitusjohtaja Ville Kopra ei kuitenkaan vielä tuuleta menestystä.

– Ei tuloksenteko itsestäänselvää ole. Markkinoilla on erilaisista syistä epävarmuutta, ja täytyy vain toivoa, että vakaus säilyisi ja sahatavaran hinta pysyisi suhteellisen hyvällä tasolla, Kopra muistuttaa.

Versowoodinkin tärkeimmät markkinat ovat juuri Euroopassa ja Aasiassa, päättyneellä tilikaudella Kiinan osuus konsernin viennistä oli 11 prosenttia.

Kiinan lisäksi yritys on löytänyt kauppakumppaneita useista muista Aasian maista: Japanin ja Vietnamin lisäksi muun muassa Intiasta, jonka osuuden sahatavarakaupassa Kopra uskoo lähimpien viiden vuoden aikana kasvavan merkittävästi.

Kotimarkkinoita voisi kasvattaa

Koko sahateollisuuden markkinoista suunnilleen neljännes on kotimaassa, Versowoodilla kotimaan myynnin osuus on 44 prosenttia liikevaihdosta. Ville Kopra uskoo, että puurakentamisen – erityisesti julkisen rakentamisen – lisäämisellä kotimarkkinoiden osuus voisi kasvaa reippaasti nykyisestä.

Puurakentamisen nousu vaatisi Kopran mielestä alan koulutuksen tehostamista. Versowoodin toimitusjohtaja esittääkin Suomeen puurakentamisen osaamisohjelmaa, jossa kehitettäisiin erityisesti suunnittelutaitoja.

Koulutuksen lisäksi Kopra kaipaisi puurakentamisen edistämiseen julkisia toimijoita, sekä kuntia että valtiota.

Ville Kopra sanoo, että viime aikoina puurakentamisesta on ollut enemmän puhetta kuin tekoja: vaikka puu onkin alkanut saada jalansijaa esimerkiksi kerrostalorakentamisessa, määrät ovat edelleen varsin vähäisiä, eikä esimerkiksi puusiltoja enää rakenneta.

– Puurakentamisen kultakausi oli ehkä 90-luvulla, jolloin tehtiin suuria julkisia kohteita kuten Sibelius-talo. Nyt kun ekologisuus ja hiililaskennat korostuvat, julkisissa hankinnoissa pitäisi ottaa enemmän huomioon puun kestävyyttä ja elinkaarta, ei pelkästään hintaa, Kopra toteaa.

Myös Kai Merivuori haluaisi julkiselta vallalta toimia puurakentamisen edistämiseksi.

– Monissa meidän kohdemarkkinoissa julkinen valta on lähtenyt kehittämään rakentamista yhdessä rakennusliikkeiden kanssa niin että on esimerkiksi määritelty velvoitteet käyttää puuta rakentamisessa, tai vähintäänkin selvittää puurakentamisratkaisut kaikessa julkisessa rakentamisessa. Sitä toivomme täälläkin, Merivuori sanoo.

Kisa puuraaka-aineesta

Suomalainen sahateollisuus pyörii lähestulkoon suomalaisen puun varassa. Esimerkiksi Versowood käyttää sahoillaan ainoastaan kotimaista puuta, sen hankinta-alueet sijaitsevat konsernin tuotantolaitosten lähialueilla.

Kun metsäteollisuudessa on samaan aikaan nähty suuria selluinvestointeja, kisa puuraaka-aineesta kiristyy jatkuvasti. Alan kattojärjestön Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Tomi Salo ei lähde keskustelemaan hintatasosta, vaan korostaa sitä, että kaikille riittää puuta, kunhan tarjonta pysyy riittävällä tasolla.

Metsäteollisuuden ratkaisu olisi hakkuiden lisääminen. Teollisuus pitää kiinni laskelmistaan, joiden mukaan Suomen metsistä voisi ottaa puuta nykyistä enemmän noin 15 miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa.

Tomi Salo haluaisi uinuvat kuolinpesät aktiivisiksi metsätoimijoiksi. Kuolinpesät omistavat noin kymmenesosan Suomen yksityisestä metsistä, mutta lainsäädäntö tekee metsäjohtajan mukaan niiden omaisuuden käytön vaikeaksi. Keskeinen ongelma on se, että kuolinpesän päätöksenteko vaatii kaikkien osakkaiden hyväksynnän.

– Sehän vähän kärjistettynä tarkoittaa sitä, että jos omistat promillen osuuden kuolinpesästä, pystyt jäädyttämään kaiken päätöksenteon, koskee se sitten metsien suojelupäätöksiä tai puukauppapäätöksiä, Salo kuvailee.

Myös Ville Kopran mielestä kuolinpesien päätöksenteon pitäisi perustua enemmistöpäätökseen nykymenettelyn sijaan. Puukaupan edistämiseen hän näkee muitakin keinoja, muun muassa metsä- ja alempiasteisen tieverkoston parantamisen.

– Tiestön lisäksi myös kalusto- ja kuljettajamäärien pitää olla riittävät, Kopra muistutti puhuessaan Versowoodin Hankasalmen sahan avoimien ovien päivässä viime torstaina.

Kopran mukaan puunkuljetuksessa alkaa olla jo kuljettajapula, ja hänen mielestään yhtenä syynä tähän on "erittäin kireäksi säädetty kuljettajien työaikalaki".

Vaikka puukaupan tiellä nähdään siis edelleen esteitä, helpotusta kaupankäyntiin on tuonut digitalisaatio. Metsänomistajat voivat nykyisin parilla klikkauksella pistää puuta tarjousmyyntiin puukauppaa varten tehdyillä nettisivustoilla.