Ruotsissa mietitään mitä tehdä miljoonan äänen populistipuolueelle – Ruotsidemokraatit herättävät vaalien jälkeenkin voimakkaita tunteita

Ruotsissa on käynnistynyt myös pohdinta siitä, keitä ruotsidemokraattien äänestäjt ovat.

Ruotsidemokraatit
Jimmie Åkesson juhlii vaalivalvojaisissa Tukholmassa.
Ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson juhli vaalivalvojaisissa Tukholmassa.Anders Wiklund / EPA

Ruotsidemokraatit ei ole samanlainen puolue kuin muut, se on rasistinen, sanoi vasemmistopuolueen Jonas Sjöstedt puolueen tiedotustilaisuudessa torstaina.

Sjöstedt ei ole ruotsalaisella puoluekentällä ajatuksissaan yksin. Ruotsidemokraatit on elefantti ruotsalaisten olohuoneessa, riippumatta siitä katsooko sitä vasemmalta, oikealta tai keskeltä.

Ruotsin valtiopäivillä ruotsidemokraattien penkkiriveissä istuu vaalivoiton jälkeen 62 valtiopäiväedustajaa. Puolue sai 1,1 miljoonaa ääntä. (siirryt toiseen palveluun)Puolue sai uudenlaisen valta-aseman vaa'ankielenä, mutta muut puolueet miettivät, miten politiikkaa voisi tehdä heistä riippumatta.

Ruotsidemokraattien historia ei unohdu

Miksi maahanmuuttovastainen, populistinen puolue on hyljeksitympi Ruotsissa kuin muissa Pohjoismaissa?

Kysymys on esitetty useaan kertaan Göteborgin yliopiston professorille Henrik Ekengrenille. Hän on ruotsalaisen politiikan tutkimuksen Sami Borg. Valtiotieteilijä Ekengren istuu kommentaattorina Ruotsin television vaalistudiossa ja vetää suurta ruotsalaista vaalitutkimusta.

– Ruotsidemokraatit herättävät voimakkaita tunteita. Vaaleissa näimme, että suhtautuminen heihin vaikutti äänestäjien liikkumiseen puolueiden välillä. Ekengren sanoo.

Professori Henrik Ekengren.
Professori Henrik Ekengren.Johan Wingborg / Göteborgs universitet

Ruotsidemokraatteja kuormittaa Ekengrenin mielestä sen historia ja selkeä kansalliskonservatiivinen ideologia.

– Puolueen periaateohjelmassa on suhteellisen radikaaleja ajatuksia siitä, kuka on ruotsalainen ja mitä ruotsalaisuus vaatii. Ohjelmassa puhutaan esimerkiksi “synnynnäisestä olemuksesta” ja lojaalisuudesta Ruotsin kansakunnalle, Ekengren kuvaa.

Ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson on yrittänyt pehmentää puolueen julkikuvaa ja putsannut viime vaalikauden aikana riveistä räikeimpiä tapauksia, kuten henkilöitä, joilla on ollut kytkentöjä uus-natsistisiin liikkeisiin. Muita puolueita puhdistusyritykset eivät ole vakuuttaneet.

Passiivista tukea, ei muuta

Yksi Ruotsin kokeneimmista politiikan toimittajista, Aftonbladetin Lena Mellin arvioi, että ero pohjoismaisiin sisarpuolueisiin on edelleen olemassa juuri historian takia.

Muissa Pohjoismaissa oikeistopopulistit ovat ponnistaneet liikkeelle veroprotestin tai populismin kautta. Ruotsidemokraattien perusta on Mellinin mielestä uusnatsismi ja “valkoinen valta-liike”.

Politiikan toimittaja Lena Mellin
Politiikan toimittaja Lena MellinRobin Lorentz-Allard

Mellinin työnantaja, Aftonbladet on riippumaton sosialidemokraattinen iltapäivälehti. Punavihreän blokin asenne ruotsidemokraatteihin on ehdoton, ei yhteistyötä.

Mellin uskoo, että mikään puolue ei neuvottele ruotsidemokraattien kanssa. Jos joku neuvottelisi, sillä olisi kielteiset seuraukset. Tulevilla valtiopäivillä ruotsidemokraatit voivat tukea jotakin lakiesitystä, mutta tuki voi olla vain passiivista, sanoo Mellin.

"He ovat istuneet siellä missä politiikkaa tehdään"

Valtiopäivät avataan ensi viikolla. Tällä hetkellä veikkaillaan kuumeisesti, lähtevätkö kokoomus ja kristillisdemokraatit hakemaan ruotsidemokraattien tukea joko hallituksen muodostamiseen tai muuhun vallankäyttöön. Osa kokoomusvaikuttajista on jo sitä ehdottanut.

Julkisessa keskustelussa kaikenlaista yhteistyötä ruotsidemokraattien kanssa pidetään vaalilupausten pettämisenä, koska puoluejohtajat vakuuttivat vaalitenteissä samaa: “Me emme tee yhteistyötä, emmekä neuvottele ruotsidemokraattien kanssa.”

Ruotsidemokraatit nousivat valtiopäiville ensimmäistä kertaa vuonna 2010. Politiikan tutkija pitää kummallisina väitteitä, että he olisivat tähän mennessä olleet jotenkin vallankäytön ulkopuolella, etteikö heillä ei olisi ollut kahdeksaan vuoteen mitään vaikutusvaltaa valtiopäivillä.

– He ovat olleet mukana 16 valiokunnassa ja tuhansissa kokouksissa parlamentissa. He ovat istuneet mukana siellä missä politiikkaa tehdään, Ekengren muistuttaa.

Jo ennen vaaleja oli selvää, että hallitukseen ei ruotsidemokraatteja huolita. Heitä tuskin huolitaan myöskään mihinkään pysyvään parlamentaariseen yhteistyöhön. Mutta Ekengren uskoo, että ruotsidemokraatit otetaan mukaan esimerkiksi laajoihin tulevaisuutta koskeviin komiteoihin, jotka käsittelevät energiapoltiikkaa, maahanmuuttoa tai verotusta.

Naapurini ruotsidemokraatti

Valtakysymysten ohella Ruotsissa on käynnistymässä syvempi pohdinta siitä keitä ruotsidemokraattien äänestäjät ovat. Runsaan miljoonan äänestäjän joukossa on lähes jokaisen naapureita, ystäviä tai työtovereita.

Yksi heistä on Lundin yliopiston dosentin Mia-Marie Hammarlinin naapuri “Carl”. Hammarlinin kirjoitus “Naapurini ruotsidemokraatti” ilmestyi ruotsalaistutkijoiden vaaleja arvioivassa artikkelisarjassa.

Hammarlinia hiertää ajatus siitä, että hyvinvoivalla skånelaisella maaseudulla asuva mukava naapurinmies äänestää ruotsidemokraatteja. Naapuri puhuu suurkaupunkien jengirikollisuudesta ja autopaloista ja pelkää hyvinvointivaltion hyväksikäyttäjiä, tarkoittaen maahanmuuttajia. Hammarlin toteaa, että vaikka hän ei naapuriaan ymmärrä, tuntemuksia ei voi kevyesti ohittaa, vaan ruotsidemokraattien äänestäjiä on tutkittava lisää.

Myös Henrik Ekengren on tv-studion vaalikommentaattorina luetellut samat teemat: rikollisuus, hyvinvointi, maahanmuutto.

Ekengren ei mainitse ruotsidemokraattien äänestäjien rasismia, vaan pelot ja pettymykset sekä epäluottamuksen poliittiseen eliittiin, poliitikkoihin ja mediaan. Monelle ruotsidemokraatteja äänestäneelle yhteiskunnan muutokset, monikulttuurisuus ja globaalisaatio ovat uhka, joiden pelätään johtavan oman sosiaalisen ja kulttuurisen vaikutusvallan vähenemiseen.

Valtiopäiville valittujen 62 ruotsidemokraatin takana Ekengren näkee heitä äänestäneiden vihaa ja turhautumista.